maanantai 31. elokuuta 2015

Syksy hiipii hiljaa

Maanantaina 24.8.2015 poneilla oli ansaittu lomapäivä. Vähän on tämän liikuttelun kanssa aina sombailua, mutta hyvin on selvitty ja tullaan selviämään. Tulee vielä vähän haastetta tulevaisuudessa, mutta otan haasteen ilolla ja innolla vastaan. Nyt mietit, että mitä ihmettä tuolla tarkoitin? Hahaa, nähtäväksi jää! 
     Ratsastustunnilla, miniesteellä, hyppäsin illalla Rutulla. En ole koskaan ennen hypännyt ilman satulaa, mutta nyt heittäydyin villiksi! Mie en oo mitenkään erityisen rohkea, enkä hirmuttoman taitava, joten minulle tää oli iso asia vaikka monelle muulle se olisikin ollut vaan pikku juttu. Esteitä oli kolme, aluksi ne olivat ristikoita, mutta loppuun ne nostettiin 50cm pystyiksi. Mahtava fiilis, kun ylitin itseni! Kiitos Rutulle, se on ihan super poni. <3

Ruttu ja Mie, © Anni Talsi



Tiistaina 25.8 minulle jäi vain Elmeri, kun Kiia kävi ratsastamassa B:n ja Hilla ja Linnea ajamassa Ossin ja B:n. Irtujuoksutin Elmerin kentällä ja tarkoitus oli myös vähän hypyttää, mutta varsa oli kuitenkin aluksi hieman jäykkä. Se ei ontunut, mutta toinen takajalka otti hieman toista lyhyempää askelta. Vertyessä tämä kuitenkin hävisi ja liike tasautui normaaliksi, mutten uskaltanut hypyttää kuin muutaman kerran ihan pienen esteen. Talvella kun vien Ellun ruunattavaksi, kuvautan sen takapolvet samalla.
     Kiian ratsastuksista en ole saanut tekstiä tai raporttia, mutta ilmeisesti Kiialla ja Braamerilla oli mennyt ihan hyvin. Oletan myös, että he harjoittelivat tulevia riding class finaaleita varten. 


Linnea kirjoitti tekstin siitä kun hän kävi Hillan kanssa ajamassa, se on tässä:  "Menin tallille ja kävin hakemassa Ossin. Hilla saapui pian ja aloimme valjastamaan poneja. Hilla ajoi siis Braamerilla ja minä Ossilla. Mentiin viiskymppisen pellolla. Mentiin itsenäisesti ravia, käyntiä, käännöksiä ja ympyröitä. Lopuksi Braamer ei halunnut kääntyä Ossista pois päin(?) ja alkoi vähän pomppimaan. Samalla se astui toisen puutsinsa rikki. Vaihdettiin poneja loppuajaksi ja kävelimme loppukäynnit takaisin tallille. Otettiin varusteet pois, huuhdeltiin ponit, laitettiin arnikaa ja ötökkämyrkkyä molemmille, annettiin kivennäiset ja vietiin ponit takaisin laitumelle. "

Nämä 2 x 3 kuvaa ovat © Hilla

Lisäksi bongasin Minnan facebookista tämmöiset söpöt kuvat. Odin, Minna ja Severi olivat olleet joukossa mukana.


"Omena päivässä pitää lääkärin loitolla"... Niin niin, mie oon vetäny noita omenoita kuin hullu puuroa ja silti flunssa meinaa iskeä. Nyt se syksy sitten tuli. Flunssa ja sataa. Masentavaa, väsyttää ja harmittaa. Noh, jospa se tästä taas vielä iloksi kääntyy.

Päivä oli keskiviikko, 26.8, ja taivaalta tuli silloin tällöin vettä. Välillä sitä tuli enemmän, välillä vähemmän. Keltaisia lehtiä oli maassa vähän siellä sun täällä, eikä vääjäämättä lähemmäs hiipivää syksyä voi enää kauaa sivuuttaa sanomalla, että on vielä kesä. Kävin ajamassa Braamerin ja osan aikaa minulla oli peräponina Elmeri. Kipsuteltiin viiskymppistä ympäri, ensin hyvät alkukäynnit, sitten noin kolme kilometriä hölkkää. Braamerin välikäynnit/Elmerin loppukäynnit, Ellu talliin huilimaan ja Braamerilla vielä 3 kierrosta ravia, josta aluksi vähän hölkkää ja sitten reippaampaa. Lopuksi tietysti loppukäynnit ja ponien huolto. Elmeri oli vähän vaisu, sen kanssa otetaan nyt taas vähän rauhallisemmin. Braamer puolestaan oli ihanan innokas, sitä pitää koittaa ajaa useammin ihan niin, että menen sen kanssa pelkästään kahdestaan. Kahdenkeskinen laatuaika on tärkeää, kun vain ei olisi aina niin kiire töihin.
     Ossikin sai liikuntaa, sillä sillä oli Simon kanssa illalla Saran valkku. Sain raporttia, että tunti oli mennyt hyvin ja kaikki radan osat oli käyty läpi. Peruutukset olivat kuulemma alkaneet sujumaan jo ihan super hyvin ja Ossistakin oli saatu kaivettua esiin vähän malttia. Lisäksi Ossi oli alkanut edestä vähän pyöristymään ja oikeasti alkanut käyttämään selkäänsä. Simosta oli tuntunut varmaan vähän hassulta antaa ponin kaulan pyöristyä ja päästää ohjaa vähän pois, kun poni ei lähtenytkään alta, niin kuin Simo oli tainnut odottaa. Valmentajan sanoin: olivat kyllä taas hieno parivaljakko! 

Ps. Tajusin muuten heti kun nappasin Braamerin suitset naulakosta, miksi se on voinut olla eilen liikutuksessa vähän outo. Sen kuolaimet olivat suitsissa väärin päin. Ne ovat varmasti lauantain ponikerhon varustepostaussovitteluissa menneet väärin kun ne on vaihdettu toisiin suitsiin ja takaisin, emmekä sunnuntaina huomanneet sitä kun hiitillä oli käytössä eri suitset. Nyt huomasin, ja käänsin oikein päin.






Torstai 27.8 ja perjantai 28.8 poneilla oli lomaa. Isot pojat saivat keräillä energiaa viikonloppua varten, jotta jaksaisivat ajot/ratsastukset, valmennukset ja käyttöluokkafinaalit. Perjantaina Ossilla ja Braamerilla oli kengitys, vaikkain vain B sai kengät jalkoihinsa. Ossille tilaamani kengät olivat liian pienet, pitää sille tilata vielä uudet. Se on nyt kuitenkin vuoltu. 
     Olin Hevarilta tilannut kummallekkin ponille etu- ja takakengät, kaikki kokoa 5x0. Kengissä vaan on se hankala, että vaikka Ossilla on ennenkin ollut viiden nollan kengät, on koko aina vähän vaihteleva kengän merkistä riippuen. Vähän niin kuin miunkin kengät ovat 38-40. Ossille pitää tilata samaa merkkiä 4x0 kengät, tai toista merkkiä jotain kokoa. Kengittäjällä oli yksi pariton sopiva etukenkä joka olisi ollut Ossille hyvä (jos ois ollut pari), mutta se oli kooltaan 6x0. Voi hyvänen aika, että osaa olla mutkikasta!

Hannen kanssa käytiin kaupassa. (Päivä saattoi olla kyllä lauantai, mutta ei sillä niin väliä.) Pikantista äiti sponssasi Ossille 6 ihanaa oranssia harjaa! :D Iso kiitos! Itse ostin prismasta "Harju survival kitin", eli iiison karkkipussin. Ensviikko Harjussa, huii!

B on vähän hankaillut. Se on viimekesän penisiliinikuurin jälkeen ollut erityisen herkkä näille ötököille, pitää myrkytellä ja rasvailla oikein kunnolla.

Loppuun vielä kaksi Minnalta ryövättyä kuvaa. Lauma syömässä. <3

torstai 27. elokuuta 2015

Hiittipäivä




Sunnuntai aurinkoa täynnä. Mikä voisikaan olla sen mukavampaa, kuin suunnata maastoon. Simo ratsasti Ossilla ja minä kävelin mukana. Muut ponit jäivät vielä laiduntamaan, sillä meillä oli Loviisan raviradalle suuntautuvia suunnitelmia kera Kiian ja Helmin. Aluksi kävelimme Simon ja Ossin kanssa hyvät alkukäynnit. Siinä käpsytellessämme näimme tien vieressä kyyn. Se lepäili nätisti hiekalla ja otti rauhassa aurinkoa. Simon mielestä se oli inhottava, minusta se oli hieno. 
    Käytiin sama metsälenkki jonka kävin Ossin kanssa maanantaina. Simo ja Ossi hölkkäilivät jonkin verran ja ottivat myös useamman pätkän huoletonta ja reipasta laukkaa. Metsäpolulla mentiin varovasti ja luonnosta nauttien, mutta hyi hirvitys! Yht'äkkiä kättäni pitkin ryömi hirvikärpänen! Iuuuh!! Mie en mene enää metsään ennen yöpakkasia, tuskin kammoan mitään Suomen luonnossa niin paljon kuin hirvikärpäsiä!
     Takaisin tullessamme huomasimme saman kyyn kuin alkumatkasta. Nyt siinä oli kuitenkin jotain outoa. Tarkemmin katsoessani huomasin, että siitä oli ajanut auto yli. Sen kyljestä roikkui iso palkeenkielimäinen pala, häntä oli rikkoutunut ja käärme oli selvästi tuskissaan. Se kiemursi ja kitui. Hyi että kuinka pahalta minusta tuntui. Etsin ison oksan... ranteen pakuisen, yli metrin mittaisen. Kohotin sen ylös ja iskin niin kovaa kuin jaksoin. Käärmeen pää meni ensimmäisestä iskusta muusiksi, mutta jatkoin vielä varmistaakseni kaiken kivun loppumisen. Vaikka käärme oli jo kuollut, sen ruumis vielä kiemurteli. Refleksit, kuin kalalla. En ole koskaan tappanut mitään tuollaista eläintä ja se tuntui pahalta. Niin pahalta. Pakko toisen kärsimys oli silti lopettaa. Pitääkin olla niin empaattinen, mutta minkäs sille voi.
     Kotipihassa Simo huuhtoi Ossin letkulla ja hoiti sen asianmukaisesti ennen takaisin laitumelle vientiä. Helmi ja Kiia olivat tulleet tallille meidän ollessa maastossa ja tytöt olivat hakeneet Ellun ja B:n ulkotallien eteen. He olivat myös harjanneet ponit ja hakeneet kilpakärryt katoksesta lähtövalmiuteen. Tyttöjen kanssa pakkailtiinkin sitten ponit ja kamat matkaan ja lähdettiin kohti Loviisaa. Simo hyppäsi reippaana pyöränsä satulaan ja lähti vinssaamaan kohti kotia. "Hei hei Simo, nähdään!"
     Heti alkumatkastahan meidän oli pysähdyttävä Siltikselle hakemaan herkkuja. (Karkkihyllyn luona oli edessä VAIKEITA valintoja. Tiedätte varmasti tunteen!) Voi Helmi, ajat minut pahoille teille! Mussun mussun, automatkalla naposteltiin juustonaksuja, oreoita ja kettukarkkeja ja perillä juotiin limskaa! Ponit matkustivat hyvin ja matka taittui joutuisasti. Perillä valjastimme ponit pesukatoksissa, koska koko rata oli tyhjä eikä missään ollut ketään; emme olleet kenenkään tiellä. 
     Alkukäynnit varikolla, sitten yksi kiekka rataa pitkin hölkkää kilpailusuuntaa vastaan ulointa rataa pitkin. Kun tytöt tulivat siltä kiekalta, Helmi oli sitä mieltä ettei lämmitä Ellua enempää. Kiiakin päätti olla kiertämättä toista kokonaista kierrosta, vaan ajoi vain jonkun matkaa ja kääntyi sitten takaisin. Ellun laput olivat menneet huonosti. Ne olivat sen silmillä eikä poniparka nähnyt varmaan mitään. Säädin niitä ja levitin oikein kunnolla hyvää asentoon. Valjakot volttasivat ja lähtivät matkaan. Ensimmäinen kiekka meni hitaasti. Selkeä merkki siitä, että kumpikin poni olisi kaivannut lisää lämmittelyä. Otettiin toinen kiekka kilpailusuuntaan niin kovaa kuin lähti, ja nyt ajoista tippui kummallakin ponilla n. 10 sekuntia. Ellu laukkasi hirveästi, mutta ihan mahdollista että se johtui huonoista varusteista. Laput olivat taas silmillä ja kuvista voitte nähdä, ettei poni parka oikeasti nähnyt varmaan melkein mitään. Koita siinä nyt sitten sokkona juosta, vieläpä tasapainoista ravia. Pitää hankkia uudet isommat laput tai ajaa ilman, mutta noita ei kyllä enää käytetä! Sekki oli myös huono (liian pitkä), se aukesi kun Ellu viskoi päätä (ja varmaan viskoi niiden lappujen takia). Ellun aika oli 1100m 3,47min, Braamerin 3,46. Eivät kovin nopeita ole kumpikaan, mutta toinen juoksi lähes sokkona ja toinen hyppäsi jo eilen kaksi rataa estekisoissa... :D No joo, ei näiden nopeita tarvitse ollakkaan, kunhan pidetään hauskaa ja harrastetaan!


Siinä oli ensin söpö kollaasi tältä päivältä, jonka osa näkikin varmaan jo instagramissa ( @tuulifer ), ja nyt tässä on sitten vielä lisää kuvia radalta. Lopuksi haluaisin myös vielä sanoa, että joo: teemme varmasti paljon kaikkea ihan hassusti ja tekemisemme on hieman hapuilevaa, mutta olemme ihan alkutaipaleella ja vasta-alkajia tässä ravimaailmassa. Jokainen on joskus ollut aloittelija, pallo hukassa. Neuvoa saa, mutta rumasti ei ole rakentavaa sanoa. Kyllä me vielä opitaan! :)
     Jos jotkut lukijoista muuten harrastavat poniraveja, minkä verran lämmitätte poneja ravilla ennen starttia? Silloin kun mie joskus viis vuotta sitten ajoin kilpaa muutaman startin, omistajat neuvoivat aina ajamaan 2 kierrosta rataa ympäri ja muuten käveltiin ja vähän ehkä hölkättiin varikolla.

Toisella silmällä jos melkein vähän näkee. :( Ihan huonot, liian pienet laput.
Lihapulla! <3

VÄHINTÄÄN upea maalikamera! Ja kyllä, oon liimannut kauniin kukkaistarran mun kännykkään..!








"Tulkaa sieltä vielä takaisin sisärataa, niin otan pari kuvaa. Valo tulee paremmin näin ja täällä ei kuitenkaan oo ketään, niin ei olla kenenkään edessä."




(23.8.2015)

HUOM. KOMMENTIT

Kommentteja voi laittaa sekä anonyymisti, että kirjautuneena. Kaikki kommentit tulevat ensin minulle hyväksyttäviksi, eli ne näkyvät vasta kun olen hyväksynyt ne. Kommentoikaahan asiallisesti, kiitos! :)