maanantai 26. tammikuuta 2015

Anniinalla on arvonta



http://ajatontavalkoista.blogspot.fi -blogissa on arvonta, josta voi voittaa upean lasihevosen! Suosittelen lämpimästi kurkkaamaan. 

Blogi on muutenkin laadukas ja mielenkiintoinen. Itse palaan kerta toisensa jälkeen ihastelemaan mm. noita upeita lasilyhtyjä - olisipa rahaa tilata lyhty omista poneistani! Joskus sitten.. ;)

Ps. Ihailen myös Anniinan upeaa ponia Karinoa. Se on erittäin kuvauksellinen otus!

Miten kirjoittaa ja mitä kertoa? Miten kommentoida?

Tarkistan kännykällä uudet sähköpostiviestit. Sähköpostiini tulee aina ilmoitus, jos joku on kommentoinut blogiani ja nyt näen, että anonyymi on laittanut kommentin. Hetken ylitseni pyyhkäisee viileä tunne ja minua jännittää, millainen kommentti on tullut. Yleensä helpotun, kommentti on oikein mukava. Harvemmin itse edes saan haukkuja, mutta näen niitä usein joissakin muiden blogeissa. Siksi ehkä aina pelkäänkin saavani niitä itsekkin. 

Välillä vähän mietin, kannattaako minun oikeasti kirjoittaa siitä, jos joku tippuu. Kannattaako oikeasti kirjoittaa siitä, jos mokaan, jos joku muu mokaa, jos poni temppuilee tai joku tavara hajoaa. Kannattaako kirjoittaa jos joku on huonosti. Pitäisikö kirjoittaa vain niistä onnistuneista asioista, ettei anonyymeillä olisi varaa tulla valittamaan? Pitäisikö vääristellä asiat täydellisiksi, vai kertoa asiat niinkuin ne oikeasti ovat? En ole täydellinen. Teen virheitä, paljonkin. Asiat voisi tehdä paremmin ja osata paremmin. Kuitenkaan ponini eivät kärsi. Ne pitävät minusta ja tuntuvat nauttivan elämästään. Niistä pidetään huolta ja niitä rakastetaan. Olen oppinut paljon näiden muutaman vuoden aikana, kun minulla on poneja ollut. Niin ovat ponitkin. Oppiminen jatkuu läpi elämän ja koko ajan kehitytään. Välillä yrityksen ja erehdyksen kautta. Sellaista kai se elämä on. 
          Teksteistäni ei aina välttämättä saa oikeanlaista kuvaa, mutta se johtuu siitä, etten ole kovin taitava kirjoittaja. Olen kuitenkin ihan hyvä poninomistaja, jolla on yli kymmenen vuoden hevostausta, yli viisi vuotta takana shettisten kanssa ja osa ammatillisista opinnoista hevosalalta suoritettuna. Sen voin sanoa, että onnellinen olen siitä etteivät vanhempani ostaneet minulle omaa ponia kun pienenä sellaista toivoin. En todellakaan olisi ollut siihen valmis vielä silloin. Nyt kuitenkin uskon, että poneillani on ihan hyvä elämä kanssani. <3

Anonyymit, ja vaikka nimellisetkin. Kun kommentoitte tuntemattomien ihmisten blogeja netissä, miettikää aina tarkkaan mitä kommentoitte. Kommentoikaa rakentavasti, ja vaikka palautteenne olisi negatiivista, ilmaiskaa itseänne silti asiallisesti. Ei ole kenenkään etu, jos ainoa asia mitä kommentistanne seuraa on bloggaajan mielen pahoittuminen. Itsekin tiedän kyllä ihmisiä joilla ei todellakaan pitäisi vielä olla omaa hevosta. Auttaako kuitenkaan tilannetta yhtään, jos anonyymit käyvät netissä haukkumassa? Tuskin. Jos ei ole yhtään mitään järkevää sanottavaa, voisi olla parempi jättää vain suosiolla sanomatta. Asiallinen kritiikki on ihan hyvä. Omasta mielestäni olisi kuitenkin mukavaa, jos koittaisi keksiä sen lisäksi mainittavaksi myös jonkun asian, mikä on hyvin? Jäisi loppujenlopuksi bloggaajallekin parempi maku suuhun.

Bloggaaja, mieti sinä puolestasi miten vastaat kommentteihin. Se mitä ei ainakaan kannata tehdä, on vastata samalla tavalla. Älä alennu vinisemään ja öykkäröimään takaisin. Poista ilkeät ja ikävät kommentit, tai jos vastaat niihin, vastaa huumorilla tai asiallisesti. Itsekin olen herkästi agressiivisesti puollustuskannalla. Mieti kuitenkin tarkkaan mitä vastaat. Se vaikuttaa ihmisten mielipiteeseen sinusta. Jos vastaat yhtä asiattomasti, ihmiset pitävät sinua samalla tavalla ikävänä kuin kommentoijaakin. Ota asiallinen ja rakentava kritiikki vastaan. Jos olet eri mieltä, voit kertoa sen ja perustella. Muista kuitenkin olla asiallinen ja ystävällinen! Kriittisesti kommentoiva ei välttämättä halua sinulle mitään pahaa, vaan vaikka vain auttaa! Tällaisessa tilanteessa sekä kommentoijalla että vastaajalla on haaste: ilmaista itseään niin, että ymmärretään mitä halutaan sanoa ja millä tavalla. Positiivisia kommentteja on aina ihana saada. Vastaa niihin iloisesti ja ystävällisesti, niin ihmiset viitsivät kommentoida jatkossakin!

Iso kiitos kaikille mukaville ja asiallisille kommentoijille niin minun, kuin muidenkin blogeissa! Olkaa positiivisia, ystävällisiä ja rakentavia. Kiitos!

© Paula Martiskainen
© Minna Danielsbacka
© Laura Taimioja
© Inka Forsman

Pahoittelen taas tätä epämääräistä ja hankalasti ymmärrettävää vuodatustani. Nyt tuntui vain siltä, että halusin koittaa ilmaista mielipiteeni. Millaisia erikoispostauksia muuten vielä haluaisitte? Laitoin aiemmin tuon banneripostauksen, Braamerin kehityskuvia, kysymyspostauksen, ja tässä on nyt tämä. (Ja tietty ne tekijänoikeus vouhotukset.) Mitäs muuta? Vai ei mitään erikoisuuksia, vaan vain noita päiväkirjamaisia merkintöjä päivistämme? Kertokaa mitä haluaisitte, niin osaan rakentaa siihen suuntaan. (Nyt ovat normipostaukset olleet vähemmällä, koska olin viime viikon Harjussa ja poneilla oli maanantaina rokotus = arkipäivät lomaa. Viikonlopusta tulee tässä jossain vaiheessa jne.)

Ps. Ihan pakko vielä lisätä! Jos ei tykkää jostain blogista, minulla on erittäin hyvä neuvo! Sitä ei kannata ollenkaa lukea! Näin vältytään turhalta ketutukselta ja ilkeiltä kommenteilta, joista kukaan ei hyödy! ;)

torstai 22. tammikuuta 2015

Syksy on täällä, sitä Neron kanssa ihaillaan

Neron kanssa metsäbongailua kännykkäkameralla ikuistettuna :3


Aika hyvään paikkaan tippunut kuusenkäpy! :)
Tai jos sen on joku tuohon nostanut, niin minä se en ainakaan ole ollut.


Tällanen yli vuoden vanha lyhyt kuvapostaus löytyi luonnoksista. Olipa ihanaa tuolloin. <3 Nykyään noi metsät on kaadettu uuden asutusalueen tieltä. :'(

tiistai 20. tammikuuta 2015

Kysymyspostaus

No tähän alkuun haluan tunkea nyt tämän. Kirjoitin edellisessä postauksessa näin: "Tästä miun blogin kirjoittamisesta on tullut tällaista tasaista, tylsää ja väritöntä lokia. Jonnekkin on kadonnut se into, joka silloin joskus oli, ja se luovuus mikä esimerkiksi Katilla loistaa läsnäolollaan. Jaksaako tätä tällasena kukaan edes enää lukea? Kommenttia tulemaan, jos luet! (Luetko kaikki postaukset, vai vain osan silloin tällöin?)" Odotin, että pari ihmistä olisi vastannut. En ollenkaan osannut arvata, että tulisi yli 10 kommenttia jo alle vuorokaudessa! Ootte ihania, tää motivoi mua kyllä jatkamaan ja kehittämään! Muistakaa laittaa toiveita ja parannusehdotuksia aina kun tulee jotain mieleen! :) Kiitos teille kaikille kiinnostuksestanne!


Ja sitten siihen luvattuun 
KYSYMYSOSIOON:

Kauanko olet blogannut? 
- Loppukesästä 2012, eli vähän päälle kaks vuotta..?

Mitä kaikkea kuuluu kuvauskalustoosi?
- Rungot Canon EOS 350D ja 7D, putkia 5, muun muassa 50mm, 60mm, 70-300mm ja kahesta en tarkkaan muista (normaaleja tsuumejaa). Sit on mm. telejatke, loittorengassarja, jalka ja irtosalama.

Oletko itse kouluttanut Ossin ratsuksi? 
- Koulutin sen itse ajoon (Hanne apulaisena) ja se oli hyvä pohja ratsastukseen. Itse en ole sillä ratsastanut, mutta aluksi laitoin kyytiin Nupun. Ossia ei varsinaisesti tohon maastoiluun ja peltoköpöttelyyn tarvinnut opettaa, koska se osasi pysähdyksen, käännökset, liikkeellelähdöt, siirtymiset yms. jo ajosta. (Laukkakin nousi äänikomennolla, joten siihenkin vaan ehdollistettiin asetus ja pohkeet.)

Käytkö kuvaamassa paljon esim. kisoja?
- En juurikaan, mutta pyynnöstä yleensä menen. En oo tosin mikään erityisen hyvä kuvaamaan kisoja, joskus onnistuu ihan hyvin, joskus ei oikein.





Miten Elmerillä voikin yhtäkkiä ratsastaa kun et ole aiemmin tehnyt sen kanssa juuri mitään huonojen nivelten (?) vuoksi?
- Koska haluan siitä mulle esteratsun ens kesäksi kisoihin! No ei, ei sentään. Ei sillä missään nimessä aleta ratsastaa ennenkö se täyttää vähintään neljä, eikä silloinkaan vielä, jos polvet eivät ole hyvät. :) Kokeiltiin vaan ratsastajaa selkään, varmaan minuutin Kiia istui kyydissä ja oltiin koko aika paikallaan.

Kuinka paljon sun ponit hyppää ilman ratsastajaa? 
- Sekä B:n että Ossin ennätys ilman ratsastajaa on 75cm. Elmerillä 40cm, enkä kokeile enempää ihan heti. :D


Este vähän vino, tolpat pitäis kiristää.


Käytkö KoRilla ratsastamassa?
- Oon käynyt joskus, mutta en enää moneen vuoteen.

Mitä tulevaisuudensuunnitelmia sulla on ponien ja sun hevostyön kanssa?
- Huhhuh. No siis, tarkotus ois valmistumisen jälkeen opiskella lisää (sosionomi, sosiaalipedakoginen hevostoiminta). Sitten ehkä toiminimi, tai muuten jottain töitä. Unelmana ois joskus oma harrastetalli, suokkeja, issikoita ja shettiksiä. Ponien kanssa suunnitelmana on elää onnellisena, harrastaa kaikkea kivaa (mitä ikinä keksiikään) ja nauttia elämästä.

Mikä on korkein este minkä Ellu on hypännyt?
- Tulikin jo ylempänä, 40cm. :)

Onko sulta kadonnut lukijoita, kun ihankuin sulla ois ollut 400 jossain vaiheessa?
- Ei oo ollut 400, vaan 220. Eli siis yksi on kadonnut. :D Tosin nyt ennen tämän julkaisemista tuli taas 220 täyteen.

Mikä on pahin tippumisesi?
- Hmmm.. en oikeestaan ossaa sanoa, en oo koskaan tosi pahasti tippunut. Kerran yksin maastossa laukassa suokkitamma veti varottamatta sivutielle, mie lensin selästä ja tamma paineli kotiin.. Mie linkkasin ensin hevosen perään ja kun tajusin ettei auta, kävin etsimässä tipuessa lentäneen saappaani. Paarmat vaan söi ja vähän joka paikkaan sattui, ei kuitenkaan kovasti. Kyllä ketutti!

Mikä on parhain hevoskokemus?
- Nää miun rakkaat ponit ihan kokonaisuudessaan. <3

Mikä on parhainta Ossissa?
- Sen upea luonne ja älykkyys.

Mikä on parhainta Braamerissa?
- Luonne, ja kaikki se meidän välinen kiintymys ja luottamus.

Mikä on parhainta Elmerissä?
- Sen innokuus, uteliaisuus ja osallistumisen halu.

Lempiheppasi ratsastuskoululla?
- Ruttu, Jori, Serri ja Rumba. Ei oo vaan yhtä lempparia. Kaikki hepsut ja ponit sielä on kyllä ihania!

Ruttu ja mie.
© Auni Sergejeff


Lempiheppasi Granbackalta? (Ei lasketa omia)
- No ei oo varsinaisesti lempparia, mut jos saisin valkata jonkun omaksi, haluaisin Ilmarin, Odinin tai Peran.

Kivoin tallityö?
- Heinien jako ja karsinoiden siivous.

Tylsin tallityö?
- Jaa'a, en ossaa sanoa tylsintä, mut en yhtään tykkää ottaa märkiä loimia pois kun hepat haetaan sisälle.

Lempi heppakauppa?
- Kasmon. </3 Mut nyt kun sitä ei enää ole, niin ehkä Wahlsten tai Hööks. Tai Hevari.

Ketkä kaikki on käyneet Braamerilla säännöllisesti?
- Kiia, Linnea, Iida, Oona ja Hilla.

Kuka on sun paras kaveri?
- Tiia.

Keitä ikävöit Savosta?
- Ainaki Johannaa ja miun pikkusiskoja! <3 



Haluaisitko muuttaa takaisin Savoon?
- En

Kuinka pitkä olet?
- 169 cm

Aiotko viedä ponejasi tänä vuonna näyttelyihin, minne ja kenen/keiden kanssa?
- Kyllä! Kaikkiin rotunäyttelyihin jotka on tarpeeksi lähellä, ainakin Kouvolaan, Sipooseen ja Vermoon, sekä B kansainvälisiin Ypäjälle. Omalla porukalla mennään, varmaan äitin, Astan tai Kiian kanssa. Ponikerholaisia ois kiva kans saada mukaan.

Tunnetko lähistöltä muita shettisharrastajia?
- Riippuu mikä lasketaan lähistöksi? Virojoelta juu, ja yhden mukavan kanssa oon jutellut sähköpostitse (hän asuu jossain tääläpäin). Lisäksi Granbackalla on tietysti Riina. :)

Hankitko joskus lisää poneja? Vai riittääkö kolme? 
- Pena ja Tuhto <3

Pena <3
Tuhto <3


Ori, ruuna vai tamma? (Mikä siis suosikki ja miksi) 
- Ori ja ruuna. Tammat ei oo mun juttu. :)

Oletko ajatellut Ossin tai Elmerin ruunaamista? 
- Elmerin ruunaan kunhan se on vanhempi. Ei oo mikkään kiire kun se on niin kiltti, eikä välitä tammoista. Ossin vien vanhempana oripäiville ensin ja katon sitten ruunataanko vai ei.

Kuka poneistasi on "ykkönen"?
- Braamer on elämäni poni <3

Milloin sait Ossin? 
- Ostin Ossin 22.10.2012.

Mikä on lempiblogisi?
- Voitolla Tähtiin! http://perfect-pony.blogspot.fi

Kuka on esimmäinen hevonen jolla olet ratsastanut? 
- Ei mitään havaintoa jos lasketaan talutusratsastukset tapahtumissa yms., mutta ekalla ratsastustunnilla luultavasti Ilmo niminen ruuna Koivurinteeltä.

Mikä on lempi hevos-/ponirotusi?
- Veikkaappa? ;) No shetlanninponi tietysti!

Tykkätkö enemmäm ajaa vai ratsastaa?
- En osaa sanoa. Omilla ajaminen on kaikkein parasta, mut jos jonkun muun hevosella pitäis joko ajaa tai ratsastaa niin ratsastus.

Mitä teet vapaa ajallasi kun et ole tallilla?
- Mitä? Vapaa-aikaa jota ei vietetä tallilla..? Teen paperihommia/tehtäviä, kirjottelen blogia, roikun netissä/katon telkkaria, teen jotain koiran kanssa.. Semmosta lähinnä.

Mikä on matalin este minkä oot hypänny?
- Ömm.. riippuu miten määritellään puomin ja esteen raja..? :D Matalimman mitä on mahdollista.

Mikä on Braamerin tippumis ennätys?
- 11 pudotusta yhdessä tunnissa. (Iida 2, jonka jälkeen selkään Meri. Meri 9.)

Meri parka. Kurinpalautus ottaa voimille!


Entä Ossin?
- 1 tai 2. Luultavasti 1.

Kuinka monta kertaa oot tippunu?
- Ei mitään hajua. Monta.

Onks millää kerral köyny jotaa vakavaa?
- Ei onneks!

Kumman haluisit enemmän takas Penan vai Tuhton? 
- En pysty vastaamaan tällaseen. MOLEMMAT! </3

Lempiväri?
- Ehkä sininen.

Miksi ostit Elmerin? 
- Jo ennen Ellun syntymää, oikeastaan jo silloin kun Aamu vietiin Oskarille astutettavaksi, oli puhetta että Aamu tekee mulle orivarsan. Viikkoa ennen varsomista pyysin Aamua tekemään mulle ruunikon orin. Kun 19v syntymäpäiväni aamuna sain kuvaviestin ruunikosta orivarsasta, voiko sitä enää muuksi kuin kohtaloksi kutsua? Ellua rakastan todella paljon riippumatta pätkääkään siitä, miten noiden koipien kanssa tulevaisuudessa käy. Mie kun en osaa ajatella järjellä, vaan seuraan sydäntäni. Oli se sitten viisasta, tai ei. <3

Tulevaisuuden käyttöennuste Elmerille?
- Ei ossaa sanoa. Vuotiaana näytti pahalta. Silloin elukkalääkäri antoi kesän verran aikaa kehittyä parempaan suuntaan, tai elukka monttuun. Ihan hyvään suuntaan se siitä lähti, ja koko ajan tuntuu paremmaksi menevän. Naksuu vieläkin, mutta ei enää satu ollenkaan. Meidän kengittäjä sanoi, että on nähnyt hevosvarsoillakin vastaavan tyylisiä polvia. Hänen mielestään tulee ihan normaali. Samaa sanoo yksi ystäväni jolla on paljon kokemusta kaiken näköisistä hevosista ja poneista. Itse en uskalla liikaa innostua, katsoo nyt rauhassa mihin päin ollaan matkalla. Eläjä se on, jos sitten vaikka maskotti. Ei oo mitään viitteitä siitä, että monttuun ois menossa. Maskottiponi, kevyt harrasteponi, ihan normaali poni? Aika näyttää. Kuvauttaa ois tarkotus. Tiedän myös pari muuta jollain tapaa patellavikasta, jotka kestää hyvin käyttöä ja on onnellisia. Oikeenlaiset lihakset kun vaan kehittyvät ympärille tukemaan. Kuullut myös yhdestä patellavikasesta joka juoksee kilpaa? Mutta siis: kävi miten kävi, ponin ehdoilla mennään ja rakkaus säilyy. <3

Ellun kanssa ratsastuskoulun halloween-juhlassa


Braamerin ja Ossin tulevaisuus (mitä olet ajatellut niiden kanssa tehdä/harrastaa?) 
- Kaikkea maan ja taivaan välillä! Enskesänä aletaan tutustua raviponien maailmaan, jonka lisäksi tarkoituksena käydä muutamissa seurakisoissa ja riding class -luokissa. Sitten katotaan mitä halutaan missäkin kohtaa alkaa painottaa. Innokkaana näyttelyharrastajana aion kiertää myös rotunäyttelyitä ja pari innokasta haluaa B:n kanssa junnuhandlereihin. Joskus aion ehdottomasti kisata myös mm. valjakkoa ja agilityä, mutta mikkään kiire ei ole, nuo ponit toivottavasti elävät vielä piiiitkään!

Tuleeko poneistasi raviponeja?
- No kokeillaan ainakin miten käy! En ole missään lajissa kovin totinen, vaan haluan osallistua kaikkeen hauskuuden ja harrastamisen vuoksi. Tärkeintä ei ole voitto, vaan se että Ruotsi hävi.. eikun! Eikun siis että on kivaa!!

Pahin hevoskokemuksesi?
- Hmm.. en oikein osaa sanoa. Ei oo mitään kauheen pahaa koskaan käynyt. Kaikkea surullista toki, monta tärkeetä elukkaa on myyty ja kuollut, mutta sitä ei oikein lasketa tähän. Se on vaan osa elämää. Mitään vakavaa onnettomuutta tms. ei onneksi ole vielä omalle kohdalle osunut.

Parhain hevoskokemuskesi?
- Koko tää yhteiselo näiden mun ponien kanssa! <3 Kyllä ois elämä tyhjää ilman näitä!

Tallirutiinia?
- No en oikein tiedä voiko työasioista kirjotella, niin vastaan nyt vaan omista poneista. Yleensä menen tallille, haen isot pojat tarhasta, harjaan ne ja laitan kuntoon. Sitten ajolenkki, toinen kärrien edessä ja toinen perässä. Ja noh, ei tossa liikutuksessa oo mittään selkeetä kaavaa, niinkuin täältä blogista näkee. Teen kaikkea sekalaista ja mukavaa, mitä sitten keksiikään. Liikutuksen jälkeen tarvittaessa kuivatus ja sen jälkeen takaisin ulos. Välillä siivoilen varustekoppia, huollan varusteita tai siivoan pihattokoppia. Onpas yllättävän vaikea kysymys.

Parhaimmat ja huonoimmat puolet poneistasi?
- Parhaita puolia tuli jo aiemmin. Huonoin puoli Braamerissa on tuo sen temppuilu ratsastettaessa. Ei tarvis kyllä viskellä ratsastajia alas. Ossissa arkuus, se on vähän sellainen arempi, herkempi ja ihan vähän etäinen. Siihen on vaikea saada sellaista oikeaa yhteyttä, minkä Braameriin ja Elmeriin saa paljon vähemmällä. Pitäisi varata sille enemmän yksilöllistä aikaa. <3 Elmerissä huonointa tietysti noi sen takakoivet. Mutta näillä mennään ja jos käy tosi hyvä tuuri, voi tulla ihan normaali. 

Osaa se B olla kiltti ja ihanakin ratsu! Ja Ossin luonne on kultaa. <3
Tässä Hilla ja Linnea ottavat kiitolaukkakisaa pellossa.
Nuppu, Ossi, Kiia, B ja minä ratsastuskoululla.
© Heidi Tervonen

Kiitos kaikille kysymyksistänne! Vastailen mielelläni jatkossakin kaikenlaisiin kysymyksiin ja niitä saa laittaa tulemaan aina kun siltä tuntuu. Erikoispostaustoiveita otetaan myös vastaan! ;)

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Kaikenlaista taas

13.1, tiistai
Kiia kävi taas hoitamassa ja liikuttamassa Braamerin. Tässä teksti (taas kerran lyhyt ja ytimekäs) : "Menin Braamerilla kentällä. Sitä ennen mittasin siltä lämmön. Menin kaikissa askellajeissa, tein ympyröitä, siirtymisiä ja pohkeen väistöä jne...  Loppu käynnit menin ilman satulaa. Sitten laitoin arnikaa selkään ja vein ponin takaisin ulos."

Kuvia tallilta © Heidi


Ihanat <3





14.1, keskiviikkona, hain Hennan ja Simon suoraan Hutikan koulun pihalta tallille. Henna ratsasti Braamerilla ja Simo Ossilla. Mentiin kentällä, Henna kaikissa askellajeissa ja Simo käyntiä. B käyttäytyi oikein hienosta ja ratsukolla meni hyvin. (Käynnissä mentiin puomitehtävää.) Lopuksi mentiin peltoon ottamaan hankilaukat. Ossi meni hienosti, B puolestaan tiputteli Hennaa. Laitettiin sitten Simo B:lle, joka parin pudotuksen jälkeen sai ponin ymmärtämään, että pitää mennä nätisti.






15.1, torstai. Tästä miun blogin kirjoittamisesta on tullut tällaista tasaista, tylsää ja väritöntä lokia. Jonnekkin on kadonnut se into, joka silloin joskus oli, ja se luovuus mikä esimerkiksi Katilla loistaa läsnäolollaan. Jaksaako tätä tällasena kukaan edes enää lukea? Kommenttia tulemaan, jos luet! (Luetko kaikki postaukset, vai vain osan silloin tällöin?)
          Ponit irtojuoksutin tänään pellossa. Tuli vähän hankitreeniä siinä samalla, niin poneille kuin minullekkin! Jokupäivä jos taas laskisi Odinin lauman sekaan, ei tarvitsisi minun itseni juosta antamassa vauhtia kun telmuaisivat keskenään.






16.1, perjantai
Kun Simo ja Elisa pääsivät kipittämään koulusta kotiin, hain heidät Granbackalle. Simo pääsi vähän kokeilemaan hyppäämistä Braamerin kanssa kentälle ja Elisa kiipesi Ossin kyytiin kävelemään rauhaksiin. (Enskerralla joskus toisin päin?) Simolla ja B:llä meni oikein kivasti. Lunta oli satanut ja kenttä oli söpösti pehmeä. Lopuksi käytiin vähän pellossa, jossa Simo otti laukkaa. Meni todella hyvin, kunnes sitten juuri kun meinattiin lopettaa, tupsahti Simo alas kun poni niin päätti. Takaisin kyytiin ja laukkaa, hyvin meni eikä koittanut enää pelleillä. Tyylilleen piti vaan vissiin ponin olla uskollinen, että ees yksi tiputus tulee. "Luulevat vielä muuten, että oon pehmennyt!"


<3
Meil oli muutes ihan omat mäkitreenit lopuksi kummankin ponin kanssa.. :D
Pienellä ponilla pääsee sellasistakin kohdista mistä isolla ei mennä. Pohja oli hyvä.



17.1 lauantai
Linnea ei päässyt tälläkertaa, mutta hänen tilalleen Hillan kanssa tuli uusi tuttavuus Minni. Tehtiin sitten sellanen järjestely, että Hilla ajoi tälläkertaa Ossilla ja Minni ratsasti Braamerilla. Helmi tuli taas jo heidän kanssaan samaan aikaan taluttelemaan Ellua, vaikka hän onkin ponikerhossa joka alkoi vasta myöhemmin. Ossi oli tietysti sama kiltti itsensä kuin aina muutenkin, mutta B pääsi yllättämään. Se veti yhden ainoan kerran päänsä alas ravissa, eikä kerran suostunut lähtemään eri suuntaan kuin Ossi, mutta muuten se meni kaikissa askellajeissa tosi nätisti! JES! 
          Ponikerhossa meillä oli taas (Hennan toiveesta) näyttelyharjoituksia. Harjoiteltiin esittämistä sekä kolmiolla, ympyrällä että suoralla. Kaikilla meni hyvin, enskesän junnuhandler-luokkia ootellessa..! Harmi että vaan Braamerilla saa osallistua, kun oreilla ei saa.




Taluttaako Helmi Ellua, vai Ellu Helmiä..?
Ponikerho
Helmi ja Ellu
Aava ja Ossi
Henna ja B
Ja viel Aava ja Ossi :3


18.1 sunnuntai
Ajoa! Talvihan siis tuli, ja talvihan siis meni. TAAS. Kaikkialla muualla on todella liukasta (luistimet vaan jalkaan!) paitsi pellossa. Niinpä pellossa on mentävä, koska missään muualla ei pysytä pystyssä.  Ossilla on ehkäpä mahdollisesti uusi sunnuntaivuokraaja: Simo. Hän oli tänään ajamassa Ossilla. Kiia meni tietysti B:llä ja mukana oli myös Elisa, joka talutti Elmeriä. Varsinkin Ellulla oli energiaa.. Vähän liikaakin oikeastaan..! 
            Jonkun aikaa ajeltuaan ja kipiteltyään kolmikko päätti ottaa ravikisaa. Elmerin kanssa oli lupa laukata. Kaikki linjalle seisomaan, ääneen laskettiin "än, yy, tee, NYT!" ja sitten vaan menoksi! Ponit ovat näin tottuneet ottamaan laukkakisaa ja niinpä ne ampaisivat tietysti laukalle. B ja Ossi antoivat nätisti takaisin raville, mutta Ellu painatti menemään. Tulos: Elisa kaatusi, mutta piti sitkeästi kiinni narusta. Mahaliukua perässä. Nauroin niin hervottomasti, etten saanut huudettua "PÄÄSTÄ IRTI!" Ellu kuitenkin pysähtyi pian ja Elisa ryömi ylös meidän muiden haukkoessa henkeä räkättämisen välillä. Ei sattunut ja kaikkia nauratti niin, että hyvä ettei tukehduttu! Muistakaa kaikki, että jos näin käy niin päästäkää irti! :D Ja myös esimerkiksi tällaisen varalta ponia taluttaessa on kaikilla alaikäisillä oltava kypärä ponieni kanssa.
    Elmeri otettiinkin sitten hetkeksi peräponiksi Braamerin perään. Sai purkaa energiaa ja tuntui tilanteeseen tyytyväiseltä. Meni sen jälkeen oikein nätisti ja kivasti. Kilpailujen lähtötapaa vaihdettiin niin, että rinnakkain ensin käveltiin, sitten hölkättiin ja sitten täyttä ravia. Se osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi jonka myös Ossi ja B ymmärsivät. Hauskaa oli kaikilla ja lopuksi syötiin tallissa daim-kakkua ja pipareita!


(Noi tuolla maata kohti roikkumassa ei oo ohjasperät, vaan "kauhukahvan"/"turvanarun" pää.












Lähtöviivalla.
Ja ponit innostuivat. B ja Ossi on tottuneet pysähdyksestä lähtemään suoraan kiitolaukkaan, niin oli vähän ihmettelemistä miksi nyt pitikin ravata.. lapset vaihtoivatkin lähtötapaa niin, että rinnakkain ensin käveltiin, sitten hölkättiin ja sitten täyttä ravia.
"Elmeriiiiiiiiiii!!"




Vähän päästettiin Elmeristä höyryjä pihalle peräponina. Rauhoittui hyvin, oli tyytyväisen oloinen otus.
(© Elisa)
(© Elisa)







Taitaa Ellu silti olla vielä Simon lemppari näistä <3


Vielä rakennekuva Ellusta. Ompa se jo iso!
Lopuksi herkkuhetki


Ps. Voitin muutes yhden valokuvauskilpailun, käykääpä kurkkaamassa http://paivakummunpihatto.blogspot.fi/2015/01/kaiken-kansan-kuvakisa.html! Muutenkin suosittelen kyseistä blogia, laadukas!

Pps. jos olet anona aikeissa kommentoida jottain kurjaa tosta Elmeristä, jätä se tekemättä. :) En julkaise kommenttiasi. Tilanne ei ollut vaarallinen, jos olisi ollut, olisin vienyt Elmerin pois. Tämän sanon siksi, kun meillä on tuo oma valittava ano joka käy useisiin postauksiin laittamassa jottain negatiivista. <3 Te muut ootte olleet ihania! Tai enhän mä tiedä onko se se sama, mutta tuntuu siltä. :D

HUOM. KOMMENTIT

Kommentteja voi laittaa sekä anonyymisti, että kirjautuneena. Kaikki kommentit tulevat ensin minulle hyväksyttäviksi, eli ne näkyvät vasta kun olen hyväksynyt ne. Kommentoikaahan asiallisesti, kiitos! :)