perjantai 29. tammikuuta 2016

Islantilainen joukossamme

Lauantaina 23.1 olivat Aava, Sinna ja Minni peruneet tulonsa ponikerhoon. Koska Henna oli siis ainoa tulija sinne, päätimme yhdistää hänet samaan aikaan ravitiimin kanssa. Meillä oli maastopäivä: Henna ratsasti Braamerilla, Helmi ajoi Penalla ja Linnea Ossilla. Kiia oli siirretty tänä viikonloppuna sunnuntaille, mutta koska Minna tarjosi minulle liikutukseen issikkaansa, rekrytoin Kiian mukaan kameran kanssa. Hän kulki kätevästi Linnean kyydissä Ossin kärreillä.
     Miksi Kiia tuli kameran kanssa? Kerroin aiemmin, että minun pitää tehdä kouluun video siitä, kun ratsastan maastossa. Aiemminhan kuvasimme Fannin kanssa pellolla ja nyt saimme kivasti lisämateriaalia. Kävimme kiertämässä autiotalon lenkin (shettisläiset kävivät pyörähtämässä myös keltaisella talolla), ilma oli kiva ja meillä oli tosi mukavaa! (Tosin olin ennen tallille lähtöä katsonut Hevoskuiskaaja-leffaa ja se alun talvimaastoilupätkä oli aika elävänä muistissani... Hui!)
     Lenkin jälkeen (ja ponit hoidettuamme) tsuumailimme traikkua. Mahtaisiko mahtua kolme shettistä, jos vähän fiksaisi..? Lisäksi Helmi ajoi Ellulla vähän. Molemmat taisivat olla iloissaan. <3

Tässä kokonaan editoitu video kouluun. Arvosanaksi sain K3!

Ps. Ennen ajoa siivosimme Kiian ja Linnean kanssa ponien pihattoa oikein kunnolla. Pitää suunnitella vakkareille jotkin hyvät talkoot jokupäivä. Myös varusteita pitäisi huoltaa.

Pps. Penan jalassa oli enää siisti rupi. Se oli reunasta vähän irti, raotin sitä varovasti... ja ruven alta paljastui märkivää pintaa ja patti. Voi nakkisämpylä! Se on kehittänyt siihen jotain liikakasvua ja mätii yhä pahan hajuisesti. (Rumia sanoja.) Eläinlääkäri tulee torstaina katsomaan jotain hevosia ja katsoo Penan samalla... Ainiin. Se elukka on myös hangannut niskaansa. Väiveitä vai vain kuiva ja kutiseva iho? Ei ainakaan löydetty mitään eläviä, eikä muut ole hanganneet. (Riimu ei ole hangannut, kun ei sillä pihatossa ole riimua päässä. Pihaton seinässä kyllä on vähän karvaa, eli siihen se on hinkkaillut.)

Elämä on ihanaa...



Sunnuntaina 24.1 yritin käydä apteekissa hakemassa Penalle lääkettä koipeen, mutta apteekki oli kiinni. Noh, ei auttanut kuin suunnata Granbackalle. Ensimmäisinä vuorossa olivat ensin Simo, Kiia ja Annika. Noora oli ilmoittanut jo aiemmin, ettei tällä kertaa pääse paikalle. Annika ajoi Penalla laitumille auratulla peltoradalla, Kiia ja Simo ratsastivat. He saivat verkata itsenäisesti sillä aikaa, kun minä hiki hatussa raahasin pellolle neljä puomia ja kavalettipalikoita: pistin Kiian ja Simon hyppäämään paria estettä. Aluksi muksut menivät "omilla poneillaan". Ossi vähän kaahotti alkuun, mutta paransi loppua kohti. B oli vähän hidas, mutta reipastui kun innostui. 
     Kummallakin ratsukolla meni hyvin ja ennen lopettamista laitoin lapset vaihtamaan poneja: niinkin muodostui kaksi oikein toimivaa paria! Harmi vaan, kun eivät halua vaihtaa: Ossi olisi Kiialle tarpeeksi iso, B alkaa olla jo vähän pieni.
     Kun Mette ja Verneri saapuivat, vaihdettiin heidät Ossin ja B:n selkään. Verneri otti Ossin, Mette Braamerin. Annikalla oli mennyt Penan kanssa hienosti, nyt hän vei sen ulos, aikeissaan valjastaa seuraavaksi Elmeri. Kiia lähti hakemaan Ouskaa pihatosta: hän ratsastaisi sillä tänään.
     Tämä teksti taisi mennä vähän sekavaksi? Noh, Mette siis ratsasti Braamerilla, Verneri Ossilla ja Kiia Odinilla. Mentiin samalla peltoradalla, laitumilla. Ratsukot kiersivät rataa kaikissa askellajeissa ja shettikset olivat onnessaan päästessään pitkästä aikaa purkamaan virtaa. (Pakkasta oli vain joku 6-astetta.) Kumpikaan ei temppuillut mitään ja kuskitkin olivat onnessaan kunnon laukoista!
     Annikan ja Elmerin ajelut sujuivat hyvin. Voi että olemme onnellisia, jos se tästä nyt vielä kuntoutuu ja saa elää onnellisena vielä jonkin aikaa. Eläinlääkäri katsoo sen liikkeet helmikuun alussa, jonka jälkeen suunnittelemme mahdollista ruunaamista.

Huono hevosenomistaja

Siis huhhuh mikä viikko! Olenkohan koskaan tehnyt näin paljon paperihommia kerralla..? No ehkä joskus. Vinkkinä teille: älkää jättäkö asioita viimetippaan! Heräsin joka aamu 7.00 tai viimeistään kahdeksalta tekemään koulutehtäviä ja väkersin niitä niin kauan, kunnes oli pakko lähteä töihin. Kävin myös mm. Cursorilla ja härdellisöin kaikkea muuta mahdollista tehtäviin liittyvää. Saa nähdä, onnistunko valmistumaan ajallaan. Vähän epäilyttää.

Maanantai 18.1 Annika: Menin ensiksi hakemaan Elmerin. Sain sen ihan hyvin, vaikka Sulo yritti ensin tulla mukaan. Tallin pihallla laitoin Elmerin puomille ja hain heijastimet. Siitä jatkoimme pellolle, jossa kävelimme aurattuja reittejä pitkin 20 minuuttia. Sen jälkeen kahlasimme hangessa ja kiipesimme pari kertaa mäen (n. 15min). Lopuksi siirryimme kentälle, jossa otettiin myös vähän ravia. Yhteensä taluttelin Ellua noin tunnin, jonka jälkeen ns. hieroin sen jalkoja ja selkää ja tarjosin lämmintä vettä. Lopuksi vein Ellun takaisin pihattoon ja rapsuttelin vielä hetken sitä ja Penaa. Ellu oli tänään koko ajan tosi reipas ja iloisen oloinen. (Pakkasta oli –20, reipas parivaljakko.)

Tiistai 19.1, Annika: Hain Ellun samaan aikaan, kun Linnea ja Kiia hakivat Ossin ja Braamerin. Heidän valjastaessaan harjailin Ellua. Menimme pellolla, talutin Ellua käynnissä ja vähän ravissa. Ellu oli taas reipas ja kaikki sujui hyvin.
(Kiialta ja Linnealta en saanut raporttia, mutta kai niillä ihan hyvin meni ajellessa.)

Ps. Kiitos lukijat! Teitä on liittyneenä jo 300! :O <3 t. Tuuli

Keskiviikko 20.1, Aada ja Iiris:
Kävimme taluttelemassa Elmeriä ja otimme tälläkertaa mukaan myös Braamerin. Meni oikein hyvin! Ponit olivat innoissaan, varsinkin Ellu. Kävimme kävelemässä tietä pitkin noin 40-45min ja poneilla oli hännissä ja jaloissa Iiriksen tekemät heijastimet! Nyt näytään kunnolla aina pimeässä!



Torstaina 21.1 yhdet mukavat ihmiset lainasivat Braameria. Yksi tyttö käy hoitamassa ja ratsastamassa Tuttia äitinsä kanssa, ja hänen kaverinsa on usein mukana. Tämä kaveri sai nyt sitten hoitaa ja talutella Braameria ja hän oli ollut ihan onnessaan! Braamer on loistava lastenponi aikuisten valvovan silmän alla: hoitaessa se on ihan super kiltti. Sille tekee myös kaikki liikunta, hoito ja rapsuttelu hyvää!

Perjantaina 22.1 kerkesin nopeasti kurkkaamaan poneja: hengissä olivat, ja varsin suloisia. Anteeksi rakkaat, kyllä tämä vielä helpottaa!

maanantai 18. tammikuuta 2016

LOGOKISA!

Haluaisin oman logon, jonka voisi esim. brodeerata takkiin, loimiin, satulahuopiin jne. Olen suunnittelemisessa kuitenkin itse huono, joten pistän pystyyn LOGON SUUNNITTELUKILPAILUN!

Millainen logo: Logo saisi olla semi yksinkertainen, vain mustaa valkealla (=loppuunsa läpinäkyvällä) pohjalla. Siinä olisi jokin kuva ja lisäksi teksti: Pieniä Kavioita 
Olen miettinyt, että voisi olla söpö jos olisi neljä ponia rivissä (tai vaikka vaan päät?) ja sitten se teksti? Voi toki olla millainen tahansa, vain mielikuvitus on rajana! Ei tarvitse olla kaikkia ponejani, vaikka vain yksikin riittää, mutta ponit kuitenkin jotenkin mukana, esim. pelkät hevosenkengät eivät ole sitä mitä haen. HUOMATKAA KUITENKIN, että kuva pitäisi olla niin yksinkertainen, että sen voi brodeerata/painattaa/teipata vaatteisiin, varusteisiin ja traikkuun jne.

Tässä esimerkkejä joista pidän: 
STARA:n logo on hieno: Staran logo
Pikkuvirran logo on ihana: Pikkuvirran logo
Shettisyhdistyksen logo on myös kiva: Shettisyhdistyksen logo
Hevostila Kotikonnulla on upea: Hevostila Kotikonnun logo


PALKINTONA: 2h maastoratsastus/kärriajelu Ossilla tai Braamerilla, erikseen sovittuna ajankohtana. Voittaja voi ottaa yhden ystävänsäkkin mukaan! (Minulla on oikeus ottaa myös vakkareitamme mukaan reissulle.) Jos itse ei pääse palkintoa käyttämään, voi sen antaa myös kaverille. Jos palkinto ei muutenvaan miellytä, voidaan koittaa keksiä jotain muutakin. Kaikki mukaan vaan!

Osallistumisaika: Osallistumisaikaa on maaliskuun loppuun. (Osallistumisaikaa jatkettu pyynnöstä.)

Muuta: (Minulla on oikeus muokata logoa hieman tai piirrättää logo "puhtaaksi" ennen käyttöä, eikä logon yhteydessä tarvitse mainita tekijää. (Toki mainitsisin sen blogissa, mutten laita sitä takkiin, trailerin kylkeen jne!)) Minulla on myös oikeus perua kilpailu, jos ei tule osallistujia/ei tule logoa josta pitäsin tarpeeksi. Voin käyttää vain logoa josta annan palkinnon. (Jos perun kisan, en käytä logoa.) Logovaihtoehtoja saa tehdä useita, ja logon voi tehdä joko koneella tai käsin (piirtämällä paperille).

Osallistuminen: osallistua voi laittamalla sähköpostia osoitteeseen: tuuli.jaaskelainen(miukumauku)gmail.com

Saisiko tästä ideoita? Kuva © Laura Taimioja

Ps. Päivittelen tätä postausta sitämukaa kun keksin, mitä muuta minun piti vielä sanoa! :D

Maastoilua, onnellisuus ja jääpuikkoja

Sunnuntai 17.1 oli taas "talvisen raikas", eli hyytävän kylmä. Kävin ystäväni Annan luona Hevostila Kotikonnussa maastoilemassa, sillä teemme Annan luona yhdessä ohjaus- ja maastovaellusnäytöt koulua varten. Nyt ratsastimme tulevan lenkin läpi ja mietimme, miten etenemme missäkin. Sain ratsukseni ihastuttavan yksityisen vuonohevostamma Idan, joka oli todella suloinen ja hurmaava kaveri! Meillä oli oikein mukavaa, ehkäpä alan tulevaisuudessa käydä tuolla tallilla useamminkin maastoilemassa, jos se käy Annalle. Hänellä on ihana ja lämminhenkinen paikka, suosittelen, jos joku etsii tallipaikkaa Haminan seudulta!
     Ajaessani kohti Granbackaa, nappasin matkan varrelta kyytiin Aavan, Meten ja Vernerin. Heidän kanssaan kurvailimme Pyhtäälle ja siellä Elmeri pääsi valjastukseen. Ajoin sillä, ihan vähän vain, ensimmäisen kerran pitkän sairasloman jälkeen! Saikkua on ollut varmaan pari kuukautta. Voi sitä onnen määrää, kun voi ehkä taas pikkuhiljaa alkaa ajamaan! Vielä en uskalla iloita liikaa, mutta toivon, että tästä vielä kuntouduttaisiin. Elmeri oli ajosta ihan innoissaan, se käveli korvat hörössä. Kävelimme laidunpellolle aurattua peltorataa vähän matkaa ja käännyimme takaisin. Otin myös ihan pienen pätkän ravia. Poni oli onnessaan, vaikka pohja olisi voinut olla parempi. (Muuten hyvä, mutta toki hieman vaikeakulkuisempi kuin joku tasainen tie, näin niinkuin saikulta palaajalle.)
     Sunnuntailaisista kaikki muut paitsi Annika tulivat tallille, eli edellä mainittujen lisäksi vielä Noora ja Simo. Olimme yhdistäneet porukan hiihtoajoa/-ratsastusta varten ja Mette ja Simo ottivat Ossin, Noora ja Vene Braamerin. Aava tuli ajamaan Penaa Annikan sijaiseksi. Menimme viiskymppisen pellolla, edeten kaikissa askellajeissa. Menimme suhteellisen kevyesti, kun pakkasta oli noin –20-astetta. Hauskaa oli, mutta lopussa melkein kaikki alkoivat (kameraani myöten) olla jäässä. Vähän lauhempia kelejä voisimme toivoa..!

Idan omistajan IG on @mayannialina_storey

Onnea on se, kun poni on innoissaan ajossa. <3 
Ellukuvat © Aava, muut miun ottamia.

Kiitos maailma, kiitos toisesta mahdollisuudesta Elmerin kanssa!
Kiitos tästä jatkoajasta, lupaan arvostaa sitä! <3






sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Huurteisenhyytävää maastakäsittelyä ja maastoilua

Lauantaina 16.1 oli hirmuttoman kylmä. Voi näitä pakkasia, hyrrr... Päätettiin ravitiimin kanssa ajon sijaan maastakäsitellä poneja. Ajossa tulee kylmä muutenkin, saati sitten näillä keleillä. Helmi otti Penan, Kiia Braamerin ja Linnea Ossin. (Ehkä edellinen lause oli aika itsestäänselvyys.) Elmeri jäi kiltisti pihalle, mutta Sulo oli pakko ottaa sisään. Maastakäsittelimme poneja kentällä. Meillä oli perusjuttuja: väistätystä, peruutusta ja lähettämistä. Lisäksi otimme myös renkaat ja puomit.
Tässä jotain, kun sisäinen taiteellinen lapseni pääsi valloilleen.
Ossi oli tyylilleen uskollisena aikamoinen juntti, mutta kyllä se osaa kaiken ihan hienosti, kun vaan oppii käskemään. Braamer handlaa hommat hyvin ja Pena oppii uutta. Helmi sai hienosti Penan tajuamaan paremmin ja paremmin tuota autonrengasjuttua. Kaikilla pareilla meni hyvin ja tekemistä oli hauska seurata!
     Ponikerhon kanssa lähdimme käymään maastossa. Saimme Minnan issikan, Ouskan, liikutukseen ja sen selkään pääsi Minni. Braamerin kyytiin nostettiin Henna, Aava halusi taluttaa Penaa. Sinna olisi mennyt Ossilla, mutta koska hän ei tullut, Ossi sai kyytiinsä Kiian. Helmi lähti vielä Elmerin kanssa mukaan taluttaen ja sitten olikin hieno joukko kasassa. Reissu oli lähinnä käyntiä, mutta myös hiukan ravia. Braamerin kanssa Henna otti myös vähän laukkaa, toisella kertaa Braameirn tahdosta. Siitä seurasi ensin 2 tippumista, myöhemmin vielä 1. Voihan ponia! Silti Henna haluaa sillä aina ratsastaa... reipas tyttö! Maailma ympärillämme oli kylmä, mutta mielettömän kaunis.

Helmi kuvaili ennen pihatosta lähtöä:







Maastoreissu:
© Helmi. Sekä kuva että askartelu siis.










Ollaan Helmin kanssa niiiiin kauniita! :'D <3

Myynnissä ajoponi


Sinä joka saavuit tänne ylläolevalla haulla! Nyt olisi Johannalla (Pikkuvirran ponitalli) myynnissä todellinen kultakimpale, 10-vuotias tamma niin näyttöön kuin kaikenlaiseen käyttöönkin!

Nyt on myynnissä sellainen kultakimpale, ettei toista ihan heti vastaan tule. Itku silmässä kun ilmoituksen näin, mutta...
Julkaissut Pieniä Kavioita 13. tammikuuta 2016



Johannalla on myynnissä myös muita ihania poneja, ja Braamerin emä Tintti etsii ylläpitokotia!

Kun miulta on jonkin verran kyselty tiedänkö myytäviä poneja, niin nyt vinkkaan:Myydään haikein mielin totaalisen...
Julkaissut Pieniä Kavioita 6. tammikuuta 2016

Kuvia Lillestä (Little Glitter)
Lille on startannut kerran, siitä löytyy Hippoksen Heppa-järjestelmästä tai sukupostista.

lauantai 16. tammikuuta 2016

Runoja

Vakkarit vähän runoilivat yhtenä iltana meidän wa-ryhmässä ja pyysin lupaa laittaa pari teille, kun nämä ovat niin hauskoja ja hyviä!

Henna: 
"Olipa kerran vakkarit, sekä isot kottarit. 
Niihin Kiia ja Linnea kakkaa viskeli, ja Tuuli poneille puuroa keitteli. 
Pian oli ratsastuksen aika, aivankuin ruuan taika. 
Braamer Hennaa heitteli, ja Henna hienosti lenteli. 
Mistähän Helmi löytää Ossin kakat, kun Pena sekoitti kasat. 
Minni nuudeleitaan maisteli, Lenni-Kalle ruokaansa haisteli. 
Sinna söi sipsiä, ja Simo paketoi kipsiä. 
Aava Penaa talutti, Elmeri mennä pamautti. 
Helmi raahautui perässä, kun Sulo katseli menoa pesässä. 
Annika ja Noora ajoivat, mutta sitten Ossin kärryt hajosivat. 
Mette ja Verneri puolestaan nauroivat, kunnes Tuuli otti heistä hassun kuvan, silloin naurut loppuivat.
Jäi vakkarien aivot narikkaan, mutta iloisia olivat kaikki."

Linnea: 
"Olipa kerran Tuulin ponit, hassut ja veikeät pikku konit. 
On Braamer pikkuinen ja tumma ja sen kaverin väri on aika kumma. 
Pena on se kumman värinen poni ja sepäs onkin vikkelä koni. 
Ponijoukossa on myös Ellu, tai toiselta lempinimeltään Kellu. 
Lopuksi jäljelle jää rauhallinen Ossi, sepäs onkin koko joukon bossi."

Koulustressiä ja liikutusapua

Stressiä. Stressiä. Stressiä, stressiä, stressiä! Jos sais nämä opinnot nyt pakettiin ja valmistuisi! Mutta mistä töitä? Mitä jos jään työttömäksi? Uskaltaisko sitä alkaa yrittäjäksi? Toiminimellä. Isot riskit, kannattaako? Voihan hankaluus ja jännittävyys. Joku vois palkata miut. Parasta ois kyllä päästä Siltiksen tai Prisman kassalle.

Maanantaina 11.1 käänsin unirytmini ympäri. Kävin ennen aina nukkumaan 01-02 välillä yöllä ja heräsin 9.00 tai 10.00. Sunnuntaina kävin nukkumaan kymmenen aikoihin ja maanantaina kello soi 8.00. Siitä asti olen iltaisin käynyt 23 aikoihin nukkumaan, viimeistään kahdeltatoista ja herännyt aamuisin kahdeksalta. Hyvä minä! Tosin vähän häiritsevää käydä lähes heti töistä tultuaan nukkumaan, mutta hyvin se on lopulta toiminut. Nyt alkaa aina iltaisin väsyttämään siinä kymmenen aikoihin ihan hyvin.
     Aamu meni koulutöitä tehdessä. Ponit saa nyt kevyen tammikuun, jotta saan tämän koulun pakettiin. Kävin kävelyttelemässä Elmerin. Kun hain sen pihatolta, kaikki ponit olivat tyytyväisinä yhtenä laumana. Pena ei meinannut päästää minua lähelleen. Sain maanitella aika kauan, että se antoi silittää itseään. Sulo sen sijaan koitti heti haastaa minua leikkitappeluun. Ei onnistu kakara!
     Ellun kanssa käytiin moikkaamassa Tuttia. Ei ehkä paras ajatus, koska Ellu oli sen jälkeen "suuri ja hurja ori"... eli rasittava villi kakara. Rakas, mutta Ärsyttävä isolla äällä. Haaveilen jo sen ruunaamisesta, kun vaan kokeillaan, kestääkö se ajoa.
     Käytiin kiertämässä viiskymppinen ja poni liikkui ihan hyvin. Jännitin jonkin verran, kun se edellispäivänä pitkästä aikaa rallitti, mutta kaikki vaikutti olevan ihan hyvin.
     Penaa ja Suloa pitää kyllä pitää nyt alusta asti lähes päivittäin hetki erillään. En halua, että kumpikaan niistä kehittää mitään hurjaa läheisriippuvuutta, vaikka toki saavat olla rakkaita ystäviä. Ilman toista koko ajan vierellä pitää välillä pärjätä.

Siellä se lauma "laidunsi" heiniään. Hirveesti tota on, mutta ei auta itku markkinoilla. 6kk vanhaa just vierotettua varsaa ei voi laihduttaa, vaan pakko olla lähinnä vapaa heinä, ja kun ei oo miun päätettävissä tämä karkearehuruokinta... Mutta kyllä nää vielä timmiytyy, kun saadaan taas liikutukset kuntoon.
Pena ja Penan varsa Sulo.
Majakka ja perävaunu.
Elmerin uusi rakkaus.
Illalla satoi ihanasti lunta. <3


Tiistaina 12.1 kouluhommia tehdessä meni taas ties kuinka kauan (sen siitä saa kun viimetippaan jättää), mutta niiden jälkeen kävin piipahtamassa Granbackalla. Nappasin Penan pihatosta ja Sulo tuli langoista läpi perään. Onneksi se ei kuitenkaan singonnut etsimään äitiään, vaan seurasi Penaa takaisin pihaton puolelle. "Jee jee, ihana Pena!" Toisella yrittämällä pääsin Penan kanssa pakoon.
     Treenattiin Penan kanssa kentällä liinassa juoksemista. Apuohjista tai muista on tässä vaiheessa vielä turha edes haaveilla, ensin pitäisi saada poni ylipäätään rentoutumaan, rauhoittumaan ja kuuntelemaan vähäsen. Oli vaan kiinnostavampiakin asioita lähistöllä: kentän portti (pakoreitti), Tutti (tarhassa siinä lähellä) ja kaikkea muuta mahdollista. Kaipaamme vielä harjoitusta. Poniseni oli muutenkin pörheä ja hurja pieni ori, hölmöläinen. Pakkasta oli ihanasti vain vajaa kymmenen astetta!

Annika kävi kävelyttämässä Elmerin ja Kiia ja Linnea ajamassa isot pojat. He olivat saaneet ponit ihan hyvin ulos tarhasta, sillä Sulo oli kiinnostunut lähinnä vain Penasta. Ponit oli harjattu ja laitettu kuntoon tallin edustalla, jonka jälkeen oli siirrytty viiskymppisen pellolle. Annika kävelytti Ellua noin tunnin ja Elmeri oli kuulemma reipas ja kiva.
     Kiia kertoi Braamerin olleen tosi kiva ja energinen. "Loppuraveissakii Braamer koko ajan yritti kiihyttää. :'D<3" Kiia oli ottanut paljon välikäyntejä, muutaman laukan ja ravaillut. Loppukäyntejä hän oli kävellyt myös ylälenkillä.
     Linnealla ja Ossilla oli myös mennyt tosi hyvin: valjakko oli ensin ottanut arviolta 10min alkukäynnit, sitten hölkkäillyt. Linnea kertoi tehneensä paljon ympyröitä, käännöksiä ja ottaneensa välikäynnit. Hänkin oli ottanut myös rauhallista laukkaa. "Ossil oli tosi paljo virtaa ja se halus mennä kovaa, mut ei menty". "Loppukäynnit kesti jotain 15 minuuttia, koska kävelin niin kauan ettei sen nenä enää liikkun, tai siis sillee ettei se puuskuta, vaikka se ei ees hirveemmin puuskuttan".
     Tytöt olivat myös antaneet hoitoponeilleen 1dl kivennäistä/turpa. Linnea oli myös tarjonnut niille lämmintä vettä ennen takaisin pihattoon viemistä. Hienosti ajateltu ja tehty!


Keskiviikkona 13.1 kaverini Miisa tuli ratsastamaan Ossilla. Hän meni kentällä ja minä aluksi ohjasajoin samalla Braameria. B oli energinen ja reipas. Tein ensin pysähdyksiä, peruutuksia, liikkeellelähtöjä ja ympyröitä. Käynnissä onnistuin alkukäyntien jälkeen tekemään toiseen suuntaan myös väistöjä, vautsi! B oli hieno ja innostuin hurjasti. Muutamasta askeleesta jo suoristin ja kehuin, ja sitten taas lisää. Ei nyt ehkä ihan valmiita suorituksia, mutta ihan hyvä alku. Sama toiseen suuntaan ei onnistunut, sillä vaikka yritin, B vain kääntyi minua kohti ja sanoi, ettei ymmärrä eikä halua. Kun otin mukaan ravia ja laukkaa, poni alkoi olla turhan innokas. Vaihdoin ohjat pois ja tilalle juoksutusliinan ja tein paljon ympyröitä ja voltteja. Seurasimme myös uraa. 
     Kun pyysin yhdessä kohdassa Braameria tekemään ravi-laukka-ravi siirtymisiä pääty-ympyrällä, se teki jotain mitä en osannut odottaa... Kun se ei nostanut laukkaa, komensin sitä. Se loikkasi, pukitti ja "potkaisi" minua kohti. Ei silleen että olisi tarkoittanutkaan osua, kunhan osoitti mieltään.  Näin sieluni silmin sen pään yläpuolella Hevoshullun Polle-tyylinen ajatuskuplan: "Braamer-mustangia eivät ihmiset kesytä! Se villisti kapinoi julmaa sortajaihmistä vastaan ja ilmoittaa tälle, kuka määrää!" Se roisto kaiken hyvän lisäksi teki niin varmaan kahdeksan kertaa, aina uudestaan kun komensin uudelleen. Oli pakko kokeilla useaan kertaan, kun en ollut uskoa, että minun kiltti pieni kulta höpönassu... Sitten nappasin kentän reunalta juoksutuspiiskan (enkä tietenkään lyönyt ponia, komensin vaan niin että ymmärsi että olen tosissani) ja poni palasi takaisin päiväjärjestykseen. Voi minun hölmöjä ja ihania karvapallojani! Loppu meni ihan hyvin.
      Miisalla ja Ossilla meni hyvin. Aluksi ratsukko teki pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä, ympyröitä ja voltteja, ottaen hiljalleen mukaan myös ravia. Ossi lähti tosi kivasti jo pyöristymään, Miisa on taitava, hallitsee kehonsa ja hänellä on tasaiset ja pehmeät kädet. Kun ratsukko otti laukkaa, koitti Ossi singahtaa tyylilleen uskolliseen nopeaan laukkaan. Miisa pyysi sen rauhoittumaan ja nosti uudelleen niin kauan, että meni hyvin. Ai että! Koskahan olisin nähnyt Ossin laukkaavan niin nätisti ja rauhallisesti?
     Loppukäynnit käytiin kävelemässä takalenkillä. Aion houkutella Miisan uudestaankin "läpiratsastamaan" Ossia, se tekee sille oikein hyvää! Jospa saisin hänet huijattua Braamerinkin kyytiin... ;)
      Illemmalla Iiris ja Aada kävivät hoitamassa ja kävelyttämässä Elmerin. Ellu oli kuulemma tosi nätisti, vaikkakin aluksi vähän hidas, ja tytöt olivat käyneet sen kanssa kävelemässä tietä pitkin. He olivat ottaneet myös muutaman kuvan kentällä. Olipa kiva, kun Ellulle löytyi näin mukavan oloiset hoitajat!




Myös torstaina 14.1 Aada ja Iiris kävivät hoitamassa ja kävelyttämässä Elmerin. Se oli ollut samanlainen kun eilen, alkuun hidas, mutta loppuakohti reipastunut. Se ei ollut possuillut, vaan meni kiltisti. Voi olla, että se on alkuun hidas koska on jotenkin vähän jumissa ennenkö vertyy ja lämpiää.
     Isoja poikia kävivät liikuttamassa Henna ja Simo. Henna ajoi Braamerilla ja Simo ratsasti Ossilla, ja kaksikko (vai pitäisikö sanoa nelikko?) meni Lassen viiskymppisellä auraamalla radalla noin 45min. Henna oli alkukäyntien jälkeen hölkkäillyt ja tehnyt siirtymisiä käynnin ja ravin välillä. Braamer oli kuulemma ollut kiva ja Henna oli ottanut myös pienen pätkän laukkaa. Simo oli Ossin kanssa mennyt kaikissa askellajeissa ja tehnyt käynnin ja ravin välillä siirtymisiä. Kummatkin olivat ottaneet myös välikäyntejä, kun pakkastakin oli jotain –15 ja –17 asteen välillä. Hennaparan varpaat olivat ihan jäässä, ajo on pakkasella kylmää kyytiä!
     Päivemmällä minun oli ollut tarkoitus irtojuoksuttaa Pena, Ossi ja B ja kävelyttää Elmeri, mutta koulutehtävissä meni monta tuntia. (Teen liiketoimintasuunnitelmaa ja mulla on sen kanssa isot ongelmat.) Niinpä hankin tuuraajat muille ja riensin itse vain maastakäsittelemään Penaa. (Päivällä ei ollut vielä niin kylmä kuin illalla, vain jotain –12.) Kun hain Penan pihatolta, Sulo tuli portista läpi perässä, vaikka Lasse oli auttamassa portin kanssa. Onneksi Sulo seurasi Penaa kiltisti takaisin tarhaan. Uusintayritys ja sama tulos. Varsa tunki lankojen välistä ulos, vaan nytpä se ei tullutkaan takaisin. Se juoksenteli innoissaan ympäri pihaa eikä antanut kiinni. Pyydystelyjen osoittauduttua turhiksi, talutin Penan juosten kentälle. Siitä Sulo innostui, kuten olin arvannut, ja juoksi Penan perässä aidatulle alueelle ja saimme kentän portit kiinni. Sitten irtojuoksutinkin poniparia hetken, jonka jälkeen Sulo laitettiin karsinaan ja Pena lähti takaisin ulos. En juuri mitään ehtinyt ennen töihinlähtöä, mutta sellaista se joskus on. Kyllä Sulosta vielä kelpo poika tulee, kunhan oppii itsenäisemmäksi ja kunhan saadaan sähkö kiertämään paremmin aidoissa. ;)

Rallilapset

Perjantaina 15.1 oli miulla taas Ellupäivä. Ilma oli mielettömän upea (ja kylmä, –25) ja poni oli suloinen ja hieno. Kävimme aluksi kurkkaamassa Lassen auraamaa peltorataa. Aurinko paistoi, lumi kimmelsi maassa ja puissa... sairaan kaunis maailma. Teki mieleni valjastaa poni ja painella radalle... vaan nytpä oli palattava kentälle ja kokeiltava vähän puomitreeniä. Viritin kentälle kolme puomia, joista talutin Ellua käynnissä ja ravissa. Tällaisia harjoituksia aletaan nyt tekemään. Lisäksi talutin sitä uralla ravissa ja vähän laukassakin. Se oli innokas, reipas ja suloinen. <3 Naruriimu on muutes hyvä vastine ketjunarulle: Ellu pysyy hienosti hallinnassa naruriimulla, eikä minusta edes jurnuta niin paljon kuin ketjulla.

Braamerin naruriimu oli Ellulle hitusen pieni. Sille pitää hankkia oma.

HUOM. KOMMENTIT

Kommentteja voi laittaa sekä anonyymisti, että kirjautuneena. Kaikki kommentit tulevat ensin minulle hyväksyttäviksi, eli ne näkyvät vasta kun olen hyväksynyt ne. Kommentoikaahan asiallisesti, kiitos! :)