lauantai 27. elokuuta 2016

Ravit Riihimäellä



Sunnuntaina 21.8.2016 meillä oli siis ravit Riihimäellä. Kisatiimiimme kuuluivat minun lisäkseni autokuski Hanne, Ossin kuski Linnea, Penan kuski Annika ja kisahoitaja Kiia. Braamer jäi pois, kotimieheksi Ellun kanssa. Ellun ajoi Henna, pari oli mennyt viiskymppisen pellolla n. 45min ja Ellu oli ollut tosi reipas ja kiva.
     Ravimatkalle lähdettiin hyvissä ajoin, kun Kouvolassa aikataulumme oli turhan tiukka. Nyt olimme vuorostamme perillä hieman liian aikaisin. On tätä hankala arvioida. Eipä siinä mitään, ei se mitään haitannut, otimme rauhaksiin ja valmistauduimme huolella. Pena oli ihan orhina. Se hirnui, kääntyili valjastettaessa ja tanssahteli. Verkassa se meni ihan super hyvin ja ajattelin, että nyt se joko parantaa hyvin tai heittää ihan läskiksi koko homman. Ossi oli oma itsensä. Sille kokeiltiin verkkaan korvahuppuja, mutta Linnea totesi, että starttiin on parempi mennä ilman. Penalla oli tällä kertaa korvissaan huppujen alla pumpulit ja kummaltakin ponilta vähennettiin testimielessä suojitusta.
     Huomasimme muuten verkan alussa, että hitsi! Unohdettiin kotona tarkistaa kilpurien renkaat. Ne olivat löysät, onneksi Hevarin auto oli paikalla ja sieltä lähdettiin ostamaan pumppua. Sitä ei oikeastaan tarvinnut edes ostaa, saimme pumpun lainaksi ja pian oli renkaissa taas tarpeeksi ilmaa. Päätimme kuitenkin ostaa pumpun ja pitää sitä aina trailerissa mukana varuilla! Lisäksi ostin yhdet kumibootsit, Braamerille kengät (jos auttaisi ja suojaisi kavioita), sekä ötökkähupun.



Startissa Pena päätti keskittyä muihin poneihin ja unohti juosta. Heti kun ponit pääsivät liikkeelle, se laukkasi. Annika sai sen raville, mutta taas nousi laukka, taas raville ja taas laukka. Hylkyyn heti etusuoralla. Hups! Noh, paremmin sitten ensi kerralla. Ehkä kokeilemme sille lappuja.
     Ossi tuntui kuulemma Linnean mielstä siltä, että sitä ei hirveästi kiinnostanut vaan että se vaan hölkötti. Kouvolassa se oli tuntunut paljon paremmalta. Siitä huolimatta se paransi omaa ennätystään, joskin vain parilla sekunnin sadasosalla, mutta kuitenkin! Entinen ennätys 3.19,5, nyt 3.19,3. Tänä vuonnahan se ei ole mennyt alta 3.20, joten tämähän meni loistavasti. Vermo meiltä jää väliin, mutta seuraavaksi starttaamme varmaan Mikkelissä muutaman viikon päästä. Tässä tämän päivän tulokset:

Hevonen / Ohjastaja Aika Kerroin Palkinto Matka:rata 
1. 1 Springfield Fiorella / Jenni Tammi 3.11,9 100 € 1100:1 
2. 3 Usvaniityn Jaarli 257 SH / Nina Hänninen 3.15,3 x 50 € 1100:3 
3. 7 Kaunisrannan Fantasia / Ida Rintala 3.14,8 x 30 € 1140:1 
4. 8 Aarteen Noita 1346 SH / Sanni Kirvesoja 3.15,2 x 20 € 1140:2
5. 6 Goldberry's Swish Tail / Linnea Mikkola 3.19,3 10 € 1120:2 
6. 10 Riinan-Ruusu / Riia Laine 3.13,3 x 1160:1 
7. 11 Zolen / Joona Ikonen 3.04,8 x 1220:1 
8. 9 Rinteelän Heinähattu / Ronja Bährend 3.19,6 x 1140:3
4 Olkijoen Osmo / Annika Mettinen hll 1100:4 
2 Cachucha / Jenni Hävölä Poissa 1100:2 
5 Pikkuvirran Braamer / Kiia Tervonen Poissa 1120:1
Väliajat: 3.06.0/Springfield Fiorella 3.20.0


Linkit:
Tototv: http://tototv.icareus.com/web/guest/bonusvideot - en ymmärrä miksi en saa linkattua suoraan oikeaan videoon..?!
Riihimäen ravit: http://www.riihimaenravit.fi
Hevari: http://www.hevari.fi


Sitten kuviin:
Isossa kuvassa olin ottanut suitset pois kun vaihdoin otsapannan. Ossi jäi pitämään kiinni kuolaimista, joten avasin vain poskihihnat. Söpis. <3
Verkassa Ossillakin oli huppu testin vuoksi, mutta otimme sen starttiin pois.








Braamerin uusi huppu. Hevarilta siis ostettu, tosi hyvä!
Ps. Kotiin palattuamme Pena pääsi hetkeksi kentälle Oivan kanssa. Uusi tuttavuus oli hirmun kiva, mutta raveissa hillumiseen energiansa käyttänyt  poni tyytyi pääosin niittämään Oivan kanssa kentän reunoja. On se hieno ja fiksu mies, siis Pena, ja Oiva on ihastuttava vanha herra!

perjantai 26. elokuuta 2016

Kipeä koipi ja kuolaimeton Kellu

Torstaina 18.8.2016 Ajelin rauhassa autolla kohti tallia, kun yht'äkkiä havahduin. Heräsin huomaamaan tienvarsien kellertävät lehdet ja järkytyin hieman. Syksy tulee, eikä sille mahda mitään. Onneksi se tuo tullessaan paljon kaikkea uutta ja jännittävää. Ammattikorkeakoulu, uusi asunto... huii! Ottakaa hei nuo huomioon myös siinä, että vaikka blogi on nyt aikalailla ajassa, ei tekstejä tosiaankaan tule päivittäin. Tällaisina pidempinä köntteinä tulevat, aina kun kerkiää.
     Tallilla tarkoituksenani oli ajaa Elmeri, mutta ensin otin Braamerin huoltoon. Sen arkominen on alkanut muistuttaa enemmänkin ontumista ja mahdollinen syyllinenkin on paikallistetty vasemmasta etujalasta, jossa on irtoseinämäisyyttä. Raspasin reunaa sen verran ettei se ottaisi maahan ja repeäisi lisää ja aloin härdellisöidä kengittäjää paikalle mahdollisimman pian. Sainkin sellaisen jo heti seuraavalle päivälle. Loistavaa!

Perjantaina 19.8.2016 tuli kengittäjä kaikille raveihin lähteville poneille. Tai siis no, vuolija, mutta kummiskin. Braamerin käpälä saatiin ihan hyväksi, mutta se ontuu silti. Merkkasin Hepasta poisjäännin raveista ja Braamer jäi saikulle. 

Ekassa Brankun kavio torstaina ja tokassa vuoroaan odottava Pena perjantaina.


Lauantaina 20.8 ajelimme ravitiimiläisten kanssa pellolla. Koska sunnuntaina on ravit eikä normaalikertaa, oli tänään mukanamme myös sunnuntaivakkareista Olivia. Henna ajaa huomenna Elmerillä ja Mette jättää tämän kerran väliin. Annika ja Kiia ajoivat Penalla, Olivia puolestaan oli Linnean parina Ossilla. Minä ajoin Elmerillä ja arvatkaapa mitä kokeilin? Ajoin Elmerillä sidepulleilla, eli kuolaimetta! Se toimi tosi hyvin, mitä nyt koitti vähän punkea pariin kertaan vastaan luovuttaen kuitenkin helposti. Jeii, ihana poni! Ajelimme viiskymppisen pellolla ja hyvin meni. Oli ihana ja tosi lämmin keli.

Kuvat © Kiia.

torstai 18. elokuuta 2016

Maastoilua, ajoa, kuolaimettomia ja BLOGI AJAN TASALLA!

Sunnuntaina 14.8.2016 maastoilimme Hennan, Olivian ja Poku-Helmin kanssa. Menimme ensin peruslenkin suuntaan kierrellen parin metsäpolun kautta ja palasimme kotiin vanhan Pirelintien kautta. Henna ratsasti Braamerilla, Olivia Ossilla ja Helmi Pokulla. Ossilla oli kukkahakkikset ja Braamerilla cross underit. Minulla oli talutuksessa naruriimulla Elmeri, joka oli hyväntuulinen ja innokas, tosin myös "hyvin nälkäinen". Koko ajan pieni ruunikko olisi halunnut haukkailla eväitä matkanvarrelta. Tiet olivat hiukan paremmassa kunnossa kuin mitä ne ovat hetkeen olleet ja Pirelintien alkupätkälläkin pystyi ottamaan ravia. Laukkaakin otettiin pohjien salliessa. On syksyssä ja sateissa hyviäkin puolia: kun syksy kohta iskee päälle, tiet ehkä pehmenevät jonkin verran ja niitä pitkin on taas hyvä mennä.
     Mukavan maastolenkin jälkeen muut ponit pääsivät laitumelle ja otin seuraavaksi uhrikseni Penan. Lähdin sen kanssa viiskymppiselle ja matkaan tarttui kyytiin Heidi. Hän saikin ajaa, kierrettiin sekä tien että pellon puolella viiskymppistä, vaihtaen suunnilleen ajon puolessa välissä suuntaa. Menimme rauhakseen ja mukavasti, emme rankasti. Mukavaa oli. Syksy hiipii hiljaa lähemmäs, kylmin laahaavin askelin.




Maanantaiaamuna 15.8 tulivat listat Riihimäelle. Tältä näyttää:


1. ponilähtö klo 13:50 A-Ponit tasoitusajo 1100 m Veljekset Wahlsten ponilähtö p. 3.20.0 + 20 m/ 3,0 s P. 100 e. (100-50-30-20-10-10)
# Hevonen / Ohjastaja Matka:rata Autoennätys Tasoitusennätys Voittosumma
1 Springfield Fiorella / Jenni Tammi 1100: 1 0 €
2 Cachucha / Jenni Hävölä 1100: 2 3.24,2ly 60 €
3 Usvaniityn Jaarli 257 SH / Nina Hänninen 1100: 3 0 €
4 Olkijoen Osmo / Annika Mettinen 1100: 4 3.40,8ly 10 €
5 Pikkuvirran Braamer / Kiia Tervonen 1120: 1 3.18,4ly 25 €
6 Goldberry's Swish Tail / Linnea Mikkola 1120: 2 3.19,5ly 70 €
7 Kaunisrannan Fantasia / Ida Rintala 1140: 1 3.14,3ly 107 €
8 Aarteen Noita 1346 SH / Sanni Kirvesoja 1140: 2 3.16,0ly 68 €
9 Rinteelän Heinähattu / Ronja Bährend 1140: 3 3.16,3ly 176 €
10 Riinan-Ruusu / Riia Laine 1160: 1 3.11,9ly 208 €
11 Zolen / Joona Ikonen 1220: 1 3.04,3ly 536 €


Ht-netissä on veikattu järjestykseksi "11-10-2-3-7-6-8-9-5-4" ja "3-1-11-10-2-7-8-9-6-5-4", eli kummassakin Penaa viimeiseksi ja Braameria tokavikaksi. Ossi sentään olisi ensimmäisen veikkaajan veikkauksessa kuudes. Saa nähdä miten käy, tavoitteeksemme nousi juuri, ettei kukaan meidän porukasta olisi viimeinen. Ei sen puoleen mitään, vaikka oltaisiinkin vikoja, mutta tavoitteita on aina hyvä olla. Sen lisäksi Annikan tavoite on ajaa alle 3.40 aika, eli parantaa Penan ennätystä. Linnean tavoite on ohittaa Pena ja olla ennen Kiiaa maalissa, Kiian tavoite on parempi aika kuin viime startissa (3.29). Minun aikatavoitteeni olisivat Ossille alle 3.20, Braamerille alle 3.30 ja Penalle alle 3.40.

Sitten tämän päivän poneiluihin: Iiris ja Ellu talutuslenkkeilivät noin puolitoista tuntia autiotalon lenkillä ja tiellä. Hyvin oli mennyt, Elmeri oli ollut pirteä ja iloinen. Simo ja Ossi kävivät maastoilemassa vanhaa Pirelintietä pitkin kaikissa askellajeissa ja heilläkin oli mennyt hyvin.
     Illemmalla pidin Olivialle ja Poku-Helmille pienimuotoisen valjastus- ja ajokurssin. Helmin ponina toimi Pena, Olivian Braamer ja harjoittelimme ensin valjastusta. Se on alkuun tosi monimutkaisen ja hankalan näköistä, tuntuu että remmejä on ihan hirveästi, mutta kun sen oppii se on helppoa. Hienosti meni, meidän pitää ottaa joku päivä kertauskurssi niin tytöistä tulee vielä oikein päteviä valjastajia. Oliviahan on nykyään vakkarikin ja innostui ajatuksesta, että lähtisi ensikesänä korttikurssille!
     Myös ajo-osuus meni hyvin. Minä olin Olivian kyydissä osan aikaa, osan aikaa jalkamiehenä. Kävimme ensin Mallun pellolla vähän lainaamassa jousiammuntaa varten tehtyä kujaa, sillä se oli hyvää tarkkuusharjoitusta. Ei saa kaataa tolppia eikä runnoa lankoja. Harjoittelimme myös "paikallaan kääntymistä". Sieltä suuntasimme uittokuopan viereiselle isolle pellolle, jossa tytöt saivat ajaa vapaasti käynnissä ja ravissa. Loppukäynnit käveltiin kotitallille, jossa ponit purettiin ja huollettiin, sekä tietysti ruokittiin. Viikonloppuna aloimme muuten nostamaan Ossin ja B:n kauramäärää ja antamaan vähän myös Penalle. Ossi saa nyt 2dl, Braamer 1,5dl ja Pena 1dl (ennen 1, 0,5 ja 0).




Peruskoulut alkoivat meidän muksuilla tiistaina 16.8. Sinne ne kipittivät takaisin koulun penkeille, toivottavasti opiskelevat ahkerasti ja pääsevät tulevaisuudessa niihin kouluihin ja töihin joihin haluavat. Itse olen vielä töissä tämän viikon ja oma kouluni alkaa seuraavana maannataina. Minulla ole edes ollut mitään kesälomaa, joka nyt loppuisi... sitä paitsi olen viihtynyt kesätyössäni todella hyvin. Tunnen kuitenkin tietynlaista haikeutta. Toisaalta se voi johtua siitä että työni loppuvat pian, toisaalta se kumpuaa jostain menneistä muistoista, kellastuneena, pölyisenä ja oudon tuoksuisena. Eräänä iltana tässä taannoin seisoin Granbackan pihassa puhuen Lassen kanssa niitä näitä. Ilta oli kesäisen näköinen, mutta viileä tuuli puhalsi heinikossa ja puiden latvoissa. Aavistus syksystä, kylmä henkäys, joka enteili tulevaa harmautta. Jonkinlainen pieni ahdistus nousi sisimpääni. Kummallisia tuntemuksia ja ajatuksia. Syksy tulisi, tulisi talvi, tulisivat pimeys, kylmyys, yksinäisyys. Mitä? Miten niin? Sekä syksy ja talvi ovat hienoa aikaa, kun niistä löytää sen hyvän mikä niissä piilee. Yksin en ole ja kylmyys on pukeutumiskysymys. Kaiken kärvistelyn jälkeen tulee sitä paitsi joka vuosi uusi kevät, uusi kesä, lämpö, aurinko, ihanuus ja miljoonat hyönteiset. Leuka rintaan ja kohti uusia petty... eipäs, vaan siis leuka pystyyn ja kohti uusia haasteita! Niitä todella on tulossa, kun aloitan uudessa koulussa ja muutan omaan vuokra-asuntooni. Elän jännittäviä aikoja.
     Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä olin käynyt nukkumaan vähän ennen yhtätoista, mutten saanut unta. Jalkoja sattui, pohkeet ihan totaalisen jumissa. Sen siitä saa kun pyöräilee tähän aikaan vuodesta näillä keleillä pidempää matkaa shortseissa ja palelluttaa koipensa. Kahdelta yöllä nousin ottamaan lihaksia rentouttavaa ja nukahdin onneksi pian. En kuitenkaan lähtenyt tänään lenkille tai salille, vaan kyhjötin kotona jalat peiton alla kirjoitellen blogia. Nyt tämä on jäljessä enää vajaan viikon, absurdi ja hieno tunne!
      Ainiin, niistä poneistahan tässä piti kertoa. Ravitiimiläiset kävivät ajelemassa omat raviponinsa pellolla. Annika ja Kiia olivat tallilla ennen Linneaa ja harjasivat ja (Annikan omin sanoin) suojittivat Braamerin, Penan ja Ossin. Kun Linnea oli saapunut, oli ponit valjastettu ja suunnattu sitten ajamaan viiskymppiselle. Ensin valjakot olivat kiertäneet kierroksen viiskymppisen tietä käynnissä, mutta raville siirryttäessä Braamer oli arkonut kuulemma myös pehmeällä hiekalla. Sen vuoksi tytöt siirtyivät ajamaan peltoon. Pitääkin tuota Braameria tarkkailla, että mistä arkominen voisi johtua. Kaviot kuulemma näyttivät putsatessa ihan normaaleilta, tarkistelen huomenna. Pellolla ajo oli mennyt hyvin. Braamer oli kuulemma kovemmissa pätkissä vielä reippaampi kuin viimeksi ja kun Kiia oli pysähtynyt, olisi Braamer halunnut vain mennä. Braamer oli kuulemma "super, niinku aina". Pena oli Annikan mukaan reipas, mutta kovempaa ravatessa se oli koittanut laukkailla, eikä sitä kuulemma saanut kovin hyvin alas. Vikalla kerralla kuitenkin kuulemma sai ihan tosi hyvän pätkän (se oli minulle capsilla kirjoitettu, eli mahtoi mennä loistavasti :D) eikä Pena ollut yrittänyt laukata. Meni kuulemma "ihan sika kovaa!" Koska oli satanut (ai että kuinka mukavaa..) tytöt olivat putsanneet ja kuivanneet varusteita ajon jälkeen. (Kiitos!) Sitten Annika laittoi poneille linimenttiä, pesi Braamerin hännän, Linnea hoiti kärryt ja ruuat ja Kiia pesi suojat.

© Annika

Keskiviikkona 17.8 Nooralla ei ollut valkkua (Erikahan lopetti Ossilla valmentautumisen, kerroinko jo?), mutta Noora tuli silti ratsastamaan Braamerilla. Hänen toiveestaan mentiin maastoon ja mukaan lähtivät myös Olivia Ossilla, Kiia Penalla ja Annika taluttaen Ellun kanssa. Kahlailimme ensin metsässä offroadia ja sen jälkeen kiersimme autiotalon metsässä lenkin. Menimme suhteellisen rauhaksiin, mutta otettiin myös ravia ja laukkaa pohjien salliessa. Ponit olivat reippaita ja toimivia, keli oli kiva ja kaikilla oli mukavaa. Yhdelläkään ponilla ei ollut rautaa suussa, sillä kokeilimme tänään ensimmäistä kertaa myös Penalla kukkahackamoreja. Se toimi niillä tosi hyvin, jes, nyt meillä on kaikille ratsuille "kuolaimettomat" vaihtoehdot (hackamorehan on kuolain, mutta entäs noi kukat... no, suussa ei kummiskaan ole mitään). Ajossa en ole vielä uskaltanut kokeilla, mutta pitää testailla aluksi Braamerin kanssa joku päivä. Yhdet ruskeat sidepulleiksi tuunatut cross underithan meillä vielä on. Ossi ei niillä kuunnellut kovin hyvin, mutta Penalla voitaisiin kokeilla joku päivä. Braamerille ainakin ovat hyvät, jos ei muuta.

Ps. Penan suitsiin nuo hakkiskukkaset saatiin Hellulta, iso kiitos! :)

Braamerilla crossunderit, Penalla ja Ossilla kukkahackamoret. Penan omissa on vielä vähän säädettävää, mutta hyvin toimivat kaikki ponit ilman että suussa on rautaa. Hyvää vaihtelua mennä välillä kuolaimilla ja välillä ilman!





Se upea tunne, kun BLOGI ON AJAN TASALLA. 
Nyt on torstai 18.8.2016 ja kello on 14:25. Illalla menen kyllä tallille ja siitä kerron seuraavassa postauksessa, mutta juuri nyt ollaan päästy kauan kestäneeseen tavoitteeseen! Helmikuun loppupuolelta asti tämä on laahannut pahasti jäljessä ja hetkittäin olin jo luopua toivosta ja heittää hanskat nurkkaan... Mikä suuri kivi onkaan vierähtänyt sydämeltäni, ei ehkä pitäisi sanoa, mutta enää en päästä tätä jäämään noin pahasti jälkeen! Voisin tämän kunniaksi pitää jonkinnäköisen arvonnan, mutta tarvitsisin teiltä nyt ideoita: mitä haluaisitte, että arvonnassa olisi palkintona? Kiitos kaikille, jotka jaksoitte matkassamme mukana!


keskiviikko 17. elokuuta 2016

Kouvolan poniravit 13.8.2016

Lauantaina 13.8.2016 oli Kouvolan poniravien vuoro. Ilma oli sateinen ja kylmä, mutta fiilis oli siitä huolimatta katossa ja jännityksen villit perhoset kihisivät vatsanpohjalla. Saimme kolmet kärrit kulkemaan helposti, kun B:n kilpureista irrotettiin renkaat ja sekä kärrit että renkaat matkustivat trailerin etuosassa huolellisesti kiinnitettyinä. Vaikka aikaa oli varattu paljon, jäimme omassa aikataulussamme jälkeen ja verryttelyt jäivät lyhyemmiksi kuin mitä olisimme halunneet. Alkukäynnit olisivat saaneet olla pidemmät, mutta rataa ehdittiin kiertää ravissa kaksi kierrosta kuitenkin. Seuraavalla kerralla varaamme vielä reilummin aikaa.
     Itse startti meni oikein hyvin. Penalle ja Annikallehhan tämä oli kummankin ensimmäinen virallinen startti ja parilla meni tosi hyvin. Pena haparoi alkuun, mutta käyttäytyi koko ajan tosi hyvin ja sai ravin sujumaan alun jälkeen. Loppusuoran se tuli hyvän näköisesti, tästä on hyvä jatkaa. Aika ei ollut kovin kummoinen, mutta sijoitus kuitenkin kuudes. Huppujen kanssa lapsiponi oli hieman rauhallisempikin, vaikka pumpulit unohdin kotiin. Braamerin ja Kiian meno oli tasaista ja hyvää, samoin Linnean ja Ossin, jotka tulivat normaalia vauhtiaan ohittaen useamman valjakon ja tullen viidensiksi. Olin kaikkien suoritukseen tyytyväinen ja jokaisesta ylpeä. Kyllä näistä hyviä tulee, niin poneista kuin tytöistäkin. Seuraavaksi ilmoittaudutaan Riihimäelle.

Ennakkotavoitteet Kouvolaan
Linnea: Ohittaa Annika ja Pena, sekä tulla maaliin ennen Kiiaa ja Braameria. - Tavoite saavutettu.
Annika: Olla päästämättä ponia X ohi. - Tavoite saavutettu.
Kiia: Ettei jää Linneasta ja Ossista paljoa jälkeen. - Kiia ei nyt oikein tiennyt, pääsikö tavoitteeseensa vai ei, mutta hyvin meni kuitenkin!
Tuuli: Ossilla vähintään samaa vauhtia kuin aiemmat, Penalla 3.40 tai parempi (alle 3.41), Braamerilla alle 3.30. - Tavoitteet saavutettu.


Tulokset: poni / ohjastaja, aika 
1. 7 Smedens Marta / Nina Hänninen 3.09,4
2. 3 Little Mermaid / Aada Salo 3.11,8
3. 10 Aarteen Aave / Lotta Mässeli 3.06,7
4. 4 Usvaniityn Justiina / Nea Halinen 3.20,1
5. 11 Goldberry's Swish Tail / Linnea Mikkola 3.21,1
6. 2 Olkijoen Osmo / Annika Mettinen 3.40,8 

7. 8 Kapteeni Keskiyö / Vilma Villi 3.39,0
8. 14 Kaunisrannan Ursula 1269 SH / Veera Savikko 3.24,8
9. 12 Pikkuvirran Braamer / Kiia Tervonen 3.29,2
10. 5 Aarteen Billy The Kid / Kaisa Takala 3.48,6
11. 9 Rama Shedir / Jenna Anttila 3.41,1
12. 13 Kaunisrannan Legolas / Saana Seppälä 3.34,6
13. 1 Aarteen Sanna / Fanny Aalto 3.51,2
6 Springfield Fiorella / Jenni Tammi hll













Otin muutaman räpsyn myös muista samassa startissa olleista ja kuvat löytyvät parin viikon ajan tästä linkistä: http://tuulifer.kuvat.fi/kuvat/RAVIRÄPSYT/Kouvola+13.8.2016/ Ei mitään hyviä kuvia, mutta kummiskin. Facebookissa Pieniä Kavioita -sivulla jakamani linkin jakoivat myös Raviurheilun nuorisotoiminta, sekä Kouvolan Ravinuoret. Maininnan arvoista aina, kun näytään jossain (muualla kun ht.netissä)... :D

Karvakavereita ja suonenvetoja

Maanantaina 8.8 Aada talutuslenkitti Ellun, Simo ratsasti Ossin ja minä irtojuoksutin Braamerin ja Penan. Aadalla ja Ellulla oli mennyt kivasti, pari oli kiertänyt autiotalon lenkin ja Ellu oli ollut varsinkin ravissa tosi innoissaan. Simo puolestaan kertoi menneensä viiskymppisen pellolla ja Ossi oli kuulemma ollut kiva, eikä ollut säikkynyt mitään. Minä kävin Penan ja Braamerin kanssa ensiksi kävelemässä viiskymppisen ympäri. Söimme matkanvarrelta luonnon antimia, eli minä vadelmia ja ponit kaikkea mahdollista vihreää. Kävimme uittokuopalla kastelemassa kaviot ja alittamassa pressun. Viiskymppiskierroksen lopussa pysähdyin syöttelemään poneille puolukoita ja kumpikin karvajalka hullaantui mokomista marjoista. Parhaita ne tietysti olivat minun kädestäni, eikä itse maasta syötyinä. Tungin taskuni täyteen puolukoita, jotta sain niitä ponien väkirehujen sekaan.
     Tallille palattuamme menimme kentälle. Laskin ponit sinne irti ja irtojuoksutin ne kevyesti, laittaen myös ihan pienen esteen apupuomeineen harjoitukseksi ja jumpaksi. Kevyesti siksi, kun kumpikin poni vaikutti minusta hieman uupuneelta, tosin ne innostuivat kyllä hyppäämisestä. Noh, vapaat häämöttävät jo edessä. Juoksutuksen jälkeen rapsuttelin ja paijailin poneja vielä hetken kentällä, jonka jälkeen huolsin, ruokin ja palautin ne laitumelle.

Hehee, saan paljon kuvia pakattua kollaaseihin..! Ekassa kollaasissa tuossa yhdessä kuvassa näette, kuinka Pena on tuon pressun alla. Ladon suuaukon edessä on siis pressu ja menimme siitä ali, ihan vain sen vuoksi että näin mitä ponit sanovat. Eivät sanoneet mitään. Viimeisessä kollaasissa Braamerin häntyli ja Penan nenu. Kummatkin jo paljon paremmat.


Tiistaina 9.8 ravitiimiläiset ajoivat uittokuopan läheisellä isolla pellolla noin tunnin, käyntiä, hölkkää ja reippaampaa ravia, ottaen myös muutaman pätkän kisaa keskenään. Ossi oli kuulemma tosi energinen ja Braameri aika reipas. Pena oli Annikan mukaan rauhallinen, eikä oikein energinen. Hyvin oli kuitenkin mennyt Penankin kanssa ja pari seuraavaa päivää onkin pojilla lomaa. Minun ei aluksi pitänyt käydä tallilla, mutta päätimmekin Tiian kanssa salillakäynnin sijaan vähän polkupyöräillä. Tiia lainasi äitini pyörää ja vinssasimme tallille moikkaamaan poneja. Pyöräily on kyllä kivaa, jos saan aikaiseksi niin voisin vinssata tallille myös keskiviikkona ja torstaina.

Tässä iltaiset ponit. Väliaita kulkee koko laitumen läpi muuten, mutta on kummastakin päädystä auki. Braameria ei siis ole eristetty, se hölmä on vain eristäytynyt.


Keskiviikkona 10.8 poneilla oli loma, samoin torstaina 11.8. Kokeilemme nyt sellaista, että ennen starttia on kaksi vapaata ja yksi normaali ajopäivä, saa nähdä miten vaikuttaa. Keskiviikkona panostin tämän blogin pelastamiseen ja sainkin paljon aikaan. Torstaina tarkoitukseni oli käydä venyttelemässä poneja yhden kokouksen jälkeen, mutta kokous venyi niin, etten ehtinyt. Voitte varmaan arvata, että en pyöräillyt. Perjantaina 12.8 ravitiimiläiset kävivät ajamassa kisaponinsa uittokuopan läheisellä isolla pellolla. Valjakot olivat kävelleet ja ravanneet, ottaneet myös yhden reippaamman pätkän. Braamer oli kuulemma tosi reipas ja varsinkin loppuraveissa se olisi halunnut vain mennä. Pena oli tosi kiva ja aika energinen. Ossin lähtiessä reippaampaa oli Penakin halunnut mennä kovaa, muttei kuulemma koittanut laukata. "Jos se on samanlainen huomenna, se on hyvä!" Ajon jälkeen tytöt olivat käyneet ponien kanssa uittokuopalla ja lopuksi vielä katsoneet vähän seuraavan päivän kamoja kuntoon.
     Illalla vihdoin pyöräilin iloisena tallille. Keli oli kiva, virtaa ja intoa riitti, kuuntelin kuulokkeista musiikkia ja minulla oli hyvä fiilis. Perille saavuttuani hain Elmerin laitumelta ja olimme pian valmiita lähtemään talutushölkkälenkille. Sitten minulla alkoi vetää ihan vimmatusti suonta toisen jalan jalkapöydästä/varpaista. Äkkiä maahan istumaan, kenkä ja sukka pois ja kääntämään varpaita vetoa vastaan: ei auta. Kumpaan tahansa suuntaan kääntää niin sattuu vain enemmän. Huusin, kiroilin, sattui tosi paljon. Suonenveto hiipui hiljallee, loppui... ja alkoi lähes välittömästi uudelleen. Samaa jatkui muutaman kerran, pihassa olevia nauratti mesoamiseni, vaikka tunsivatkin myös myötätuntoa minua kohtaan. En itsekkään tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa. Hymyt hyytyivät kuitenkin, kun vedot jatkuivat, jatkuivat... Lasse haki minulle sisältä suolaa ja Jonna varustekopistani Ossin magnesiumöljyä. Pikkuhiljaa alkoi helpottaa, mutta samalla alkoi tuntua toisessa jalassa pahalta... ja pian veti, loppui, veti, loppui, veti toisessa jalassa. Voin sanoa, että se oli ihan hirveää! Sanoin jo, että kohta miut pitää viedä ensiapuun. En tiedä kauanko aikaa meni. 30min? 40min? Teki mieli jyrsiä varpaat irti. Onneksi Elmeri söi tyytyväisenä vihreää, eikä sillä ollut mikään kiirus minnekkään. Kun suonenvedot vihdoin menivät ohi, annoin Elmerille väkirehut ja vein sen takaisin pihalle. Ei lenkkiä tänään. Sain tallinaapureilta autokyydin kotiin, etten jäisi pyöräni kanssa johonkin ojanpohjalle jos vedot alkaisivat uudelleen. Kiitos! Autossa veti vielä kerran suonta jalan sisäreunasta, mutta sen jälkeen rauhoittui. Onneksi. Hyi kamala. Ainoa plussa oli se, että miullae sanottiin, että kannattaa syödä nyt suolaa... kotona tein heti pussillisen poppareita ja lisäsin niihin  lisäsuolaa. NAMS.

Ps. miulla on kriisi. Alkaa loppua multa googlen tallennustila, saas nähdä joudunko poistamaan vanhoja kuvia kohta.

Ei mennyt niin kuin Strömsössä

Sunnuntaina 7.8 heräsimme Kiian, Annikan ja Olivian kanssa Granbackan päärakennuksen yläkerrasta. Tai siis minä heräsin, muista kuului yninää ja kylkiä kääntyi. Itsekkin ajattelin torrkua seuraavaan herätykseen, mutta sitten tajusin, että ulkona sataa. Päähäni iski kysymys: "otinhan kameran sisälle, enkä unohtanut sitä illalla ulos pöydälle?!" Pomppasin tärppänä ylös, enkä nopealla silmäyksellä huomannut kameraa missään. Alkavassa paniikissa säntäsin ulos etsimään, mutta kameraa ei (onneksi) näkynyt sielläkään. Rauhoituin hieman, koska pakkohan sen olisi silloin olla sisällä. Ilma oli kylmä ja kostea, jos ei muuta, niin ainakin heräsin. Sade onneksi lakkasi. Kävin samalla reissulla heittämässä aamuheinät talliin, jossa ponit ottivat minut ilolla vastaan. Kuulin jonkun nousevan kun laitoin valot ja ainakin Elmeri ja Ilmari venyttelivät oikein kunnolla vaikuttaen raukeilta ja rennoilta. Palattuani sisälle löysin kameran, turvasta ja kunnossa.
     Pöllytin tytöt ylös, pakattiin, syötiin ja siirryttiin ulos. Olivian äiti Heidi saapui paikalle. Ramiini ruokittiin, vedet tarkisteltiin, Ilmari vietiin tarhaan ja Ossi ja Pena laitumelle. Ellu ja B laitettiin lähtökuntoon, lastattiin, kamat nostettiin autoon ja pian olimmekin valmiita reissuun! Matka alkoi mukavasti ja fiilis oli hyvä. Ensin olisi Olivian ja Braamerin minijunnuhandleri, sitten Annikan & Ellun ja Kiian & Braamerin junnuhandleri ja lopuksi vielä ruunaluokka. Nämä olisivat Elmerin ensimmäiset ja Braamerin neljännet peräkkäiset kansalliset. Braamerin rotukehän suhteen ei ollut suuria odotuksia, lähinnä hirvitti mitä tuomari sanoisi hangatusta jouhistosta, vaikkakin häntä on jo paaaljon parempi loimen ja Solhedsin tuotteiden käytön myötä. Elmerin arvostelua sen sijaan odotin innolla, se on nyt tosi hyvässä kunnossa ja näyttää kivalta. Junnuhandlereista tytöt olivat ihan pähkinöinä ja niitä odotimme innolla koko porukka. Auton perässä rullasi lainatraikku, sillä olimme ystäväni kanssa vaihtaneet traikkuja päittäin viikonlopuksi, kun minulle riitti pieni ja kaverini tarvitsi isompaa.
     Ajelimme moottoritiellä Porvoon kohdilla 80km/h, juttelimme ja kuuntelimme radiota. Yhtäkkiä kuului outo kova ääni ja ajo meni hankalaksi. Traikusta oli räjähtänyt rengas, hidastin pikaisesti ja pysäytin traikun tien reunaan. Onneksi kohdallamme oli juuri moottoritielle liittyvä ramppi, johon pääsimme sivuun. Hätävilkut päälle ja tutkimaan tilannetta. Pian avuksemme pysähtyi toinen traileri, jossa olleet kaksi naista koittivat hälyyttää Porvoolaisen ystävänsä apuun. Ystävään ei saanut yhteyttä ja naisten oli pakko jatkaa matkaa, mutta vaihdoimme yhteystietoja jotta hän voisi soittaa jos saisi ystävänsä kiinni. Pian hän soittikin, että apu tulisi noin kahdessakymmenessä minuutissa. Odottelimme, söimme eväitä ja minä tarkkailin poneja. Karvakorvilla ei ollut mitään ongelmaa, ne söivät tyytyväisinä heinää heinäverkoistaan.


Luoksemme ajoi auto, josta tuli kolme ruotsia puhuvaa miestä. He eivät osanneet suomea, (emmekä me ruotsia,) mutta kommunikointi onnistui hyvin englanniksi. He tulivat paikalle tietäen mitä tehdä ja pyysivät meitä ottamaan ponit ulos renkaan vaihdon ajaksi. Voi ei, mitenhän Elmeri reagoisi... Kumpikin poni suitsittiin ja niistä pidettiin lujasti kiinni. Elmeriä hirvitti hieman kun silta avattiin, mutta se rauhoittui pian. Emme pääsisi meluaidasta johtuen kauemmas tiestä, mutta odottelimme hetken ojan puolella, auton ja melumuurin välissä. Ponit vetivät tyytyväisenä vihreää heinää eikä niillä ollut mitään hätää, vaikka autoja meni 120km/h ohi. Pian rengas oli vaihdettu ja ponit taas kopissa. Miesten mukaan meidän ei kuitenkaan kannattaisi jatkaa matkaa, sillä kopissa oli muutakin ongelmaa. Kiittelimme ruotsimiehiä kovasti ja juuri kun he lähtivät, saapui paikalle toinen auto. Kävikin ilmi, että jälkimmäinen auto oli apumme, eivätkä ruotsia puhuvat miehet. No eipä siinä, jälkimmäisinä saapuneet miehet auttoivat meitä siirtymään läheiselle huoltoasemalle, jossa he katsoivat koppia kanssamme. Päädyimme soittamaan kyydin kotiin. Suomalaismiehet lähtivät ja kiittelimme kovasti avusta.
     Seuraavaksi Heidin tuttu Porvoolainen tallinpitäjä haki ponit trailerillaan tallilleen, jossa ponit saivat majoittua tarhassa odotellessamme kyytiä kotiin. Paikka olikin minullekkin tuttu, sama ihana maalaistalli jossa olimme viimesyksynä maastotaitokilpailuissa: Waahteran tila. Tallinpitäjä lähti asioille, mutta me saimme jäädä odottelemaan kyytiämme. Ihailimme tallin kahta shettistä ja muita hevosia, samalla kun Braamer ja Elmeri innokkaina imuroivat vihreitä tarhasta, jossa ne saivat jaloitella.


Kyyti tuli ja kotimatka sujui hyvin. Viimeiset lisäjännitykset matkalla aiheutuivat siitä, kun pysähdyimme ABC:lle hakemaan ruokaa ja juuri silloin paikalle lensi mediheli, jonka jälkeen seurasi pian kaksi ambulanssia, toisella pillit päällä. Tarkkailin traikussa seisovia poneja koko ajan. Niitä ei kiinnostanut pätkääkään pelastuskaluston saapuminen, eikä myöskään lähteminen. Helikopterista lähti hurja ääni kun se nousi ylös läheiseltä pellolta, mutta ponit senkun torkkuivat. Eivät ne jaksaneet edes nostaa päitään tai avata silmiään suuremmiksi. "Ei kiinnosta, rankka päivä". Kotiin saavuttuamme tytöt kävelyttivät poneja hetken viiskymppisellä. Annika talutti Ellua, Kiia Braameria ja Olivia oli Braamerin selässä. Kävelytyksen jälkeen ponit pääsivät laitumelle.



Aikamoinen reissu. Iso kiitos kaikille auttaneille, kyllä löytyy vielä hyväntahtoisia ja avuliaita ihmisiä! <3

Kotipuolessa kaikki oli mennyt hyvin Meten ja Hennan ajaessa Penalla ja Ossilla. Valjakot olivat menneet viiskymppisellä, koska pelto oli märkä. Ossi oli säikähtänyt jotain, mutta muuten ei ollut mitään ihmeellistä ja ponit olivat olleet nätisti.

HUOM. KOMMENTIT

Kommentteja voi laittaa sekä anonyymisti, että kirjautuneena. Kaikki kommentit tulevat ensin minulle hyväksyttäviksi, eli ne näkyvät vasta kun olen hyväksynyt ne. Kommentoikaahan asiallisesti, kiitos! :)