sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Liukkautta, varsakuulumisia ja suksijuttuja

Maanantaina  11.12.2017 poniineilla oli vapaa. Tähän väliin voisin myös sanoa, että Pena jää nyt pois säännöllisestä ratsastuksesta ja ratsuhommista muutoinkin. Totesimme jonkin aikaa sitten käyneen eläinlääkärin kanssa että niin on varmaan parasta. Poni on nyt sellaisessa kasvuvaiheessa, että on parempi työskennellä maasta ja kärreiltä. Tavoitteena on kehittää Penan lihaksistoa symmetrisemmäksi ja vahvemmaksi.

Tiistaina 12.12. oli ihan hurja keli. Märkää lunta tuli taivaan täydeltä, tuuli kovasti ja tiet olivat karmeassa kunnossa. Moottoritiellä ihmiset ajoivat 60-70 km tunnissa ja harva uskalsi mennä edes kahdeksaakymppiä, joka oli määritelty nopeusrajoitukseksi. Tallitietä ei oltu aurattu ja jäimme siihen kiinni. Ei toivoakaan, että olisimme päässeet tallille asti. Erään toisen tallilaisen kyyti jätti hänet risteykseen ja hän lähti kohti tallia kävellen. Pian hän soitti, että tien yli on kaatunut puu, eikä autolla pääsisi vaikka jotenkin onnistuisi liukastelemaan jyrkän mäen ylös. Samalla koko kylältä pimenivät sähköt. Puu siirrettiin ja tielle ajettiin traktorilla jälkiä, mutta auto jolla olimme liikkeellä ei olisi silti selvinnyt tallille asti. Lisäksi koko paikka oli pimeänä ja jostain näkyi, että oletettu valojen takaisinsaantiaika olisi noin kaksi tuntia. Päätimme palata kotiin, kuten myös Annika ja Kiia, joiden kyyti oli tullut kanssamme samaan kohtaan ihmetellessämme mitä tekisimme. Ponit kyllä pärjäävät, ne saavat vettä ja ruokaa ja niillä on katto päänsä päällä.

Keskiviikkona 13.12. sain Astalta suloisia kuvia Viltusta ja kavereista! Varsa on iloinen ja voi hyvin. Se alkaa saamaan heinän, pellavan ja kivennäisen lisäksi myös jotakin proteiinipitoista rehua, jotta sille saataisiin lisää massaa. Nyt se on tosi hoikka, mutta saa nyt varmasti hyvin takaisin kun saa leikkiä ja syödä sydämensä kyllyydestä.
     Illalla Olivia ja Noora kävivät ratsastamassa Ossin ja Braamerin. Ponit olivat rikkoneet väliaidan joskus päivällä ja tyttöjen saavuttua kaikki muut olivat etulohkolla, B takana. Voi nakki. Illalla aita onneksi korjattiin, mutta minun täytyy suunnitella jotain jämäkkämpää viritelmää. Poneille on tulossa hokit ja kun nastat saadaan alle, olisi parempi ettei B tai Ossi pääsisi Penan kanssa samaan aitaukseen (ainakaan vahtimatta). Kunnon potku hokkikengällä ja... en halua edes ajatella. Tytöt ratsastivat kentällä, mutta kaikkialla oli niin hurjan liukasta, etteivät he voineet kuin kävellä. Käynnissä he tekivät ympyröitä, pysähdyksiä ja peruutuksia. He ratsastivat noin puoli tuntia ja ponit olivat kuulemma vähän laiskoja. Mahdollisesti ne varoivat liukkautta.

© Asta Markkanen:
Kuka arvaa kuka näistä on meidän Vilbe? <3


Torstaina 14.12. tiet olivat niin liukkaat, että minua ihan hirvitti ajaa autolla. Tallilla tapasimme Olivian, Nooran, Hannan ja uuden tytön kanssa. Uusi tyttö ei ole koskaan käynyt poneillani, mutta tunnen hänet muuta kautta. Hän kävi kokeilemassa ajoa ja miettii, haluaisiko alkaa käydä torstaisin vakkarina. Poneja ei ollut toivoakaan saada tallin pihaan, mutta saimme ne hyvin valjastettua pihaton lähettyvillä. Olivia ja Noora saivat ajoponikseen Penan, Hanna ja uusi tyttö Tuhton. Reitti pihatolta laitumille oli hyvä ja luminen ja päädyimme ajamaan laidunpeltoon. Sen etuosa oli oikein hyvä, harmi kun tytöt eivät olleet eilen käyneet katsomassa sitä. Nyt kuitenkin päästiin hyvin etenemään niin käynnissä kuin ravissakin. Ponit olivat ihan reippaita ja ajo sujui hyvin. Yhdessä kohtaa Tuhto koitti kääntyä ja ilmeisesti lähteä portin kohdalta ulos, mutta Hanna sai sen hienosti takaisin oikealle reitille. Kotiinlähtö oli jännittävä: laina-autoni ei meinannut päästä tallin pihasta pois, sillä siinä on ylämäkeä ja piha oli aivan peilijäässä. Onneksi naapuri auttoi ajamaan auton peruuttaen ylös ja pääsimme turvallisesti kotiin.

Perjantaina 15.12. poneilimme Olivia, Nooran ja Siirin kanssa. Päivällä oli satanut märkää lunta, joka oli jäänyt kiinni jään pintaan ja reittimme pihatolta tallille oli jälleen käyttökunnossa. Varustimme ponit iloisesti tallin pihalla, jonka jälkeen suuntasimme laidunpellolle. Olivia ja Noora hiihtoratsastivat Ossilla, Siiri ajoi Penaa (sai kokeilla myös Ossin perässä suksia) ja minä hiihtelin Braamerin kanssa. Minulla oli siis käsissä liinat Braamerin rintaremmiin, sekä ohjat. Tytöt etenivät käynnissä ja ravissa, me otimme Braamerin kanssa myös laukkaa. Ponini oli vähän turhan energinen. Se otti säpsähtäviä sivuloikkia, U-käännäksiä ja pukkasikin pariin kertaan! Jouduin lopettamaan sukseilut turvallisuus- ja järkevyyssyistä, vaikken kaatunutkaan, ja juosutin Brankkua kumpaankin suuntaan reilusti laukalla. Valjakko-ohjista on myös ihan hyväksi juoksutusliinaksi toisinaan. Kätevästi vaan ohjan toinen pää kuolainrenkaasta läpi ja niskan kautta toiseen renkaaseen kiinni, aivan kuin juoksutusliinakin. Brankku juoksi hurjana, spurttaillen ja pukkaillen.
     Kun Braamer oli riehunut tarpeeksi, kävin sen kanssa viemässä omat tavaramme tallin pihaan ja vaihtamassa riimun päähän. Nappasimme mukaan myös Tuhton riimun ja palasimme pellolle. Tytöt lopettelivat ja tulivat laitumen ulkopuolelle ottamaan poneiltaan varusteet pois, jonka aikana hain Tuhton. Päästimme kaikki neljä ponia hetkeksi juoksemaan irtona peltoon ja herranjesta miten kovaa ne kiisivätkään! Hurjaa kiitoa, pukittelua ja välillä Penan ja Ossin keskistä painimista. Kyllä teki hurjan hyvää taas pitkästä aikaa. Yksi hassu juttu kyllä sattui: B juoksi porttilangoista läpi, sillä se ei tainnut pimeässä huomata lankoja. Se jäi niihin kiinni, säikähti, peruutti ja tempaisi kunnolla läpi. Onneksi se antoi tytöille hyvin kiinni ja palasi ralleihin.
     Ponien rauhoituttua nappasimme otukset kiinni ja taluttelimme hyvät pitkät loppukäynnit. Sen jälkeen ponit palasivat pihatolle ja saivat heinät ja väkirehut. Loppukäynneissä huomasin hassun jutun. Kun talutin Penaa ja Tuhtoa samaan aikaan olin varautunut siihen, että Pena saattaisi komentaa Tuhtoa. Homma meni kuitenkin päin vastoin ja Tuhto yrmyili Penalle koittaen purra sitä useampaan kertaan. Jännää on kyllä seurata ponien käyttäytymistä. Pena kuitenkin vaikuttaa olevan ihan selvä pomo heti kun on ruoka kyseessä.

Lauantaina 16.12. pelto ei ollut enää ollenkaan niin hyvässä kunnossa kuin edellispäivänä, vaan lunta oli sulanut aika paljon ja oli märkää. Se ei meidän neitejä kuitenkaan estänyt, sillä lunta oli vielä ihan riittävästi suksihommiin! Tallin pihalle ei ollut asiaa ponien kanssa luistellen, mutta saimme otukset hoidettua ja varustettua pihaton vieressä. Minun ajokikseni valikoitui Tuhto ja Braamer tuli peräponiksi. Kiia otti suksihommiin Penan ja Linnea Ossin. Pellolla oli hauskaa. Tuhto oli vähän tahmea, kun pohja oli niin raskas kärrien vetoon, mutta menin sen kanssa kaikki askellajit läpi kumpaankin suuntaan ja kävelimme ja hölkkäsimme suurmmaksi osaksi. Sukseiluponit olivat tosi reippaita, laukassa vähän turhankin energisiä ja Ossi jätti Linnean useaan otteeseen jälkeensä. Kiia kaatui vain kerran yhden kiitolaukkapyrähdyksen jälkeen, mutta kyllä hänelläkin taisi olla tekemistä. Vähän saisivat ponit saada taas rutiinia tähän hommaan, sekä hieman malttia. Hauskaa kuitenkin oli, nauroin niin kovasti että mahaan sattui!
      Sukseilujen jälkeen laskimme kaikki poniinit hetkeksi irti peltoon. Otuksilla ei ollut lainkaan niin paljon energiaa kuin eilen ja nyt ne keskittyivät enemmän syömiseen, joten veimme ne vähän ajan päästä takaisin pihatolle. Ennen kotiinlähtöä ruokimme ponit ja siivosille & kuivitimme pihattokopin. Kottareista ei ole mihinkään tällä kelillä, mutta tallin omistajan muovinen Tokmannilta ostettu ahkio oli siivous- ja kuivitushommiin aivan loistava! Sitä oli tosi kevyt vetää niin jäällä kuin lumellakin.

Sunnuntai 17.12. oli poneilla vapaa. Tällä kelillä ei paljon innosta pyöräillä vähän vajaata neljääkymmentä kilometriä (edestakainen matka). Auto olisi kyllä kiva, mutta myös kallis. Noh, kyllä tässä pärjätään ja joskus mulla on vielä otukset omassa pihassa!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

HUOM. KOMMENTIT

Kommentteja voi laittaa sekä anonyymisti, että kirjautuneena. Kaikki kommentit tulevat ensin minulle hyväksyttäviksi, eli ne näkyvät vasta kun olen hyväksynyt ne. Kommentoikaahan asiallisesti, kiitos! :)