maanantai 12. helmikuuta 2018

Ratsastuskoulureissu, hiihtojuttuja ja ihana kuvaaja

Tiistaina 6.2.2018 matkasimme ratsastustunnille Kotkan ratsastajille. Meillä oli suunnitelmana alkaa mahdollisesti käymään siellä tunnilla kerran viikossa ja alkaa viedä poneja eteenpäin ratsastushommissa. Hankintalistalle uudet satulat, Braamerin satula on alkanut valua eteenpäin ja kaikille pitäisi saada 15" satuloiden sijaan 14" satulat. Ratsukkomme olivat Fanni ja Ossi, sekä Braamer ja Olivia. Käyntimme oli Korrin ratsuille hyvää totuttelua pieniin poneihin. Hevoset olivat epäluuloisia ja yhtä hirvitti sen verran, että se meni alkuun kaverin perässä selvitäkseen järkytyksestä. Pikkuhiljaa sekin kuitenkin tottui. Yksi iso hevonen karkasi ennenkö sen ratsastaja oli kerinnyt selkään ja juoksi suoraan Braamerin luo nuuskimaan ponia. Suloinen heppa, päätti ottaa härkää sarvista ja tutustua kummallisiin pieniin karvapalloihin. Uusi ponifani on löytynyt, tällä kertaa nelijalkainen.
     Tunnilla tehtiin paljon voltteja ja hiottiin taivutusta ja asetusta. Ponit ovat melko jäykkiä, varsinkin ratsastuskoulun hevosiin verrattuna. Ossi sai kuitenkin ratsastuksenopettaja Niinalta kehuja: se on laadukas poni ja sillä on hyvä laukka. Fanni on myös erittäin hyvän kokoinen ja taitava täysi-ikäinen viemään ponia eteenpäin. Kummallakin ratsukolla meni hienosti, eivätkä ponit temputelleet ollenkaan. Laukkaa otettiin hallitusti pääty-ympyröillä ja Ossin ja Brankun kanssa samalla ympyrällä laukkasi kaksi hepsua. Brankulla oli laukan noston kanssa vähän tahmaisuutta, mutta kyllä se laukkavaihdekin lopulta löytyi. Maneesin pohja on erilainen kuin millaisiin pohjiin ponit ovat tällähetkellä tottuneet ja muutoinkin tunti oli poneille suhteellisen rankka, kun ne eivät ole tällä hetkellä olleet kauhean intensiivisessä ratsutreenissä. Hyvää tekee.
     Tunnin jälkeen poneja kävelytettiin vielä maastakäsin ja lopulta ne saivat mennä koppiin huilaamaan. Kotiin lähdettiin seuraavana olleen alkeistunnin jälkeen, sillä autokuskimme Hanne oli siellä vielä avustamassa. Ette ikinä arvaa mitä kävi kotimatkalla? Otimme ponit ulos traikusta ennen sitä pahaa mäkeä kotitiellä, johon auto on jäänyt monesti. Tyhjä koppi on helppo vetää... vaan eipä ole. Siihen jäi taas yhdistelmä liukkaaseen mäkeen ja siinä se oli, kunnes tallin omistaja ja naapurin miehet tulivat meidät siitä traktorivoimin pelastamaan. (Yksi heistäkin kaatusi mäkeen kun se oli niin liukas.) Joo. Tytöt taluttivat ponit kotiin ja kuljetuskalusto seurasi myöhemmin perästä. Kiitos pelastajille. Meidän talviretkemme olivatkin sitten tässä, ei aletakkaan käydä tunneilla ja kaikki kisasuunnitelmatkin jäävät siihen, kun tiet ovat sulat. Möh. Kiitos kuitenkin tästä illasta Kotkan Ratsastajille, Niinalle, Hannelle, Fannille, Olivialle ja Heidille! Palaamme asiaan lähempänä kesää ja treenailemme nyt vielä keskenämme kotitallin kentällä.

Ps. Penan nenun vilkaisin, se on ok.



Keskiviikkona 7.2.2018 oli talliton päivä, sillä minulla ei ollut kyytiä eikä kukaan muukaan niistä jotka voivat käydä itsekseen päässyt tai halunnut mennä poneilemaan.

Torstaina 8.2.2018 menimme junnujen kanssa tallille normaalisti ja mukaamme tuli myös uusi vakkarikokelas, joka on käynyt meillä aiemmin pari kertaa ratsastamassa. Kävimme ajamassa maastossa autiotalolle ja takaisin aurattua tietä pitkin ja käytössä olivat kaikki askellajit. Olivia ja Noora hiihtoajoivat Tuhtolla, minä ja uusi tyttö ajoimme Braamerilla, Hanna ja Siiri hiihtoajoivat Ossilla. Kaikki meni oikein hyvin ja meillä oli hauskaa. (Voi sitä naurun määrää mitä Hannasta ja Siiristä lähtee! Ihanat!) Sää oli kaunis ja luminen. Autiotalon tieltä näkyi kaukaa jonkin metsäkoneen valot, mutta ponit eivät juurikaan reagoineet siihen.

Ps. Ennen ajoa otin Penan tallin käytävälle nenän putsaukseen. Betadinea laitettiin vain sunnuntaina ja maanantaina, sillä en kokenut  sen käyttöä tarpeelliseksi siitä eteenpäin ja se on jonkin verran kudostuhoista. Haavalle riitti hyvin huuhtelu pelkällä vedellä. Puhdistuksen lisäksi veden suihkuttelu on hyväksi siksi, koska se stimuloi kudosta ja auttaa uusiutumisessa ja paranemisessa. Letkulla Pena ei anna huuhtoa, mutta minulla on ruisku johon tankkaan vettä puhtaasta kauhasta.

Perjantaina 9.2.2018 poneilimme maastoillen Olivian, Nooran, sekä pienen perjantaitytön ja hänen äitinsä ja mummonsa kanssa. Noora ja Olivia hiihtoratsastivat Braamerilla ja tyttö ratsasti Ossilla. Kävimme kiertämässä autiotalon lenkin kaikissa askellajeissa. Osa matkasta oli hankikahluuta, nyt on ihan loistavat kelit hankitreeneihin. Braamerin varustuksen kanssa oli vähän virittelyä, sillä hiihtäjälle tulevat liinat temppuilivat. Pitäisi kokeilla tilata Hööksiltä ponikoon hiihtoratsastusvaljaat.
    Lenkin jälkeen pieni perjantaityttö lähti kotiin, minä jäin juttelemaan tallilaisten kanssa pihaan ja Olivia ja Noora kävelyttivät Penan ja Tuhton selästäkäsin ilman satuloita ylälenkkiä kiertäen. Penalla taisikin olla ensimmäistä kertaa kukaan selässä noin pariin kuukauteen. Tyttöjen iloinen puheensorina kuului niin mukavasti, etten viitsinyt heitä häiritä. Mukava rauhallinen iltahetki mahtavassa kelissä.

Ps. Penan nenu näyttää hyvältä, huuhtelin sitä. Mahdollisesti ell joutuu vähän nipsaisemaan siitä ylimääräistä pois vaikka ruunauksen yhteydessä, katsotaan.
Pps. Herranjesta näistä poneista lähtee karvaa! Tai siis oreista, sekä vähän Tuhtostakin. B pitää omistaan kovasti kiinni. Alla kuvassa Ossi, josta irtoaa eniten.



Lauantaina 10.2.2018 roudasimme Linnean kanssa aluksi turvetta pihattokopille ja siivosimme vähän kakkoja pihalta. Pihattokopin pohja on niin jäässä, että sieltä ei irtoa mitään. Annikan ja Kiian saavuttua nappasimme ponit varustukseen ja lähdimme kiertämään peruslenkin. Pena on nyt kevyellä liikutuksella haavan parantumiseen asti, joten se ei lähtenyt lenkille mukaan. Annika ajoi Tuhtolla, Kiia Braamerilla ja me otimme Linnean kanssa Ossin. Ossin kärrien perään kiinnitimme eilen Prismasta ostamani ahkion. Alkumatkasta Linnea ajoi ja minä olin ahkiossa, puolivälissä vaihdettiin. Oli muuten hauskaa! Välillä istuin, välillä makasin. Loistohankinta.
     Lenkin jälkeen irtojuoksutimme Penan kevyesti kentällä. Se oli iloisen reipas ja hyppeli matalia orimaisia etujalkojen nostoloikkia. Remuloikkia. Mitä ne nyt oikeasti olisivatkaan. Irtoilun jälkeen putsasimme haavan. Siellä oli jokin heinän siemen roska, jonka kaivoin varovasti ruiskun päällä ulos. Sormella kun yritin, Penan turpa tanssi villisti sen yrittäessä hamuilla sormiani. Ruiskun kanssa onnistui. Lisäksi suihkuttelimme vettä. Nenu näyttää parantuvan nopeasti, eikä se ollut (tälläkään kertaa) lainkaan kipeän oloinen. Palauttaessamme Penankin pihatolle, veimme samalla poneille lämmintä vettä. Tai oikeastaan Kiia teki kaiken työn, kiitos! Teimme pihatolla havainnon: ponit ovat hanganneet itseään kaksi viikkoa sitten kiinnittämiimme harjoihin, sillä niissä oli paljon karvaa. Hienoa, että ne ovat tajunneet homman jujun!

Ps. Facebook muisteli taas: Kaksi vuotta sitten oppisopimukseni ja työni loppuivat Hempyölin tallilla. Oi niitä muistoja, se oli ihanaa aikaa kun olin siellä! Toisena muistona oli tämä päivitys ponilaumani irtojuoksutuksen jälkeen: "Tänään muistin mitä onni on. Sillä on 16 jalkaa, neljä turpaa ja kun se kiitää täyttä vauhtia pellolla nivelrikko kärjessä, sen kahdeksasta silmästä paistaa puhdas riemu. Sen sydämissä sykkii kevään odotus, eikä minulle ole olemassa mitään kauniinpaa."



Sunnuntaina 11.2.2018 oli iiiihana päivä, sillä Laura Taimioja tuli meille kuvaamaan! Riensimme Olivian ja Nooran kanssa aamulla innolla harjaamaan ja puunaamaan poneja. Ennen Lauran saapumista yritin myös vähän opettaa Tuhtoa hyppäämään pystyyn kun meille jäi ylimääräistä aikaa, mutta poni ei ollenkaan tajunnut mitä hain. Toisella kertaa sitten. Lauran saavuttua menimme ensin viiskymppiselle ottamaan kuvia ja minä menin suksilla Braamerin kanssa ja Olivia ja Noora hiihtoajoivat Penalla. Sen jälkeen veimme B:n ja Penan takaisin ja Laura otti sillävälin kuvia Fannista ja Nepasta. Olivia ja Noora jäivät purkamaan poneja ja minä nappasin mukaani Ossin. 
     Ossin kanssa avustimme ensin Fannin ja Nepsun kuvissa, jonka jälkeen Ossista otettiin pystyynhyppykuvia metsikössä. Sen jälkeen siirryimme Peten juuri auraamalle peltoradalle ottamaan tytöistä ja Ossista hiihtoratsastuskuvia ja lopuksi otettiin vielä hankilaukkakuvia Ossista ja Tuhtosta tytöt selässä. Tuhto halusi laukata Ossin perässä eikä innostunut lainkaan kisaamaan, mutta homma sujui söpösesti näinkin. Muutama pään alasveto/pukitus Tuhtolta taisi tulla, mutta loppujen lopuksi se käyttäytyi oikein mallikkaasti. Yhdessä kohtaa kävi hassusti: Tuhto kaatui ravista, kai sen jalat jotenkin sekosivat hangessa. Noora ei kuitenkaan jäänyt alle eikä ratsastajaa eikä ponia sattunut. Pehmeään hankeen on hyvä muksahtaa. Ei muuta kuin ylös ja matka jatkuu. Hieno päivä ja upeita kuvia! Iso kiitos taas kerran Lauralle! Onnea on ihanat ja taitavat valokuvaajaystävät!

Ps. Penan nenä huuhdottu. Se alkaa olla jo ummessa ja tosi hyvän näköinen. Pieni pala siitä lähtee varmasti irti, mutta mahdollisesti siihen jää jonkinlainen patti. Sen jäämisestä tai poistamisesta kysyn eläinlääkäriltä ruunauksen yhteydessä.

Maanantaina 12.2.2018 poneilla oli vapaapäivä ja minulla blogin päivitysilta. Käykää muuten kurkkaamassa Palysson.netin blogiäänestys osoitteessa: http://www.playsson.net/blogiexpo-goes-hhf-aanesta-parasta-blogia/. Mekin olemme ehdolla kategoriassa "positiivinen erottuja". Äänestäkää omia suosikkejanne, tykkäsitte sitten eniten meistä tai jostain muusta! Viimevuonna olimme ehdolla kategoriassa "paras rotukohtainen blogi" (tulimme muistaakseni sijalle 3/4). Kiva että Playssonin tiimi jaksaa järjestää kaikkea, hyvä te!

Ps. Penalle varattu ruunausaika 22.3.2018. Jännää!


Upeita kuvamaistiaisia © Laura Taimioja:



4 kommenttia:

  1. Vip oli hassu kun karkas, Hirveän reipas heppa kuitenkin😆

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sai karkureissunsa takia multa lisäsymppispisteitä. :D Ihana hepsu! <3

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Minua ei tänävuonna tarvittu sinne shettisväen tai kenenkään muunkaan toimesta ja sain mahdollisuuden lomittaa Granbackalla, joten tällä kertaa jää väliin. :) Jos ei olisi lomitusta niin olisin kyllä mielelläni tullut muuten vaan. Meillä on nyt kuitenkin tyttöjen kanssa taas VVK su-la.

      Poista

HUOM. KOMMENTIT

Kommentteja voi laittaa sekä anonyymisti, että kirjautuneena. Kaikki kommentit tulevat ensin minulle hyväksyttäviksi, eli ne näkyvät vasta kun olen hyväksynyt ne. Kommentoikaahan asiallisesti, kiitos! :)