torstai 31. joulukuuta 2015

Hyvää alkavaa vuotta 2016!

Takana ihan mielettömän hieno vuosi, täynnä suurta huolta, pelkoa ja surua, mutta myös suunnatonta iloa ja rajatonta onnea! Iso kiitos kaikille kuluneesta vuodesta, ja onnea tulevalle vuodelle!

Ihanaa uutta vuotta 2016 teille kaikille!! <3


Muutama kesämuistokuva kuluneelta vuodelta, satunnaisessa järjestyksessä. Muutama syksyinenkin:

Vuoden viimeinen viikko

Maanantaina 28.12 kävin ratsastamssa Fannin Neppiksellä (http://mustavalkoisesti.blogspot.fi), sillä minun pitää tehdä maastoratsastusvideo kouluun. Menimme suurimmaksi osaksi viiskymppisen pellolla, koska pellolla ratsastus kuulemma käy. Fanni kuvasi ja hauskaa oli. Sanoin ennen ratsastusta Nepalle: "Jos ikinä on tuntunut siltä, että haluaisit pukitella niin tänään on se päivä! Tänään saat riehua, kunhan katsot että Fanni saa sen nauhalle! Sitten jatkossa kuitenkin pitää taas olla kiltti poni." (Videolla näyttää kuulemma hyvältä, jos hallitsen maastossa myös vaikeamman hevosen.) Nepahan on kiltti eikä yleensä turhia rieku. Tänään pellolla oli kuitenkin samaan aikaan muitakin otuksia, joten se oli vähän pörheänä. Ja arvatkaapa! Sieltä tuli kuin tulikin joku loikka! Niiiin viksu poni, ja Fanni sai höpsöilyt nauhalle. Kaikki meni siis ihan suunnitelmien mukaan!
     Pellon muut otukset olivat siis Annika joka ajoi Braamerilla, sekä Simo ja Elisa, joista Simo ratsasti Ossilla ja Elisa Odinilla. Olin sunnuntaina luvannut, että Annika ja Simo saisivat liikuttaa ponit maanantaina mihin aikaan haluaisivat, ja satuttiin peltoon hauskasti samaan aikaan. Heillä meni hyvin ja meno näytti kivalta. Lisäksi Annika kävelytti Elmerin.







Pentele <3
"Yhtään en tykkää kun jalkaa pestään." t. Pena. Muutenkin aika kapisen näköinen otus. :D
Koipi tänään.

"En tykkää kun tää tarha on niin kova" t. Ossi. Tosin eipä tykätä mudastakaan, tulisipa lunta. <3


Tiistaina 29.12 Kiia ja Linnea kävivät liikuttamassa isot pojat ja Kiia kävelytti lisäksi Elmerin (45min). Ossi ei ollut millään meinannut suostua lähtemään pihattokopista kohti porttia. Ponit selvästi inhoavat kovia koppuraisia tarhanpohjia, eiväthän ne oikein tule edes aamuisin portille syömään. Ajossa se oli kuulemma kuitenkin ollut oikein kiva. Tytöt olivat menneet pellolla kaikissa askellajeissa ja hyvin oli mennyt. Itse en ehtinyt tallille, mutta Minna lupasi katsoa Penan jalan. Kiitos!

Muutama kuva © Linnea


Pena jalkoineen © Kiia



Keskiviikkona 30.12 kävimme Simon, Elisan ja Meten kanssa maastossa. Simo ratsasti tietysti Ossia, Elisa Braameria ja Mette talutti Elmeriä. Kokeiltiin Ossille Braamerin sidepull-suitsia, mutta ne eivät olleet ihan Ossin juttu. Se toimi osittain hyvin, mutta lähti käynnissä välillä omille teilleen. Käveli vain metsään tai metsäpolulle, minne itseään huvitti. Braamer taas ei näyttänyt niin tyytyväiseltä kuolaimien kanssa kuin noiden uusien kuolaimettomiensa, joten Ossi saa pitää kuolaimet ja Braamerilla voidaan ratsastaa ilman. Ovat ne vaan niin omanlaisiaan ja persoonallisia! Elmeri oli innokas ja reipas, mutta Mette pärjäsi sen kanssa hienosti. Kävimme autiotalon lenkin ja tiepätkät piti kävellä, kun tienpinta on niin kova. Suhteellisen rauhallinen lenkki siis, mutta mukava. Metsätiellä pystyttiin onneksi myös ravaamaan ja laukkaamaan. Tietä pitkin ratsukot menivät myös kisaa: niin kovaa käyntiä kuin vain pystyivät. Aikamoista kyytiä kipittivätkin, ja ponien liikkeitä on hauska seurata. Ossi ottaa hitaampaa, mutta pidempää askelta, kun taas Braamer tikittää ihan hirmuista kyytiä pikkuaskelin.
     Tänään oli muutes Elisan viimeinen kerta vakkarina, kiitos kaikista yhteisistä hetkistä, hyvää jatkoa ja onnea tulevaisuuteen!


Simo ja Ossi palaamassa takaisin metsätielle polulta, jonne Ossi päätti omasta tahdostaan lähteä kävellen.





Torstaina 31.12.2015 oli vuoden viimeinen ratsastus Kiian ja Simon kanssa. Suuntasimme ensin maastoon, mutta käännyimme kotitien päästä takaisin viemään Elmeriä kotiin. Se ei ollut epäpuhdas, muttei myöskään innokas tai kovin halukas kävelemään, joten tämä lenkki riitti sille. Ratsukoiden kanssa jatkoimme pellolla, ja matkalla sinne otettiin eiliseen tapaan käyntikisaa. Menimme kesälaidunpelloille ja ratsukot saivat mennä siellä vapaasti. Käytössä meillä oli tänään ratsastusvyöt (koska alkuperäinen suunnitelmahan oli rauhallinen maasto, ja lämmin ponin selkä oli kiva). Ratsastusvyöt ovat kyllä ärsyttävät, jos yhtään menee muuta kuin käyntiä. Shettiksellä kun ei juurikaan säkää ole, vyöt valuvat eteen. Ponitkaan eivät kovin rennoilta näyttäneet ja puskivat jonkin verran lapa edellä vastaan, eivätkä avut menneet hyvin läpi. Voisin ehkä myydä vyöt, 50-60€/kpl, ovat vähän käytettyjä ja hyväkuntoisia. Ovh. 71€, ovat tällaiset: http://www.hooks.fi/produktsida/ratsastusvyo/46597/46598/. Mukaan ei tule jalustimia/hihnoja.
     Penan jalka on ok, mutta mätii. Hyvähän se vaan on sinänsä, kaikki paha ja lika tulee mädän mukana ulos. Ei onnu, vaikka on ehkä seisomisesta hitusen jäykkä. Kävelytys aloitetaan kohtapuoliin. Liotin tänään Penan jalkaa taas ämpärissä, kiitos Kiialle joka piti ponia kiinni!

Iso kiitos myös Aleniuksille, jotka ovat auttaneet monta kertaa pitämällä Penaa kiinni! Poni ei yhtään tykkää jalan pesusta, vaikka haavaan voikin koskea ilman mitään ongelmaa. (Ei ole kipeä, inhoaa vain vettä ja pesua.)


Pysähdyttiin moikkaamaan Tuttia ja Suloa.

keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Suloisenkirpeä sunnuntai

Sunnuntaina 27.12.2015 oli kirpeä pakkaskeli ja kenttä sekä tienpinnat olivat kovat ja kohmeiset. Kävimme Simon ja Elisan kanssa ensin kävelemässä kunnon alkukäynnit takalenkillä, jonka jälkeen siirryimme viiskymppisen pellolle ottamaan ravia ja laukkaa. Siellä poniratsukot pyörivät onnellisina koko peltoa käyttäen ja meno oli kertakaikkisen suloista katseltavaa. Ennen loppuverkkoja otettiin vähän leikkiä mukaan, sillä ratsukot leikkivät hetken hippaa ratsain. Hyvä etten pissinyt housuun kun nauroin sitä menoa katsellessa, hirmuton vauhti ja sekä ponit että lapset ihan fiiliksissä! Ossia ei saa kiinni kun se karkuun ampaisee, mutta kyllä Simolla ja Ossillakin kesti hyvän aikaa saada Elisa ja Braamer kiinni, kun Elisa ja B pinkoivat käännöksiä tehden karkuun. (Poni ei ole lelu, ja aina "leikkiessä" tulee muistaa ottaa huomioon ponin hyvinvointi, jaksaminen ja koko homman turvallisuus!)
     Hyvin loppupalauttelujen ja käyntien jälkeen palasimme tallin pihaan. Siellä ponit saivat hetken huilata ja tankata, ja samalla Ossille vaihdettiin valjaat. Seuraavana vuorossa oli nimittäin Meten ratsastus ja Annikan ajo. Myös Minni tuli ajamaan, kun hän ei ole lauantaina päässyt. Mette ratsasti Braamerilla ja Annika ja Minni ajoivat Ossilla. Minä talutin Elmeriä, mutta myös Minni sai pitää sitä välillä, harjoitellen vähän peräponin pitoa, kun Annika ajoi. Kävimme kävelemässä tietä pitkin ja otimme pellolle ravia (Mette myös laukkaa). Tiet ovat niin jäässä, ettei niillä voi kuin kävellä, mutta onneksi Granbackalla on paljon hyviä peltoja ratsukoiden ja ajajien vapaassa käytössä!




Sain Minniltä vielä joululahjan, kiitos! :D<3
Haava pestynä. Erittää mätää, mutta se on hyvä: puhdistuu. Tästä reunasta näyttää vänän syvemmältä, muttei pahalta.
Laitan jalkaan betadine-pesun jälkeen aina Aloe First -suihketta. (Betadinella en pese kuin pari päivää, sitten pelkällä vedellä, kun betadine on niin kudostuhoista.) Kolme päivää (la, su ja ma) Penalle annetaan myös Flunixinia, ja 5-7päivää sulfaa.
  
Tässä arnikat ja linimentti. MSM-arnika on Ellun polville ja Braamerin kintereille.

tiistai 29. joulukuuta 2015

Sattui ja tapahtui tapanina

Lauantaina 26.12.2015 saavuin iloisena Granbackalle. Oli tapaninpäivä ja tallin yhteisen tapaninpäivän ajelun aika. Tytöt olivat saapuneet tallille ennen minua ja hakeneet ponit pihaan. Tervehdin heitä hyväntuulisena, jonka jälkeen Kiia sanoi: "Penan jalassa on joko maalia tai verta..." Ja sinne meni se hyvä fiilis. Verta se oli. Verta, mutaa ja kudosnestettä. Oli selvää, että Pena ei lähde ajoon. Linnea ja Sinna valjastivat Ossin, Kiia ja Henna Braamerin... vaan missä oli Helmi? Ei ainakaan tallilla. Soitin hänelle ja hän vastasi unisena. "Ai oliks se näin aikasin?!"... Helmin ajot jäivät ajamatta, vaikkakin hyvä niin: Ei tarvinnut ihmetellä, miten saan viisi tyttöä ajamaan kahdella ponilla.
     Maastoporukka lähti, mutta minä jäin tallille hoitamaan Penaa. Jalka piti pestä ja haava desinfioida ja sitoa. Pena ei ollut ollenkaan innokas hoidettava, mutta onneksi tallille jäänyt Elina auttoi minua paljon. Hän piti ponista kiinni ja rauhoitteli sitä, kun minä koitin mahdollisimman nätisti hoitaa jalkaa. Haava ei vaikuttanut kovin syvältä ja poni käveli normaalisti. Hassua oli, että siitä tihkutti hiljalleen verta. Pena sai jäädä karsinaan hengailemaan ja lepäilemään.
     Vähän maastoporukan lähdön jälkeen puhelimeni soi. Linnea: "Näistä kärreistä puhkesi rengas". Voi *****! "Tulkaa takaisin ja vaihtakaa äkkiä noi toiset". Linnea ja Sinna olivat pian takaisin pihassa, eikä aikaakaan kun he jo kurvasivat hälkällä muiden perään toisten kärrien kanssa. Olivat saaneet joukon hyvin kiinni ja oli ollut oikein mukava lenkki.
     Seuraavana vuorossa oli vakkareiden vuoden päätösjuhla, jonka aloitimme jakamalla muksut kahteen joukkueeseen: Ossin ja Braamerin joukkueisiin. Sitten rakensimme radan ja olimme valmiit aloittamaan Vakkarien Viestin! Siinä oli puomikuja johon oli yhdistetty peruutustehtävä, volttitehtävä tynnyrin ympäri, sekä baanatusosuus ylälenkillä. Kilapiluhenki oli katossa, kaikki olivat innoissaan ja meillä oli huiman hauskaa! Ossin joukkue voitti, mutta kaikki menivät hienosti ja olivat sekä nopeita, että taitavia!
     Ponit hoidettiin hyvin ja palautettiin pihalle, jonka lisäksi rata purettiin. Sitten siirryttiin sisätiloihin herkuttelemaan. Jaoin myös muutaman palkinnon:
- Vuoden nouseva ravikuski: Linnea
- Vuoden ratsastaja: Kiia
- Vuoden lajikokeilija: Aava
- Vuoden kehittyjä ja kehittäjä: Simo
Lisäksi Henna sai Fair play-palkinnon. Mikä vuoden lajikokeilija? Aava on osallistunut vähän erilaisempiin kisoihin tänävuonna, nimittäin junior handleriin ja maastotaitokisoihin. Hän on ollut innokas ja kiinnostunut kaikista uusista asioista. Simon palkinto saattaa myös olla hankalampi ymmärtää. Halusin palkita Simon, sillä Simo on kehittynyt todella paljon, ja myös Ossi hänen kanssaan. Kun miettii esimerkiksi selkeintä ja näkyvintä asiaa: Ossin laukkaa, huomaa, että se on kehittynyt todella paljon.
     Olipa ihana järjestää tällainen pienimuotoinen juhla miun muruille. Viesti oli kyllä parhautta! Juhlan loputtua Helmi kävelytti vielä Ellun ja minä vaihdoin Penan siteen. Pena saisi nukkua seuraavan yön ulkokarsinassa, jonne siirsin sen sisätallista. "Mä en voi kävellä, en selviä, sattuu sattuu!" Pena oli dramaattinen ontuessaan hitaasti kohti ulkotallia. "Jahas, no nyt sitten onnutaan. Kiva." Poni selvisi ulkotalliin asti ja saakin nyt sulfa ja Flunixin-kuurit. Se saa tarhata sairastarhassa jonkin aikaa. Kyllä siitä vielä poni tulee, mutta ärsyttää, kun koko ajan pitää olla jotakin ongelmaa ja murehdittavaa.





Tässä siis Penan jalka ennen pesua ja pesun jälkeen. Aina yhtä kaunista katseltavaa, ja siksi laitoinkin pienet kuvat. Herkät voivat halutessaan ohittaa nämä.

Näin saa hyvin liotettua likaa koivesta, varsinkin jos poni ei millään halua että pestään letkulla.
 

Viesti

Braamerin joukkue (Sinna, Kiia, Henna, Elisa ja Mette)
Ossin joukkue (Linnea, Helmi, Simo ja Annika)
Koko päättäjäisporukka <3 (Minni ja Aava eivät päässeet paikalle.)
Herkuttelemassa ja palkintoja jakamassa. Oli A4-valokuvapaperille tulostettuja valokuvia, sekä ruusukkeita.

HUOM. KOMMENTIT

Kommentteja voi laittaa sekä anonyymisti, että kirjautuneena. Kaikki kommentit tulevat ensin minulle hyväksyttäviksi, eli ne näkyvät vasta kun olen hyväksynyt ne. Kommentoikaahan asiallisesti, kiitos! :)