tiistai 29. elokuuta 2017

Mietteitä, sieniä ja puomitreenejä

Sunnuntai 20.8.2017... herranjestas, miten aika menee näin nopeasti?! Vastahan käännyttiin heinäkuulta elokuuhun! No kuitenkin, sunnuntai oli poneilla vapaapäivä. Fanni oli napsinut kuvia lepäilevistä otuksistani, jotka olivat yksi kerrallaan alkaneet nousta ylös ja saapua aidalle kerjäämään ruokaa. Laihiksella on rankkaa olla. Joskus kun minulla on oma paikka, aion ostaa Heinätin -heinäautomaatit. Niihin saa laitettua 3 annosta heinää / laite ja laite toimii ajastimella. Tietyn ajan päästä se aina pudottaa annoksen. Näin ollen, kun hankin jokaiselle ponille oman laitteen, saan annettua monta kertaa päivässä vähän heinää, jolloin ruokintavälit eivät ole pitkät eikä nälkä ehdi kasvaa kovaksi. 
     En tietenkään tarkoita valittaa nykyisestä tallistamme, kyllä meillä hoidetaan hevoset hyvin. Näillä heinämäärillä 3 ruokintakertaa, neljäkin, on vain melko vähän sinänsä ja Heinättimellä saisin ruokintakertoja 9, mikäli täyttäisin koneet 3 kertaa vuorokaudessa. Jos olen päivätöissä, saisin koneet täytettyä aamuin ja illoin, jolloin ruokintakertoja tulisi 6. Toisaalta, jos aamulla täyttäisin koneet ja antaisin samalla heinää, tulisi siitä 1+3=4, ja illalla sama homma, tulisi kertoja yhteensä 8. Kuullostaa hyvältä! Miksi en osta koneita jo nyt? Niiden hinta asennettuna on viidelle laitteelle noin 4000€, enkä pysty toisten tiloihin investoimaan niin suuria määriä rahaa. Lisäksi koneiden kanssa tarvitsisi vähän isommat tilat, jotta jokainen kone olisi sateensuojassa ja kaikki ponit mahtuisivat syömään. Kaikki ponit kyllä mahtuvat pihattokoppiin niin kauan kun siellä ei ole ruokaa, mutta ruuan astuessa kuvioihin sinne mahtuvat vain Ossi ja Braamer.
     Ei meillä siis nytkään huono tilanne ole, mutta on ihanaa haaveilla ja suunnitella tulevaisuutta. Olen suunnitellut mielessäni millaisen tallin haluan. Siinä olisi kuusi karsinaa, joita voisi käyttää tarvittaessa. Sen päätyovi johtaisi suoraan pihattoon, jossa ponit asuisivat. Siinä olisi erillinen "tuulikaappi" ennen ulkotarhaa, kuivikkeena toimisi olkipelletti. Lottovoitto, tule!

© Fanni Snellman
© Fanni Snellman
© Fanni Snellman

Maanantaina 21.8. kävimme ajamassa peruslenkin (ilman lisäosaa) niin, että minä ja Fanni ajoimme Tuhtolla, Hanna ja Anski Ossilla ja mukanamme oli myös suomenhevosratsukko. Sää oli sateinen, mutta onneksi lenkkimme aikana vain tihutteli. Sateen vuoksi tiet olivat hieman pehmenneet, mutta kuivalla kelillä peruslenkillä ei voi oikein enää ravata kovuuden vuoksi. Onneksi pääsemme pian ajelemaan pehmeäpohjaisilla pelloilla. Odotan innolla sänkkäreitä! Matkan varrelta löysin kanttarelleja, jotka keräsin mukaan ja paistoin illalla iltapalaksi. Nams!

Tiistaina 22.8. pidin Olivialle ja Ilmarille tuntia kentällä. Treenasimme ponin vatsalihaksia käyntipuomeilla ja lisäksi teimme kevyttä ravityöskentelyä ilman puomeja. Lopuksi kokeilimme vielä laukkaa kumpaankin suuntaan, mutta sen kanssa on vielä paljon työtä. Laukkaamista olisi mielestäni parasta kehittää alkuun vielä viiskymppisellä, missä on paremmin tilaa ja homma on ponille helpompi. Annika, Henna ja Kiia kävivät ajamassa Tuhton, Braamerin ja Penan peruslenkillä.

Keskiviikkona 23.8. minulla oli menoa, eikä meillä ollut varsinaista vakkarikertaa. Olin kuitenkin sanonut tytöille, että he saisivat käydä hoitamassa poneja jos haluaisivat. Muut eivät päässeet paikalle, mutta Noora kävi hoitamassa Brankun. Sanoin hänelle, että hän voisi halutessaan ratsastaakkin, jos kentälle mahtuisi. Arvatkaapa vain halusiko? Hän harjasi ja varusti ponin, jonka jälkeen hän kävelytti sitä ensin maastakäsin kentällä. Sen jälkeen hän kiipesi kyytiin, otti vielä hetken käyntiä pitkin ohjin, jonka jälkeen hän keräsi ohjat ja alkoi tehdä pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä. Ravissa hän teki paljon ympyröitä kumpaankin suuntaan. Välikäynnit, laukat ja loppuverkat. Loppukäyntiä vielä ylälenkillä, ponin purkaminen, hoito, rasvaus ja myrkytys. Kaikki meni hyvin, ratsastus kesti noin 40 min ja poni oli kuulemma mukava ja reipas. Kyllä nämä junnutkin kasvaa ihan hurjaa vauhtia! Kohta hekin voivat käydä itsekseenkin ratsastamassa, kuten Kiia ja Simo aikanaan. Olen (jälleen) hyvin ylpeä sekä tytöistä että poneista.

MAANANTAI & TIISTAI:


Torstaina 24.8. palasin tallille ja päivän poissaoloni jälkeen koin jotain ihmeellistä. Tiistaina tallilla viimeksi näkemäni naakanpoika, Viltsu, oli muuttunut pieneksi karvaiseksi poniksi! Kylmä ilma ja karvankohottajalihakset olivat pörröttäneet pienen eläimen ihan hirmustuttavan suloiseksi kokonaisuudeksi. Talvikarva senkun kasvaa kasvamistaan. Viimeviikon perjantaina sen turpaan ilmestynyt haava puolestaan ei ollut kovin mukavassa kunnossa. Se on rupeutunut vähän liian vahvasti ja nyt pelkään että siihen muodostuu liikalihaa. Olin arvioinut sen parantuvan parhaiten kevyellä putsauksella, haavasprayllä ja antamalla olla rauhassa, mutta se vaatiikin vähän enemmän huomiota. (Myös Tuhtolla on pari naarmua turvassa, luultavasti asialla on kummankin kohdalla ollut joko B tai Pena, sillä pihatosta ei löytynyt mitään terävää.) Pyyhin ja varovasti rapsin varsan nenua betadinella & vedellä kastellulla pumpulilla. Jostain syystä otus ei yhtään tykännyt...
     Samaan aikaan ratsastustiimiläiset varustivat omat poninsa ja kun he olivat valmiita, siirryimme kentälle. Tuhton olin ottanut taas ulkotalliin harjoittelemaan karsinassa oloa. Viltsu tuli mukaan kentälle. Varsan sidoin aitaan ja se sai ratsastelujen ajan niittää kentän reunoja. Voin sanoa, että pikkumies oli tilanteeseen enemmän kuin tyytyväinen. Tuhto puolestaan koitti kiivetä karsinasta ulos ja rymisteli karsinan ovea, kuin ei olisi ikinä karsinassa ollutkaan. On se ollut, edellisessä kodissa asui tallissa eikä pihatossa. Nyt se haluaisi olla vain villi ja vapaa.
     Ratsukot tulivat ensin kahdeksaa käyntipuomia, sitten neljää ravipuomia (Viltsukin kokeili vähän), sitten neljää laukkapuomia. Puomien mentyä hyvin, siirryttiin kolmeen innarikavalettiin. (Toki suunnanvaihtoja, välikäynnit jne. välissää.) Pena tuli laukkahommat taas vetoavun kanssa ja toimi niin aivan loistavasti. Ossilla oli testissä uusi satula. Olin valmistautunut vaihtamaan sen ennen hyppyjä vanhaan satulaan, sillä uutta satulaa ei välttämättä kannata laittaa ensimmäisenä testiin estetunnille, mutta poni liikkui mielestäni huomattavasti paremmin tällä satulalla. Sen eteneminen oli jotenkin helpomman näköistä. Emme vaihtaneet vanhaan. Hypyt sujuivat hienosti. B oli taas oikea tykki. Harmi kun seuraavan viikon harjoitusestekisat Pyölillä ovat samana päivänä Lahden ravien kanssa. Valitsin ravit, kun siellä on 3.15 paalu, eli meille juuri passeli tähän kohtaan.
     Kavalettien jälkeen viritin vielä yksittäisen pystyn, joka oli korkeudeltaan arviolta 60 cm tai hiukan vajaa. Olivia ja Ossi suorittivat sen hyvin, samoin Noora ja Braamer. Siljakin sai kokeilla hypätä Braamerilla. Ensimmäinen lähestyminen Siljalla ja Brankulla meni huonosti, hyppy lähti hirmuttoman kaukaa, ratsastajalla meni tasapaino ja hän tippui. Seuraava hyppy meni hyvin. Noora oli siirretty Penan selkään ja hän kokeili hypätä pystyn vähän pienempänä ilman vetoapua. Pena hiljensi käyntiin ennen estettä, eikä suostunut hyppäämään. "Voin harpata". Sitä ei vain saa esteelle laukassa tai ravissa ilman joko toisen ponin vetoapua, tai sitä että minä juoksen vierellä. Kokeilimme vaihtaa sille Braamerin satulan, en osaa sanoa vaikuttiko se ponin hyppäämiseen, mutta hyvin mahdollista että poni ei huoli hypätä koska se ei tunnu mukavalta. Sille tarvitaan jotakin tuon wintec kidsin tilalle. Wintec 100 olisi hyvä, mutta mistään ei sellaista tunnu löytyvän, nyt kun sitä kovasti etsisin. Huoh.
     Viltsun nenä näyttää paremmalta. Hyvin on rupea rapsiutunut pois heiniä nyhtäessä, nyt vain pitää huoltaa sitä ja tarkkailla. Loppukäynteinä kävimme kävelemässä takalenkin, jonne otin Viltsun mukaan. Se oli suloinen maistellessaan kanssani vadelmapuskan antimia ja juodessaan lätäköstä. Odotan innolla että saan nähdä, millainen siitä kasvaa. Mietinnässä on, veisinkö sen Lappeeseen Hippokselle tänä syksynä. Talouspuoli vain jarruttaa kovasti.

TORSTAI:


Perjantaina 25.8. sateli. Poneilla oli vapaapäivä, mutta kävin kuitenkin tallilla. Siivosin ensin pihattokopin ja sen jälkeen keräilin kakkoja ulkoa. Siivoilujen jälkeen nappasin Viltsun ja Ossin kiinni ja talutin ne kentän takareunalle. Sieltä livahdimme käyttämättömän takaportin kohdalta heinikkoon, jossa ponit saivat herkutella. Nenuhaava näyttää hyvältä. Se on ns. sopivasti auki vihreän nyhtämisestä ja hyvä pitää puhtaana. Eilisen kätevä ruven rapsiutuminen vihreää nyhtäessä olikin suurin syy tämän päivän syöttelylle. Ötököitä oli aivan hirveästi, enkä kestänyt seisoa ponien kanssa pusikossa kovinkaan kauaa. Päästin ne irti kentän aitojen sisäpuolelle, jossa ne saivat niittää aidanvieruksia. Ötökkämyrkkykään ei pidä noita polttiaisia poissa. Muillakin poneilla kuin Brankulla olisi kyllä ötökkähuput päässä, mutta koska ne eivät pysy kuin ohikiitävän hetken, ei niitä ole mitään järkeä laittaa.

PERJANTAI:

perjantai 25. elokuuta 2017

Harjoituskoulukilpailut Hevostila Kotikonnulla

Lauantaina 19.8. oli Hevostila Kotikonnun kouluratsastuksen harjoituskilpailuiden vuoro. Me Hannen kanssa kuljetimme ponit paikalle ja Olivia ja Noora taustajoukkoineen tulivat toisilla autoilla.  Paikan päälle löysimme navigaattorin ja hienojen ohjekylttien avulla. Ihanaa, kun kyltteihin on panostettu, niistä on oikeasti suuri apu. Ponit oli puunattu ja letitetty kotitallilla ja perille päästyämme vain varustaisimme ponit ja ratsukot lähtisivät verkkaamaan. Saavuttuamme saimme kuitenkin kuulla, että aikataulu oli siirtynyt yli puoli tuntia. Ponit olivat tilanteeseen enemmän kuin tyytyväisiä, sillä ne saivat odotellessa syödä vihreää parkkipaikkana toimivalla pellolla.
     Kun ratsukot pääsivät verkkaamaan, alkoi sataa. Otin kuvia vielä verkassa, mutta ennen Nooran ja Braamerin rataa taivas repesi. Kamera siirtyi evakkoon autoon, jonka vuoksi en ottanut radoista yhtään kuvia. Sade hellitti Olivian rataan mennessä, mutten ehtinyt hakea kameraa. Olivian ja Ossin radasta on kuitenkin kuvia ulkopuoliselta kuvaajalta. Kummankin ratsukon rata meni oikein hyvin, joskin ponit olisivat olleet aktiivisempia raippojen kanssa. Kun saadaan tytöille omat kannukset (nyt laina) saamme ne säädettyä optimaalisiksi ja alamme harjoitella niiden kanssa ratsastamista. Toki näin pienten ponien kanssa hankaloituu koko ajan kun ratsastajat kasvavat, mutta hyvin menee vielä jonkin aikaa. Kumpikin ratsastaja kuitenkin ratsasti siistit radat, täsmälliset tiet ja tarkat siirtymiset.
     Kilpailukutsussa luki, että luokassa 1 annetaan ruusukkeet kaikille ja luokissa 2, 3 ja 4 annetaan ruusukkeet sijoittuneille. Luokkaa kuitenkin muutettiin lennossa niin, että myös luokka 2, johon osallistuimme, oli ns. clear round. Ei haitannut meitä, luokassa oli niin monta isoa ja tasokasta hevosta taitavine ratsastajineen, että olisimme olleet hännillä hyvistä suorituksista huolimatta.

Luokka 2 – Helppo C E.B. Special 2015
Jaana Arola – Adrenalin Haim (1) 64.289%
Juuli Satukangas – Emmy (7) 64.048%
Miisa Lyijynen – Missing Name (12) 64.048%
Olivia Mustikkaniemi – Goldberry’s Swish Tail (6) 63.810%
Julia Reinikkala - Bacajo v/d Bijls Hoeve (3) 62.381%
Noora Mettinen – Pikkuvirran Braamer (13) 62.143%

Huonosta ilmasta huolimatta oikein ihanat ja hyvin järjestetyt kilpailut. Kiitos Hevostila Kotikonnun väki, toivottavasti järjestätte harjoituskisoja jatkossakin! Päivän kohokohta koitti omien suoritustemme jälkeen: kysyin Annalta, joka on tallin omistaja ja ystäväni, saisimmeko käydä rannalla kahlaamassa ja uittamassa poneja. Saimme luvan. Iso kiitos Anna, voi sitä riemun määrää kun ratsukot lilluivat vedessä! Teillä on kyllä ihan unelma paikka, tällaisen tilan haluan itsekin joskus kun alan etsiä omaa paikkaa!

Ps. Kotitallilla Kiia ajoi Tuhton ja Annika Penan. Valjakot kiersivät 3 kierrosta viiskymppistä ympäri. Poneilut sujuivat kuulemma hyvin ja ponit olivat melko reippaita.









maanantai 21. elokuuta 2017

Maastoilua ja harjoituksia

Maanantaina 14.8. tallille saapuessamme ihastuin ison laitumen lammikkoon entisestään. Harmillisesti se on kyllä jo kutistunut, mutta nyt siellä kökötti useita hanhia. Ponien ja tyttöjen kanssa kävimme autiotalon lenkin. Olivia ja Siiri ajoivat Tuhtolla, Hanna ja siskonsa Brankulla, Anski Ossilla ja minulla oli talutuksessa Viltsu.

Myös tiistaina 15.8. otin Vilpun taluttaen mukaan maastoreissulle, mutta alkumatkasta se oli aika vastahakoinen. Se ehdotti kotiin kääntymistä, mutta päätin ensin katsoa vielä hetken ennenkö veisin sen takaisin. Siinä ei näkynyt mitään vikaa, ontumista tms. Mukanamme olivat Siiri Tuhtolla ja Olivia Ilmarilla, joten seurastakaan ei ollut puutetta. On se myös ennenkin jaksanut lenkkeillä kaksi päivää putkeen. Pian varsa piristyi ja matka alkoi sujua. Toki olisin sen tarvittaessa vienyt takaisin kotiin, mutta saatuaan vähän evästä pientareelta oli kaveri taas tyytyväinen.
     Ilmari oli säpsyllä tuulella. Se kyttäili ties mitä ja erään talon pihan kohdalla se säikähti kahta aidanviereen haukkumaan rynnännyttä koiraa, kääntyi ympäri ja singahti kotiin päin kuin Naton ohjus. Olivia tippui, säikähdin jo ja tarkistin heti onko tyttö kunnossa. Ei sattunut, vähän hämmentyneen oloinen tyttö otti Viltsun kun minä lähdin Ilmarin perään. Se oli onneksi pysähtynyt vähän matkan päähän tuijjottamaan ja puhisemaan. Aluksi se ei meinannut antaa kiinni, mutta napattuani tienviereltä tupon vihreää ja juteltua rauhoittavasti se antoi minun ottaa ohjasta kiinni. 
      Olivia nostettiin selkään "koiratalon" jälkeen ja matka jatkui metsäosuuden verran rauhaksiin. Kun tulimme autiotalon lenkiltä takaisin "koiratalon" kulmalle, ryntäsi toisen talon pihasta kaksi koiraa vapaana kohti. Niiden omistaja nappasi toisen ja poistui paikalta, jättäen toisen koirista räksyttämään ja hyppimään ponien ympärille. Ihme, että sain pidettyä sekä Viltsun että lähellä paniikkia olevan Ilmarin kiinni. Onneksi Tuhto ei ollut moksiskaan. Ei Viltsukaan pelännyt, mutta olihan siitä silti kiinni pidettävä toisella kädellä, ja toisella kädellä oli täysi työ yhteistyössä Olivian kanssa pitää Ilmari käynnissä. Onneksi selvisimme tilanteesta eikä koira seurannut meitä kovin kauas. Ihmeellinen omistaja kun jätti koiran. Jos poni olisi potkaissut sitä se olisi voinut kuolla, eikä se olisi ollut meidän vikamme.
     Loppumatka sujui onneksi hyvin. Isot tytöt tulivat ajaen vastaan ja he kävivät peruslenkin. Annika ja Kiia ajoivat Penalla ja Mette ja Henna Braamerilla. Heillä meni hyvin ja molemmat ponit olivat kuulemma reippaita. 

Keskiviikkona 16.8. oli ratsastustiimin vuoro ja ensin verkkasimme ponit kaikissa askellajeissa. Sen jälkeen Olivia & Ossi ja Noora & Braamer tulivat tulevien kisojen kouluradan kerran läpi. Hienosti meni kummallakin ratsukolla, huomenna vielä kenraaliharkat ja lauantaina kisat. Seuraavaksi vähän puomeja ja sitten vähän hyppyjä. Tallin puolen pitkällä sivulla oli innarina puomi - kavaletti - puomi - kavaletti ja tarhojen puolen pitkällä sivulla oli pysty. Kokeilimme Siljan ja Nooran kanssa niin, että B ja Noora menivät edeltä ja Pena ja Silja imussa perässä. Väliä ratsukoilla oli kymmenisen metriä ja Siljalla olisi ollut tarvittaessa aikaa reagoida, jos Noora olisi esimerkiksi tippunut tai B pudottanut esteen. Tällä tavalla Pena sai uskallusta tulla esteet vetoavun perässä. Se ei ole koskaan tullut noin hyvin innaria ja tänään nähtiin myös tähän menneessä paras hyppy pystyesteelle Siljalta ja Penalta.
     Braamer oli ihan liekeissä ja Noora sai taas kerran tulla pystyn 70-senttisenä. Kokeiltiin myös 80 cm, mutta B tuli ohi, emmekä viitsineet turhaan yrittää painostaa ponia. Joskus myöhemmin paremmalla harjoituksella uudelleen, kun poni on vähän hoikistunut. Illan edetessä ötököitä alkoi olla paljon ja B alkoi hermostua niistä. Se koitti loppuverkoissa käydä piehtaroimaan, kerkesi jo kyljelleen kellahtaa! Onneksi saimme sen ylös ennen satulan tuhoutumista ja ötökkämyrkky auttoi pitämään öttiäiset kurissa.
     Myös Olivialla ja Ossilla menivät hypyt oikein hyvin. Nyt olisi tarkoitus koittaa kerran viikossa mennä vähintään puomeja tai kavaletteja. Puomit ovat hyvää treeniä ponin vatsalihaksille, jotka tukevat myös selkää. Lisäksi poni oppii hahmottamaan koipiaan ja miettimään mihin jalkansa laittaa. Loppukäynnit tytöt kävivät keskenään takalenkillä. Pikkuhiljaa alan testailemaan miten tytöt pärjäävät keskenään, sillä kun vielä vähän kehittyvät ja kasvavat, voivat maastoilla keskenäänkin. Kiia ja Simohan kävivät yksinäänkin maastossa aikanaan usein, noissa turvallisissa lähimaastoissa.

Ps. Ossilla oli tänään kengitys ennen ratsastusta ja sovitimme sille samalla Braamerin satulaa. Se on hieman pitkä, muttei mene taaimman kylkiluun yli ja voin kuulemma ihan hyvin kokeilla samanlaista satulaa Ossillekkin. Jos ei ole hyvä, niin hankin uuden. Jos jollakulla on myydä Wintec 100 -satula joko 15" tai 14", niin olen kiinnostunut!! (En tiedä onko olemassakaan 14", Braamerin oma on mittailujeni mukaan 15".)

Torstaina 17.8. Olivia ja Noora jättivät raipat pois ja viritimme heille kannukset. Tulevissa kisoissa raipat eivät ole sallittuja luokassamme, joten nyt kokeillaan. Harjoittelimme kouluradan osia, jonka jälkeen kisoihin lähtijät tulivat radan läpi. Kannusten kanssa meni hyvin. Kummallakin tytöllä on jo aika vakaa jalka, eivätkä kannukset kummallakaan häirinneet ponia. Myös radat menivät hienosti, ihanan täsmällisiä siirtymisiä ja tarkkoja teiden ratsastuksia.
     Ennen lopetteluja kävimme vielä laukkaamassa viiskymppisen pellolla ja kahlaamassa uittokuopalla. Sekä ponit että tytöt olivat ihan innoissaan laukkaamisesta, ihana saapuva syksy ja kunnon peltolaukkakisat!!

Perjantaina 18.8. kävimme maastossa pienen perjantaitytön, Olivian ja kahden Olivian kaverin kanssa. Toinen Olivian kaveri ajoi Ossilla, toinen kaveri oli Siiri ja hän ratsasti Braamerilla. Olivia ratsasti ilman satulaa Tuhtolla ja pienen perjantaitytön ratsuna oli Pena. Kävimme kipsuttelemassa rautasillalla ja takaisin. Minä kävelin/juoksin suurimman osan matkasta perjantaitytön ja Penan vierellä, mutta välillä he menivät myös keskenään jonon mukana. Siinä on taitava pikkuneiti 6v, hyvällä tuurilla hänestä kasvaa meille oivallinen tuleva ratsastava kisakuski!

MAANANTAI:
Postissa tuli kuva. Meidän ensimmäinen voitto, vaikka tässä numero 10 onkin edellä. 
Siiiiis... laitumen lammikko on kutistunut, mutta siellä on HANHIA! Olisi niin kiva nähdä miten ponit reagoisivat niihin!
Isossa kuvassa porattiin seinän telineitä kuntoon. Vilppu seurasi hyvin kiinnostuneena, nenä välillä melkein akkuporakoneen kahvaosassa kiinni. Siitä tulee remonttimies.
TIISTAI:

KESKIVIIKKO:

TORSTAI:


PERJANTAI:
Maastoilijat jonossa, sekä maailmanympärimatkaa tekevä Olivia.

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Hiitillä Loviisassa

Sunnuntaina 13.8. kävimme hiitillä Loviisassa. Matkaan lähti tiestysti ravikisatiimimme, eli minä, Hanne, Annika, Linnea ja Kiia, sekä poneistä B, Ossi ja Pena. Meidän seuraksemme toisella autolla saapuivat Heidi, Olivia ja Noora, joiden lisäksi myös Annikan ja Nooran vanhemmat tulivat paikalle katsomaan. Ilma oli puolipilvinen ja oikeastaan aika mainio. Ponit nukkuivat valjastuksen ajan ja Linnea opetti Ossin kanssa Nooraa ja Oliviaa valjastamaan kilpakärryt ponin perään. Junnut (voisinko käyttää Oliviasta ja Noorasta tässä kohtaa ravijunnut..?) pääsivät ajamaan Braamerilla ja Ossilla myös alkukäynnit, jonka jälkeen vaihdettiin kisakuskit rattaille. Sekit on nyt tiukattu, kun tajusimme miten niitä saa lyhennettyä häntäpäästä. Valjakot verkkasivat ensin rauhallisemman kierroksen rataa pitkin kilpailusuuntaa vastaa, sitten nopean ja sen jälkeen otettiin kilpailuvauhtinen kierros oikeaan suuntaan. Ponit menivät hyvin ja ajoiksi saatiin Ossille 2.57, Braamerille 3.06 ja Penalle 3.08! Super, menisivätpä startissakin näin.
     Hiitin jälkeen ravijunnut pääsivät harjoittelemaan volttausta. Annika volttasi Penalla, Olivia Ossilla ja Nokka Brankulla. Linnea ja Kiia istuivat aisalla neuvomassa ja kokeiltiin muutamaan kertaan sekä niin että kaikki lähtivät samalta voltilta sekä niin, että Ossi ja B lähtivät pakeilta. Taisivat Noora ja Olivia olla aika innoissaan! Viimeisessä volttauksessa Linnea ja Kiia eivät olleet enää aisoilla ja valjakot saivat ajaa yhden kierroksen kovaa kilpailusuuntaan. Junnut eivät tosin tajunneet että olisivat saaneet tulla Annikasta ohi, ennenkö loppusuoralla huusin että "ohi vaan", josta alkoi innokas kamppailu.
     Loistava ratakäynti, pitää koittaa päästä useamminkin. Nyt oli vähän äkkilähtö, voi olla että meillä olisi muitakin innokkaita vakkareita kokeilemaan radalla ajoa toisella kertaa. Loviisa on kyllä ihana, kaunis, rauhallinen ja hyvin hoidettu rata. http://www.loviisanravit.fi. Toivottavasti ravijunnut pääsevät ensikesänä korttikurssille joko sinne tai Kouvolaan.

Nyt olen kade: viimeöinen Kiira-myrsky on tehnyt isolle laitumelle valtavan lätäkön. Olisivatpa minunkin ponini tuolla..! Aivan ihastuttava elementti. Siellä ne hevoset kahlailevat ja juovat. Alakulman tilanteesta sen puoleen en ole ollenkaan kateellinen. Vähän säälin sitä joka tuon joutuu harjaamaan..! :D




Volttauksen opettelua.
Nätisti jonossa, ennenkö tajuttiin että saa ohittaa.

Seuraavat ravit olisivatkin sitten Harjun harkkarit.

tiistai 15. elokuuta 2017

Koulua, kahlausta, hyppyjä ja maastoilua

Keskiviikkona 9.8. harjoittelimme tulevan koulukisaradan alkuosaa kentällä, viilaten samalla istuntoja. Kaikki ratsukot menivät ilman satuloita, jonka lisäksi Brankulla ja Nooralla oli kuolaimettomat (cross under), Tuhtolla ja Olivialla hackamoret ja Ossilla & Igulla ja Penalla & Siljalla kukkahackamoret. Treenasimme alkutervehdyksiä, keskiympyröitä ja lävistäjiä. Lopuksi kaikki muut paitsi Tuhto ja Olivia ottivat myös laukkaa, Olivian kanssa katsoimme parhaaksi olla vielä laukkaamatta ilman satulaa. Muutoin Tuhton liikkeet olivat kyllä puhtaat ja poni oli reipas. Vähän tuo oikeiden teiden noudattaminen on välillä hakusessa ja poni on menossa omiin suuntiinsa, mutta kehittyy kyllä hienosti koko ajan. Kentällä pyörimisen jälkeen kävimme vielä kävelemässä ja ravailemassa viiskymppistä pitkin uittokuopalle kahlaamaan ja takaisin. "Jos Pena koittaa piehtaroida, niin kunnolla raippaa vaan! Se ei saa piehtaroida!" Arvatkaa vaan oliko Siljarassukalla mitään mahdollisuuksia... Sinne kellahti Pena, jälleen. Mahdoton otus! Tämä oli Igun viimeinen vakkarikerta, sillä Igu oli meillä kesävakkarina ja huomenna koulut taas jatkuvat. Kiitos kun kävit, olet tervetullut silloin tällöin jatkossakin!!

Ps. Olivia ja Noora ovat siis menossa Hevostila Kotikonnussa järjestettäviin harkkakoulukisoihin. Lue lisää klikkaamalla _tästä_. Silja ei pääse, sillä hänellä on muuta menoa silloin.

Torstaina 10.8. lähestyin pihattoa äitini tekemän huijaus ampparipesän kanssa. Kun ripustaisin sen heinäkoppiimme, ei ampiaisten kuuluisi tulla enää tekemään pesiään sinne, kun luulisivat paikan olevan varattu. Kun pääsin perille, huomasin suureksi harmikseni, että johan siellä oli taas oikea pesä katossa kiinni. Voi *rumasana*! Ärhäkän ampiaisen pörräillessä pesänsä kimpussa, en uskaltanut ripustaa huijauspesää paikoillee. Voi mömmö.
     Ratsukoiden kanssa menimme tänäänkin kentällä. Olivialla oli Ossi, Nooralla Braamer ja Siljalla Pena. Aluksi verkkasimme vähän radan osia mukaillen kaikki askellajit läpi. Sen jälkeen Noora ja Olivia tulivat kumpikin kertaalleen koko kouluradan läpi. Hyvin meni molemmilla, ensiviikolla vielä  kaksi treenikertaa ja lauantaina kisat. Kouluratojen jälkeen otimme välikäynnit, joiden jälkeen alkuun vähän ravipuomeja ja sitten muutama hyppy! Kaikki tulivat ensin kerran yksittäisen esteen, jonka jälkeen vähän kolmen esteen rataa. Penalla on homma vielä vähän vaiheessa, mutta hyvin meni silläkin. Ossi on vähän huono nostelemaan jalkojaan, mutta se tarvitsisikin uuden satulan. Koitimme sille loppuun vähän Braamerin satulaa, se olisi muutoin täydellinen, mutta hieman liian pitkä. Brankulla ja Nooralla meni super hyvin. Poni ei koittanut mitään ja yhden huonon lähestymisen seurauksena syntyneen super ison hypynkin Noora pysyi kyydissä. Muutoin estekorkeus oli 50 cm ja alle, mutta Noora ja B tulivat kerran 70 cm pystyn. Hyppy meni hyvin, poni oli intona ja ratsastajan silmät paistoivat kuin Naantalin aurinko!

Perjantaina 11.8. kävimme perjantaitytön ja hänen vanhempiensa kanssa maastossa. Pitkään aikaan ei ole aikataulut käyneet yksiin, mutta nyt taas onnistui. Neiti on aivan ihana ja hurjan taitava alle kouluikäiseksi. Mahdollisesti ehkä joskus meidän tuleva kilparatsastaja..? Neiti ratsasti Penalla ja me muut kävelimme. Kävimme autiotalon lenkin, jonka lisäksi kiersimme vähän lisämatkaa jyrkän ylämäkipolun ja metsän kautta. Oli ihana ilma ja oikein mukavaa. Pena alkuun vähän hirnui ja kutsui kavereita, mutta maastoili nätisti yksinäänkin. Testissä sillä oli Braamerin satula, joka oli sille oikeastaan hyvä. Taidan koittaa löytää sille samanlaisen. On tosi sääli ettei täällä ole ketään, jolla olisi satula-autossa shettiskokoisia satuloita. Ymmärrän kyllä, että se ei olisi kannattavaa yritystoimintaa, mutta harmittaa kun hyvää satulaa on shettikselle todella vaikeaa saada. Haluaisin kunnon satulat. Ei isoillakaan hevosilla millään safarisatuloilla ratsasteta. Rungottomia on kyllä vaikka minkä laisia, mutta jos mietitte aktiivisesti (edes ykköstasolla) kilpailevia ratsuja, on niillä kyllä ihan kunnolliset satulat.

Lauantaina 12.8. pihatolle saapuessani kaikki ponit olivat pihattokopissa sisällä! Jes! Olen harkinnut toisen kopin hankkimista, sillä olen huolissani siitä etteivät ponit suurine egoineen mahdu kaikki samaan koppiin, mutta ehkäpä ne pärjäävät! Olisi toinenkin sääsuoja hyvä, jos onnistun löytämään sopivan, mutta ehkä minun ei tarvitse kantaa näin suurta stressiä asiasta. Kun Penasta tulee ruuna, tilanne varmasti myös rauhoittuu entisestään sen ja Brankun välillä.
     Tämän päivän varsinainen ohjelma oli kahden tunnin maasto Erikan ja kahden meidän tallilaisen kanssa. Erika ratsasti Braamerilla, muilla tytöillä olivat ratsuinaan Ossi ja Pena. Ilma oli mielettömän ihana, Aurinko paistoi ja tuulenvire viilensi. Menimme ensin vanhaa Pirelintietä, sitten alikulun ali, ojan yli metsään, metsästä peltotielle ja vanhan meijerin (?) kohdalta pyörätielle. Kuljimme hetken pyörätietä, jonka jälkeen sukelsimme takaisin metsään, tullen omakotialueen reunalta hiekkatielle ja takaisin kotiin alikulun ja vanhan Pirelintien kautta. Ihan loistava reissu, kaikilla oli kivaa! 
     Yhdessä kohtaa kävi kuitenkin kummallisesti. Ensin B säikähti, singahti vähän eteenpäin ja rauhoittui. Pieni hetki väliä, ja sitten Ossi ja Pena säikähtivät. Ossi vain sinkaisi hieman eteen, mutta Pena hyppäsi tieltä ojan pohjalle ja juoksi siellä pari metriä. Sain napattua ponista kiinni, mutta ratsastaja maastoutui. Onneksi matka ei ollut pitkä, kun tippui ojasta tien puolelle, ehkä noin parikymmentä senttiä. Neiti nousi reippaana kyytiin, ei sattunut, matka jatkui. Kummallista, koska mitään outoa ei näkynyt eikä kuulunut ja ponini harvemmin säikkyvät. Hassuinta on se, että ensin säikähti yksi, sitten tilanne rauhoittui ja sitten kaksi. Onneksi tilanteesta kuitenkin selvittiin hyvin ja muutoin oli hauskaa. Kaikki tytöt olivat ihan ihastuneita poneihin, jos vakkaripaikkoja olisi vapaana niin ei ilmeisesti olisi kauaa.
     Oikeasti. Hyvä satula pitää olla myös shettiksellä. Braamer on super. Se on kiltti ja reipas, eikä yritä maastouttaa ratsastajiaan. En keksi mitään muuta selitystä kuin sen, että nyt sillä on sopiva satula. Ei paina eikä purista, istuu hyvin ja jättää riittävän tilan selkärangalle. Selkä ei kipeydy. Toppauksissa olisi toki toivomisen varaa ja tuohon niitä ei saa vaihdettua, mutta tämä on hyvä niin kauan kunnes löytyy parempi. Poni tykkää ja sen kyllä huomaa! Tämä on myös ratsastajalle hyvä, sillä tukee ihan eri tavalla kuin tuo wintec kids. (Tämä on wintec 100.) Kidsi oli ihan ok satula niin kauan kun ponit olivat lihavia ja toppausta oli omasta takaa, mutta nyt kun ovat hoikistuneet, ei selkärangalle jää tarpeeksi tilaa. Kaikille aion siis hankkia uudet sitä mukaa kun löydän sopivat. Tietää hurjana satuloiden ostamista ja eteenpäin myymistä... Huoh. Kannattaa silti.

KESKIVIIKKO:

TORSTAI:

PERJANTAI:

LAUANTAI:

maanantai 14. elokuuta 2017

Maastakäsittelyä ja ponipäivä

Maanantaina 7.8.2017 kanssani tallille tulivat Ansela ja Olivia. Kysyin Anskilta haluaisiko hän ennemmin ajoa vai maastakäsittelyä ja hän valitsi maastakäsittelyn. Harjoittelimme kentällä, Anskilla oli Ossi, Olivialla B ja minulla Pena. Meni oikein hyvin, maastakäsittelyä olisi hyvä treenata useamminkin!

Tiistaina 8.8. Henna ja Mette kävivät ajamassa Braamerin autiotalon lenkillä. Minulla puolestaan oli ponipäivä kolmen mukavan ihmisen kanssa. Kävimme ensin peruslenkin niin, että yksi ajoi Penaa ja minä olin kyydissä, yksi ratsasti Odinilla ja yksi Ossilla. Sen jälkeen meillä ja poneilla oli ruokatauko, meillä lettuja ja poneilla heinää. Ruokailun jälkeen Odin vaihtui Braameriin ja menimme kentällä agilityä. Ensiksi ponit olivat naruissa, sen jälkeen kaikki saivat kokeilla yksi kerrallaan irtona. Oikein hauskaa oli, tosi kiva kun kävitte!!

Ps. Ellu lähti tasan 2 kk sitten. Ikävä on kova. <3

MAANANTAI:

TIISTAI:




Peruslenkin lisäpätkällä.
Kohti hiekkaympyrää.















HUOM. KOMMENTIT

Kommentteja voi laittaa sekä anonyymisti, että kirjautuneena. Kaikki kommentit tulevat ensin minulle hyväksyttäviksi, eli ne näkyvät vasta kun olen hyväksynyt ne. Kommentoikaahan asiallisesti, kiitos! :)