sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Lomitusta, ponivierailuja ja valjastuskurssi

Maanantaina 20.5.2019 menin tallille jo aamusta, sillä olin töissä lomittajana. Hepsut ovat tosiaan jo yöt pihalla, mutta hoidin niiden ruokinnat, vedet ja siivosin laitumelta viimevuotisia lantoja. Laitumet laitetaan nyt kuntoon ja laitumellelasku on näillä näkymin 2.6. Poneilla oli vapaapäivä, mutta tietysti huomailin niitä aina välillä. Väkirehuruokin varsat aamupäivällä ja siirsin silloin Penan muiden isojen poikien kanssa samalle puolelle. Se sulautui sinnekin kätevästi, mutta myöhemmin siirsin sen takaisin. Se vaikuttaa kuitenkin tyytyväisimmältä saadessaan olla Jermun kanssa. Se vaikuttaa olevan sille tosi tärkeä, kuten Penakin Jermulle. Isojen poikien laumassa Pena tuppaa vähän eristäytymään kauemmas, niin kävi tänäänkin. Ilmari on sopeutunut laumaan hyvin ja näyttää olevan oman porukkansa arvojärjestyksen alin. Tuhton kanssa se hengailee söpösesti, mutta ruoka-aikaan se väistää nöyrästi myös Tuhtoa. Braamerin lääkitsin Hallamaan rakeilla helpottaakseni sen kutinoita. Lisäksi hankin poneille jyrsittäväksi lehtipuiden oksia, lähinnä koivua ja pajua. Aitasin hetkeksi kujan ympäriltä myös vihreää aluetta, jotta sain ponit yksi lauma kerrallaan syömään hetkeksi vihreää. Ponit vetivätkin varsinaista rallia kun vihdoin ajoin ne pois aidatakseni vihreän taas pois.

Tiistaina 21.5.2019 taas lappailin lantaa laitumella. Minulla on lihaksia, tai ainakin niihin koskee. Töiden jälkeen olisin voinut ohjasajaa varsoja, mutta olin ihan kuollut. Tämä helle ottaa koville, vaikkei saakkaan valittaa kun kesää on niin kovasti odotettu. Jumitin vain varjoissa niin kauan, että vakkarit saapuivat tallille. Tai noh, keräilin pari ympärillistä vihreitä Penalle ja varsoille. Muut pääsivät hetkeksi syömään vihreää, kun haimme ne vakkareiden kanssa kohti tallin pihaa.
     Saatuamme ponit ulkotallin eteen, harjasimme ne ja minä lyhentelin raspilla Ilmarin ja Tuhton kavioita. Voi hiki, tuska ja kuolema! Ei Oliviallakaan helppoa ollut urakoidesaa poneille tossuja. Hän kuitenkin opetti myös Oonaa ja Annaa, jotka saivat kumpikin laittaa yhden tossun Ossille. Kohta he osaavat tossuttaa itse omat poninsa. Lenkille lähdettiin niin, että Olivialla oli Ilmari, Oonalla Braamer, Annalla Ossi ja pienellä perjantaitytöllä Tuhto. Kotitellä oli hirveästi hyttysiä joka ahdisti erityisesti Braameria, mutta onneksi niistä päästiin kun saavuttiin Pirelintielle. Kiersimme autiotalon lenkin ja käytössä olivat käynti ja ravi. Autiotalon lenkin mäkeen Anna ja Olivia ottivat myös laukkaa tarkoituksella, ja perjantaityttö vahingossa. Hän siis ravasi edeltä Oonan kanssa, mutta Tuhto päätti kuitenkin vähän laukata. Lenkki meni hyvin ja mukavasti. Ilmari pissasi lenkin aikana kolme kertaa. Joko sen aineenvaihdunta on lähtenyt hyvin käyntiin, tai sitten sillä on jotain hassusti. Toisaalta veikkaan aineenvaihduntaa, moni sanoo että se on laihtunut hurjasti. Toivottavasti, se olisi mahtavaa!
      Lenkin jälkeen tytöt purkasivat poneilta varusteet ja sitten syötiin Annan tuomaa prinsessakakkua. Muiden lähdettyä kotiin me Olivian kanssa vielä otimme poneilta tossut, Olivia pyyhki poneilta hiet ja minä laitoin kaikille ötökkämyrkkyä. Braamerille unohdin antaa Hallamaan rakeet, mutta turha murehtia sitä. Huomenna kuuri jatkuu. Ja hei! Ilmari maastoili tiistaina hienosti ekana koko matkan, eikä tarvinnut vaihtaa ketään muuta edelle!

Keskiviikkona 22.5.2019 lomittelin myöskin, jonka jälkeen vuorossa oli poneilua. Aloitin ottamalla Ilmarin ulkotallin pihaan ja raspaamalla sen kaviot. Sain edullisesti raspin Hellulta, joka oli hankkinut itselleen uuden. Tämä minulle uusi raspi on käytetty, mutta paaaljon parempi kuin edellinen raspini! Tämän kanssa on tosi paljon helpompaa tehdä, tykkään kovasti. Liikutuksen osalta meillä oli tällä kertaa vuorossa kenttähyppelöitä. Nooran ratsuna toimi Ilmari, Kristinan Pena, Axelin Ossi ja mukana olivat myös Fanni ja Tuhto. Menimme pieniä esteitä ja kaikilla meni tosi kivasti! Tuhtoa ja Penaa vähän jännitti ja kummallakin oli ohjaus ja laukka välillä vähän etsinnässä, mutta superisti meni lopulta ponien tasoon nähden kuitenkin! Ossi oli aavistuksen nihkeä, ehkä vähän jumissa jostain, mutta suoritti kiltisti. Ilmari tapansa mukaan heitteli välillä vähän ristilaukkaa, mutta eteni vauhdikkaasti ja ylitti kaikki odotukseni! Ratsastukseen on tavoitteena saada vähemmän kättä ja enemmän istuntaa. Tällaisia pikkuesteitä olisi hauska mennä useamminkin ja opettaa sekä kuskeja että poniineja. Brankku oli vapaalla tänään, mutta rasvasin, laitoin ötökkämyrkkyä ja kesäihottumalääkitsin pikkumustan.

MAANANTAI:

TIISTAI JA KESKIVIIKKO:


Torstaina 23.5.2019 näin aamuisella tallimatkallani pellolla haikaran. Haikaroita ei näillä kulmilla usein näe, joten olin innoissani hienosta bongauksestani. Eläimet ja luonto ovat hyvin lähellä sydäntäni. Tänään retkeilimme Penan kanssa ajaen Huutjärvelle ja takaisin. Kävimme siellä eräällä päiväkodilla suloisten lasten vieraina. Penttiä vähän jännitti lähteä matkaan ainoana ponina, mutta pieni poni oli urhea ja suoriutui hyvin. Metsän suojassa oli paljon hyttysiä ja ne kävivät nopeasti hermoillemme. Kipsuttelimme vanhan Pirelintien kautta, alikulun ali ja kangasmäen asutusalueen läpi. Huutjärvellä kipsuttelimme pyörätiellä. Todellisuudessa valjakon paikka olisi autotiellä, mutta pidin kaikkien kannalta turvallisimpana että kuljimme kevyen liikenteen väylällä. Menimme pääsääntöisesti pientareen puolella joka tapauksessa ja kävelimme nätisti. Vähän jännitystä minulle aiheutti se, kun mennessämme bussipysäkin ohi tuli juuri bussi. Se pysähtyi, suhisi, ja minä jännitin mitä poni sanoo. Arvatkaa mitä Pena teki? Ei mitään. Reipas pieni poniseni jatkoi kylmähermoisena eteenpäin. Vähän jännittynyt Pentti toki oli ja hirnuili jonkin verran ystäviään kutsuen. Voisinpa ottaa aina kaksi ponia mukaan, mutten pidä sitä tarpeeksi turvallisena kylillä. Juuri ennen perille saapumistamme ajoimme koirankakkaan. Hyhh, mikä haju seurasi renkaassa! Koitin vähän putsailla rengasta ja paikanpäällä sainkin ilokseni vettä jolla pestä renkaan.
     Purkasin ponilta varusteet vierailuun. Penalle tarjottiin iloisesti juotavaa ja herkkuja, jotka poni vastaanotti tyytyväisenä. Sitten lapset tulivat pihalle ja pari kerrallaan silittelemään ja rapsuttelemaan Penaa. Se oli super söpöä! Kiitos paljon kutsusta, oli ilo käydä ja tulemme mieluusti uudelleenkin! Kotimatkalla meitä vastaan tuli joitakin Huutjärven koululaisia, jotka tekivät jotain Pyhtää-esittelyä kouluprojektina. He kysyivät luvan kuvata meitäkin ja toki annoin luvan iloisesti naurahtaen. Mukavaa ja hyväntuulista sakkia! Päästessämme tutuille hiekkateille, otimme kovempaakin rallia. Pena oli liekeissä päästessään tutuille teille kohti kotia. Saavuimme takaisin tallille hyvin loppuverryttelyjen jälkeen ja hoidin ystäväni hyvin. Pesin hiet ja kylmäsin jalat, ihan varmuuden vuoksi. Nyt kun minulla oli siinä vesiletkukin, kokeilin mitä Pena sanoisi suun huuhtelusta letkulla. Jos tulee vaikka diasteema, niin sitä olisi sitten edessä. Miksei harjoteltaisi vähän jo etukäteen varmuudeksi? Se sujui hyvin, Pena on hyvin kiltti ja yhteistyökykyinen. Ennen pihatolle paluuta pidimme vielä mukavan eväshetken pellolla. Pena sai syödä vihreitä ja minä söin omat evääni.
      Penan palattua pihatolle minä hengailin tallille, juttelin tallikavereiden kanssa ja autoin yhtä tallikaveria hänen hevosensa kanssa. Sitten innostuin tyhjentämään ja järjestelemään varustekoppiamme, sekä kiinnittelemään sinne muutaman uuden telineen. Jonkin puun tai kasvin siemenet leijailivat ilmassa kuin hento lumisade. Ilma oli muutoinkin aivan upea. Voi ihanat aurinkoiset loppukevään (vai alkukesän helteestä päätellen?) päivät!
     Vakkareiden saavuttuamme nappasimme poneja mukaan ja lähdimme viiskymppiselle. Noora ja Olivia ajoivat parina Viltsun kanssa ja minä olin mukana turvana. Alkuun talutin, mutta pian pystyin huoletta päästämään orivarsani irti. Hannan ajokamuna oli Braamer, Saralla ja Kristinalla Ossi. Valjakot etenivät käynnissä ja ravissa. Myös Fanni ja Dali olivat mukanamme taluttaen. Villen kanssa palasimme tallin pihaan vähän aiemmin kuin muiden, sillä Olivialla ja Nooralla oli seuraavaksi ohjelmassa Emilian valmennus. Oli ihanaa kuinka nätisti Ville lähti yksin kotiin, vaikka muut jäivät vielä viiskymppiselle.
     Valmennuksessa harjoiteltiin tällä kertaa muun muassa laukannostoja kulmapuomin avulla. Ponit jonkin verran venkoilivat toki, mutta meni niiden tasoon nähden aivan super hyvin! Kerran Tuhto lähti omille teilleen noston jälkeen, mutta se ei haitannut sillä ohjeistus oli että suunnalla ei ole väliä kunhan laukkaa. Ratsukko tuli Tuhton aloitteesta laukassa tavallaan koko rata leikkaan, vaihtoi laukan lyhyen sivun keskellä ja laukkasi vielä seuraavan pitkän sivun! Hyvät laukat, jei! Kyllä tässä pikkuhiljaa edetään! Pukituksia tuli tunnin aikana kaiken moisia. Maastossa laukkaaminen on helppoa, mutta kentällä se on vielä hankalaa. Pikkuhiljaa opetellaan, ja mahdollisimman poniystävällisesti.

Perjantaina 24.5.2019 kurvailimme taas Penan kanssa kohti Huutjärveä. Poni oli paljon rauhallisempi kuin edellispäivänä ja etenimme hitaammin ja enemmän käynnissä. Ötökäitäkään ei ollut yhtä paljon kuin eilen. Vuorossa oli kevätrieha-tapahtuma Pyhtään Attendo Hoivahovilla. Paikalla oli paljon porukkaa, sillä muun muassa päiväkotilaisia oli tullut esiintymään ikäihmisille. Meidän oli tarkoitus ensin olla Penan kanssa ulkona, mutta sateesta johtuen menimme sisälle. Kuuntelimme lasten laulua, osallistuimme aikuisten vetämään jumppaan ja kuuntelimme haitarin soittoa. Penaa vähän jännitti ihmisten taputtaessa esityksille ja haitarin soidessa, mutta rauhoittelin ponia ja lupasin suojella sitä. Jumppan aikana ihmiset ihailivat ponia, kun Penan kanssani yllätimme nostelemalla etujalkoja jumpan mukana sekä kumartumalla pää etujalkojen väliin. Taitava pieni poniinini! Pena pääsi myös moikkaamaan kultaista noutajaa, jota myös vähän jännitti sisällä. Lapset olivat haltioissaan ponista ja ikäihmisetkin tykkäsivät. Myös koululaisia Huutjärven koululta kävi paikalla ja heidän mukanaan oli Noorakin! Pojat olivat ihanan innoissaan ponista ja kyselivät siitä kovasti. Suurin osa heistä uskaltautui rapsuttelemaankin. Voikun saataisiin hevosharrastuksen pariin lisää poikia ja miehiä! Tämä laji on kaikille! Ikäihmiset olivat suurin osa vanhoja tuttuja, joita oli ihana tavata pitkästä aikaa. Pitäisi ehtiä käymään useamminkin! Kiersimme taas myös muutamissa huoneissa. Kiitos paljon taas Attendon Hoivahoville yhteistyöstä ja luottamuksesta! Oli ihanaa käydä taas kylässä!
     Kotimatka sujui iloisesti ja rauhaksiin, eikä tihuttelu haitannut meitä. Sisällä hionnut Pena oli varmasti tyytyväinen. Kotia lähestyttäessä annoin Penan juosta hiekkateillä vähän kovempaakin omasta ehdotuksestaan. Koko matkan ajan hymyilin iloisesti ihmisille. Haluan levittää iloa ja haluan, että poniin liikenteessä liitetään hyvää mieltä. Siten voimme jatkossakin käydä kylillä. Tulomatkalla olimme hetkeksi Penan kanssa pysähtyneet juttelemaankin erään rouvan kanssa, joka kovasti piti Penasta. Ihanaa, kuinka paljon hyvää mieltä hyvällä voi saada aikaan! Kotitallilla hoidin Penan ja kävimme vielä vähän pellolla hakemassa vihreää. Pena sai syödä rauhassa ja minä keräilin sillävälin muille. Sitten Pena palasi pihatolle. Kiitos rakas reipas pieni ponini näistä yhteissitä retkistämme! Olet korvaamaton! Kotimatkalla kipaisin hakemaan Pikantista magnesiumia, pellavaa ja Brankulle uuden ötökkätakin. Postista puolestaan hain hirvensarviöljyä, sekä ensimmäiset omat pikalukkovaljaani! Jännää!

Lauantaina 25.5.2019 oli tarkoituksena klippauttaa Braamer, Ossi, Tuhto ja Pena. (Ilmaria ei siksi, ettei sen edellinen omistaja pahoita mieltään kun ei tykkää klippaamisesta.) Pesimme vakkareiden kanssa kaikki neljä ponia ja koitimme kuivatella niitä, mutta klippaus jäi väliin sillä otukset eivät kuivuneet tarpeeksi kostealla sadesäällä. Ei se mitään, klippaajamme Emilia tuli kuitenkin pitämään Olivialle ja Nooralle valkkua. Se meni hyvin, vaikka vähän toki piti pukitella ja ihmetellä. Valkussa harjoiteltiin mm. raviin vaikuttamista lyhentämällä ravia toisella pitkällä sivulla ja pidentämällä toisella, lyhyet sivut normaalisti. Ilmarille on nyt tilattu salmiakki+C:tä, jotta pissailu helpottuisi. Se voi toki olla myös stressireaktiota.
     Blogin jäljessä oleminen aiheuttaa pientä hankaluutta, sillä nyt muistiinpanoissani on aukko. Kuvien perusteella Annika ja Linnea kävivät ajamassa valkun kanssa samaan aikaan Penalla ja Ossilla. Penalla oli testissä pikalukkovaljaat. Annikalta tai Linnealta ei kuitenkaan ole tullut raporttia, mutta meni varmasti oikein hyvin. Nyt oli muuten kokeiltu myös hirvensarviöljyä ötökkäsuojaksi. Se haisee niin karmealta, että pakkohan sen on olla hyvää! Heh.

Sunnuntaina 26.5.2019 oli vuorossa Suurpyölin Tallin Ratsastajien (STARA) valjastuksen ja ajon alkeiskurssi, jonka minä vedin. Apuna minulla olivat Annika ja Noora, iso kiitos heille! Poneista osallistuivat Tuhto, Ossi ja Braamer ja mukana oli myös tallin omistajan hevonen, jonka hoiti seuran toimija. Opettelimme kurssilla valjastusta, jonka jälkeen oli ajoharjoitukset kentällä ja lopulta kierrettiin viiskymppinen. Sitten poneilta purettiin varusteet ja ponit hoidettiin. Vähän näytimme Osin kanssa vielä temppujakin. Kiitos seuralle ja kaikille ihanille kurssilaisille, oli tosi kiva päivä! Ja Ellikki, tosi kiva kun sinäkin tulit paikalle, toivottavasti tykkäsit!

TORSTAI:

PE, LA & SU:
(PERJANTAI)

VIIKON VIDEOKOOSTE:

lauantai 12. lokakuuta 2019

Ratsuilua, varsojen opetusta ja keikkoja

Maanantaina 13.5.2019 oli talliton päivä, mutta tiistaina 14.5.2019 taas jatkui. Aloitin tallipäivän aikaisin irtojuoksuttamalla kaikki isot pojat. Ilmari jostain syystä lähti takaportista karkuun kahteen otteeseen, jonka vuoksi viritin takaporttiin sähkön. Ei sieltä noin vaan voi lähteä ja mennä syömään. Poni meni silti läpi vielä kolmannen kerran ja paineli tällä kertaa hirveänä karkuun, sillä porttilanka jäi kiinni poniin ja lähti sen mukaan. En ymmärrä mitä ponin päässä liikkui, mutta se paineli suoraan tarhojen taakse. Se ei murtautunut sieltä omaan tarhaansa, vaan samaan tarhaan yksin tarhaavan lämminveriorin kanssa. Olin kauhuissani alkuun, mutta onneksi hevonen ei käynyt poniin kiinni. Se rallitti innoissaan ponin mukana eestaas tarhassa, kunnes sain ponin lopulta kiinni. Hetken jo harkitsin, että elukkani saisi minun puolestani jäädä orin tarhakaveriksi kun ei anna kiinni. Palasimme Ilmarin kanssa kentälle ja jatkoin ponien juoksutusta niin, että Ilmari oli liinassa ja muut irti. Se sujui ihan hyvin.
     Välillä keräilin pihattolaisille vihreitä ja hengailin pihatolla. Ennen vakkareiden tuloa nappasin Ossin, Braamerin ja Tuhton vielä erikseen syöttelyyn ja vakkareiden saavuttua ponit hoidettiin, varustettiin ja menimme kentälle. Annan ratsuna toimi Ossi, Oonan B ja PP:n Tuhto. Anna ja Oona ratsastivat ilman satuloita. Tehtävämme sisälsi mm. pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä, sekä käynti-ravi siirtymisiä, ympyröitä jne. Harjoittelimme taas uudella tehtävällä poniin vaikuttamista ja istunnan käyttöä. Kaikilla meni oikein kivasti. Lopuksi Anna ja Oona saivat laukata vuoroillaan ja Oona tuo meille seuraavalla kerralla kakkua. Loppuraveissa Anna ja Oona hihittelivät hurjasti ja jotain hassua siinä oli. Ossi oli jotenkin tosi reipas ja lopulta hihittelijä oli muksahtanut alas. Naurava kuski takaisin kyytiin ja loppukäynneissä Anna ja Oona vielä keräilivät kartioita ponien selästä. PP talutti loppukäynnit, sillä hänen kypäränsä painoi ja se piti saada hetkeksi pois. Ei sitten kiivetty enää kyytiin, mutta taluttaminen on myös oikein hyvää harjoitusta pikkuneidille.
     Illalla olin tosi pitkään tallilla hengaillen ja jutellen ihmisten kanssa. Oli mukavaa, ilma oli hyvä ja oli hyvää juttuseuraa. Välillä sieltä ei lähtisi pois kulumallakaan.

Keskiviikkona 15.5.2019 kurvailimme ajoissa tallille Olivian ja Nooran kanssa. Matkalla pistäydyimme Ompun kanssa myös Pikantissa, josta ostin Ossille uuden karvaromaanin satulan alle. Tallilla vuorossa oli ensimmäisenä Villen lyhyt ajo. Varsani veti ensimmäistä kertaa kahta kuskia samaan aikaan, kun Noora ja Olivia istuivat kärreille ja minä kävelin mukana varmistamassa liina kädessäni. Kaikki meni hienosti, joskin yhdessä kohtaa ponia vähän jännitti pellolla traktorin kanssa työskentelevä naapuri. Kävimme tallin pihasta issikkapihatolla ja ylälenkin kautta takaisin, eli ihan pieni tutustumislenkki. Villen jälkeen kärrytotutukseen tuli Jermu, jolle laitettiin ensimmäistä kertaa kärryt perään ulkotallin edessä. Ponia ei sidottu seinään kiinni, vaan sitä pidettiin riimunnarulla ja laitettiin varovasti aisat asialenkkeihin. Koska poni oli siinä niin ok, mentiin pieni matka liikkuen. Otin aisat pois lenkeistä, mutta käännettyämme ponin suoraksi kävelin sen vierellä pidellen aisoja sen ympärillä. Olivia ja Noora taluttivat toinen toiselta ja toinen toiselta puolelta. Jereä vähän jännitti, mutta se käyttäytyi hienosti! Jos se olisi säikähtänyt, se olisi päässyt pois eivätkä kärryt olisi lähteneet sen mukana, siksi näin. Hän on herkkä mies, ja pieni vielä, joten aloittelemme hyvin rauhaksiin.
     Isojen ponien kanssa meillä oli tällä kertaa estetunti. Jokaisella vakkarilla oli ratsunaan oma poninsa, eli Nooralla Ilmari, Olivialla Tuhto, Hennalla Braamer, Axelilla Ossi ja Kristinalla Pena. Alkuun meillä oli ravipuomeja, sitten pieni este kentällä ja pieni este takaportilla. Ilmari koitti takaportista ulos ja oli välillä stressaantuneen oloinen, mutta rauhoittelimme sitä ja kehuimme kun se teki hyvin. Ulospäin takaportista hypätessä poni oli elementissään, mutta kuten arvata saattaa, sisälle tulo oli hankalaa. Penalla ja Kristinalla sekä Ossilla ja Axelilla sujui hienosti. Tuhto oli vähän nihkeä, se ei ollut hyppytuulella, mutta käyttäytyi kiltisti. Henna maastoutui Brankulta muutaman kerran, mutta onnistuneitakin hyppyjä tuli hienosti! Kaikenkaikkiaan kaikilla ratsukoilla meni hyvin ja ratsastajilla oli hauskaa! Loppuun otettiin vielä ylälenkillä kaikki askellajit läpi. Silloin tapahtui jotain hassua. Yht'äkkiä B vetäisi sivuun laukasta ja lennätti Hennan alas. Häntä sattui ja taisi tulla aivotärähdys. Joku Brankun käytöksessä siinä kohtaa varoitti. Johonkin tuntui pahalta. Onneksi seuraavana päivänä tulisi lihaskalvokäsittelijä, hän katsoisi ja hoitaisi ponin. Urheasti Henna nousi vielä kyytiin kävelemään ja vähän ravaamaan niin, että kuljin vierellä. Kyytiin noustiin, ettei jäisi pelkoja. Mentiin kuitenkin vain vähän ja hissukseen, ettei kiusattaisi ponia.

KESKIVIIKKO:




Torstaina 16.5.2019 olin tallilla lomittamassa. Päivällä kävi lihaskalvokäsittelijä Niina Grönqvist hoitamassa Braamerin, Ossin ja Tuhton, jotka hoidettiin vuorollaan ulkona puomilla kauniissa säässä. Niina on aivan super ihana ihminen ja tekee työtään selvästi sydämellään. Lisäksi hän on rautainen ammattilainen ja voin luvata, että jos voitan lotossa hoidatan kaikki ponit ja itseni hänellä viikoittain. Yksikin käsittelykerta tekee ihmeitä! Braamerilla oli oikealla kaulan alueella vanha kudosrevähdys ja molemmilla puolilla etuosassa ojentajien alueella kireyttä. Takana sillä oli pitkän selkälihaksen kalvolinja kireänä ja ratsastajan painon alla vanha arpikudoksinen lihasrevähdys. Ei siis enää ihmetytä, miksi on niin tarkka ratsastajastaan. Vasemmalla puolella oli ristin ja pakaran kalvo kireällä ja pakaran alueella myös vanha kudosrevähdys. Lisäksi oikealla puolella oli leveä peitinkalvo kireänä. Tästä selityksestä ehkä kävi jo ilmi, kuinka hitsin hyvää lihaskalvokäsittely on poneille. Olisipa mahdollista hoidattaa ne useammin ja säännöllisesti! Sponsiria anyone?
     Ossilla on oikealla rintalihaksessa vanha kudosrevähdys, jossa on arpikudosta. Takaa kalvot olivat kireänä  ristin alueelta sekä rangan vierestä molemmin puolin. Satulassa oli ollut hiukan ahdas rangantila, mutta nyt se säädettiin kuntoon Ossin lihaksien mukaan. Satuloina meillä on Wintec kids 12" -satulat ja niissä paneeleita saa siirreltyä helposti. Säädimme kaikkien hoidettavien penkit kuntoon. Ossilla olivat myös molemmin puolin pakaroiden kalvot kireällä, sekä oikean reiden takaosa kireä ja sillä puolella syynä oli koukistajan ja takareiden välissä oleva kudosrevähdys.
     Tuhtolla oli kireyttä oikealla lavan yläosassa. Vanhat, viimeeksi hoidetut, kudosrevähdykset eivät enää olleet tehneet uutta arpikudosta tai kiinnikkeitä. Oikealla puolella pitkän selkälihaksen kalvoreuna oli hiukan kiristynyt, vasen puoli oli ok. Molemmin puolin leveä peitinkalvo oli kireänä, mutta muutoin takaosan kalvot olivat ok. Valtava kiitos Niinalle ponien hyvästä hoidosta, palataan asiaan!
     Päivän ohjelmassa oli seuraavaksi vuorossa varsojen irtorallia kentällä. Ville ja Jermu saivat kavereikseen kentälle connemararuuna Dalin sekä suokkiorivarsa Sylvesterin. Otukset rallittivat innoissaan ja lopuksi kävimme Fannin, Dalin ja miun varsojen kanssa loppukäynneillä kahlaamassa uittokuopalla. Kumpikin varsoistani kahlasi vuorollaan, ja toisen kahlatessa toinen odotti nätisti itsekseen pellolla syöden.

Puluja on paljon. Niiden siivet kahisevat hassusti niiden lehahtaessa karkuun kun kävelee ohi. Naakkaparvi, tai jotkin muut tummat linnut, liikkuvat yhtenä joukkona. Fasaanikukko on huudellut koko päivän ja aamusella taivaanvuohi lensi ohi mäkättäen. Tikka hakkaa puuta kauempana. Maailma on täynnä laulavia pikkulintuja. Kaukana haukkuu koira ja lähipuussa kujertavat pulut. Pienenpieni hämähäkki kävelee jalallani ja muurahaiset tutkivat eväsbanaanini kuoria. Luonto on herännyt eloon ja keväät iskee tajuntaan täydellä voimalla. Pian puiden takaa ilmestyy kaksi ponivaljakkoa. Hiekka rahisee renkaissa ja ponien jalat naputtavat rytmikkäästi hiekkatien pintaa. Minä katselen, tytöillä ja poneilla taitaa olla mukavaa. Aurinko lämmittää minua kylmän tuulenvireen leikkiessä hiuksillani.

Illemmalla minä istuin viiskymppisen laidalla syöden eväitä ja keräillen vihreitä sillävälin, kun tytöt ajoivat ponien kanssa viiskymppisellä. Hannan ja Nooran kärrien edessä kipsutteli Ilmari ja Saran ja Olivian ajokkina toimi Pena. Ajo meni hyvin ja ponien loppuhoidon ja ruokinnan jälkeen söimme varustehuoneessa tippumiskakkua. Oli oikein mukava ja kaunis päivä!


Perjantaina 17.5.2019 minun piti käydä tallilla ainoastaan laittamassa kamat ja harjaamassa Braamer ja Pena seuraavan päivän keikkaa varten. Fanni oli kuitenkin juuri sopivasti tallilla, enkä voinut vastustaa lenkille lähtöä yhdessä. Otimme Ilmarin ajoon ja Dalin peräponiksi. Kävimme keltaisella talolla ja takaisin käynnissä ja ravissa. Parissa kohtaa Ilmari vähän jumitti ja jännitti, koska se ei ole tottunut vielä menemään edeltä. Hissuksiin kuitenkin hyvä tulee, kun pikkuhiljaa totuttelee. Ajolenkin jälkeen Fanni ratsasti vielä hetken kentällä Ilmarin kanssa ja laukassa tuli jo melkein kokonainen ympyräkin! Laukannostoissa Ilmari usein pukkailee, mutta muutoin se liikkui kiltisti. Välillä poni koitti taas "pissiä" ja mietin, mahtaisiko se liittyä stressiin. Nyt poni oli yksin kentällä ja se voi olla jännittävää.
     Tänään Ilmari siirtyi asumaan pihatolle! Sain luvan viedä sen sinne, koska hevoset jäävät tältä keväältä ulos tarhoihin eivätkä yövy enää tallissa. Ensin kokeilin Ilamaria varsojen puolelle, mutta Ilmari ja Ville ettivat niin kovasti yhteen etten uskaltanut jättää niitä samaan aitaan. Molemmille tuli poskeen pieni haava, joskaan se ei tuntunut niitä haittaavan laisinkaan. Mokomat. Olisi ollut kätevä lähestyvää laidunkautta ajatellen totuttaa ne toisiinsa jo nyt, mutta ei sitten. Nyt vähän jänskättää jo laidunkausikin. Isojen puolelle Ilmari meni kuin olisi aina siellä ollut. Tuhto oli vähän nyrpeä, mutta kaikki neljä ponia söivät kuitenkin samalla renkaalla. Pena jäi varsojen kanssa ja vaikuttaa tyytyväiseltä niin. Vähän tämä on taas sumplimista että kuka on kenen kanssa. Unelma olisi, jos kaikki voisivat olla samassa.
     Sitten pääsin vihdoin asiaan. Klippasin Penan mahan ja pesin sen jottei se kutiaisi niin kovasti. Harjailin Pentin huolella ja selvitin sen jouhet ja seuraavana uhrinani oli Braamer. Myös sen harjasin hyvin ja selvitin jouhet. Braamer on alkanut vähän hankaamaan, mutta rauhoittui onneksi kun rasvasin sen hyvin. Aloitin kuurina Hallamaan rakeet, toivottavasti ne auttavat. Lyhyestä tallipäivästäni tulikin tosi pitkä, mutta sellaista sattuu. Tallilla on ihmisen hyvä olla.

TORSTAI:




Lauantaina 18.5.2019 vuorossa oli keikka, kun pakkasimme tavarat ja Braamerin ja Penan koppiin ja suuntasimme kohti Hamina-bastionia. Siellä oli Virrat Kaakkoon -tapahtuma, jossa pidimme talutusratsastusta ja ajelutusta. Tiimimme ihmisedustus koostui minusta, Hannesta ja Noorasta. Pena oli ajoponina ja B ratsuna ja kaikki meni hienosti. Vähän jännitin vieressä ollutta pomppulinnaa, mutta ponit eivät välittäneet siitä. Myöskään puhkeavia ilmapalloja ne eivät säikkyneet, vaan olivat varman rauhallisia. Mukava keikka, iso kiitos järjestäjille siitä että pääsimme mukaan, sekä suuri kiitos meidän super tiimiläisille!
     Kotitallilla Olivia kävi kaverinsa Siirin kanssa ajamassa Tuhton viiskymppisellä. He kiersivät noin neljä kierrosta, ravaillen rauhaksiin pitkillä sivuilla ja kävellen muuten. Kaikki meni kuulemma hyvin ja Tuhto oli ollut kiva ja reipas. Annika ajoi Ossin kanssa kahdestaan autiotalon lenkin ja kaikki meni heilläkin hyvin. Lenkki oli kuulemma rauhallinen, mutta Ossi oli oikein energinen ja reipas.


Sunnuntaina 19.5.2019 oli vuorossa toinen keikka, kun suuntasimme Katariinan meripuistoon "Kohtaamisia Kotkassa"-tapahtumaan. Meidät paikalle kuskasi Si-Nu Oy, suuri kiitos kyydeistä! Ennen lähtöä suoritimme Jermun pesua, joka oli hankalaa mutta onnistui! Kuraeläintä piti vähän puunata, mutta pientä kovasti jännitti tällainen toiminta. Matkalla Jermu vähän mekkaloi kopissa, joka ilmeisesti stressasi Ossia. Ossi onnistui kopauttamaan silmäkulmansa johonkin, muttemme millään keksineet mihin. Ressukka, sillä oli haava naamassa ja se oli ihan hiessä. Onneksi vekki ei ollut vaarallinen ja minulla oli tarpeita puhdistaa se heti.
     Huonosti onnistuneesta matkasta huolimatta itse tapahtuma oli aivan ihana! Mukana oli Ossin ja Jermun lisäksi Pena, ja kaikki kolme ponia pääsivät kirmaamaan suureen lampaille tarkoitettuun aitaukseen puiston keskelle. Ihmiset olivat haltioissaan ponien loikkiessa ja rallitellessa aitauksessa pienen yllytyksen seurauksena. Ilma oli aivan upea ja ihmisiä oli liikkeellä paljon. Pena oli välillä aitauksen ulkopuolella rapsuteltavana. Paikalla oli kaikenlaista kansaa. Lapsiperheitä, aikuisia, sekä hoivakodeista tapahtumaan tulleita ikäihmisä. Ihana hyvänmielen tapahtuma täynnä kaikkea mukavaa toimintaa ja katseltavaa. Ihania ihmisiä. Kiitos, että pääsimme mukaan! Olivia oli myös mukana apuna ja seurana, kiitos Omppu! Pena moikkaili muuten useampaa koiraa ja erään suuuuren koiran kanssa otettiin yhteiskuvakin.
     Kotona Ossi oli jälleen erityisen hikinen matkan jäljiltä. Pyyhimme ja hoidimme ponin huolella. Ossia stressaa nyt, mutta se kuitenkin lastautui kiltisti kotimatkalle. Jere tarvitsee treeniä lyhyillä matkoilla ilman Ossia ja Ossi tarvitsee jotain mukavaa traikkutotutusta myös.

Ps. Tuhtosta ja Ilmarista näyttäisi tulevan hyviä kamuja!

Kiitos vielä paljon kyydin sponssauksesta sunnuntaina Si-Nu Oy!

LAUANTAI:

SUNNUNTAI:

VIIKON VIDEOKOOSTE:

Ps. Kyllä, blogi nousee horroksesta postaus postaukselta! Uskokaa tai älkää.

HUOM. KOMMENTIT

Kommentteja voi laittaa sekä anonyymisti, että kirjautuneena. Kaikki kommentit tulevat ensin minulle hyväksyttäviksi, eli ne näkyvät vasta kun olen hyväksynyt ne. Kommentoikaahan asiallisesti, kiitos! :)