torstai 23. marraskuuta 2017

Pimeitä iltoja matkalla kohti talvea

Maanantaina 13.11.2017 poneilla oli vapaa, mutta tiistaina 14.11. liikutimme Olivian kanssa koko lauman. Aloitimme ottamalla Ossin ja Tuhton jalkojen pesuun, sillä niille oli tulossa kengittäjä. Ennen kengittäjän tuloa rautiaat saivat purkaa virtaa kentällä. Alkuun ne olisivat vain syöneet, mutta innostuivat pian ja yllättivät meidät taas. Seisoin kentän keskellä hölmistyneenä, kun ne juoksivat keskenään pitkään ympäri kenttää vaihdellen välillä suuntaa ja hyppien pystyyn. Ihanaa, mun poniinit eivät ole tosikkoja vaan leikkivät! Poikien riehuttua jonkin aikaa, Olivia kävi hakemassa myös Braamerin hetkeksi irti kentälle. Silloin rautiaat olivat jo rauhoittuneet, joten porukka kaipasi hieman ohjeistusta etteivät vain jääneet syömään kentän reunoille. minä jouksutin ensin, sitten Olivia.
     Kun ponit olivat hetken juosseet, otimme ne kiinni. Minä kävelytin Tuhton ja Braamerin, jonka jälkeen vein ne talliin. Olivia jäi Ossin kanssa kentälle ja ratsasti sen kevyesti käynnissä ja ravissa riimulla, ilman satulaa. Romaani on kätevä takapuolen alle: se pehmentää istinluita ponin selkää vasten, sekä estää ratsastajan takapuolta kastumasta jos poni on märkä. 
     Tuhtolta otettiin loput 3 kenkää pois ja sen kaviot vuoltiin. Kun se oli valmis, oli Ossin vuoro ja myös siltä otettiin kengät pois ja kaviot vuoltiin. Tällä välin Olivia ratsasti Braamerin kentällä ilman satulaa riimulla ja sen jälkeen vielä Penan samalla tavoin. Kun kengittäjä lähti, minä vein rautiaat ulos ja hain Viltsun kentälle. Taluttelin sitä hetken, jonka jälkeen päästimme Olivian kanssa myös Vilben ja Penan hetkeksi juoksemaan kentälle. Kaikki viisi ponia toimivat tänään hyvin ja liikkuivat moitteetta.



Keskiviikkona 15.11. lähdin reissuun ja poneilla oli vapaa. Torstaina 16.11. junnut kävivät keskenään ratsastamassa omat poninsa. He ratsastivat kentällä kevyesti noin neljäkymmentä minuuttia ja alkuun Heidi oli mukana katsomassa ponien käynti- ja raviliikkeet. Pena oli kuulemma käynnissä hyvä, mutta ravissa tahditti hieman. He päätyivät siihen, että Penan kanssa edettäisiin vain käynnissä, Ossin ja Braamerin kanssa myös ravattiin. Kaikki ratsukot tekivät kuulemma myös pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä, sekä isoja ympyröitä. Kaikki ponit olivat kuulemma laiskahkoja, mutta ihan kivoja.
     Noora ratsasti ilman satulaa, muut satuloilla. Toinen jäljellä olevista Wintec 100 -satuloistamme on meille liian kapea ja se tulee jossain kohtaa myyntiin. Tuhton mukana tullut Wintec 100 on aivan loistava ja se sopii sekä Braamerille, Ossille että Penalle, mutta se onkin hieman leveämpi ja paremmin istuva. Jotenkin se on myös paljon pehmeämpi. Ossin ilmatopattua Wintec-satulaa sovitimme tiistaina kengittäjämme kanssa, joka on myös ponieni hieroja. Satula on hyvä, mutta koitan hankkia vielä hieman lyhyemmän. Tämä on siis 15", mutta 14" voisi olla sille ihan loistava. Silloin Tuhto saisi tuon 15" ja jos neljätoistatuumainen kävisi Penalle ja Braamerille, niillekkin tulisi samanlaiset.

Perjantaina 17.11. minun oli tarkoitus mennä tallille, mutta päästyäni neljältä koulusta meillä oli ryhmätyön kanssa paniikkitilanne jota ei voinut ohittaa. Lauantaina 18.11. kuitenkin saavuimme ravitiimin kanssa tallille jo aamu kymmenen aikoihin. Siellä odotti ihana yllätys: kentälle on tullut lisää hiekkaa, jonka lisäksi ponien tulevat hiekat ovat valmiina odottamassa pääsyään paikoilleen! Ihanaa ihanaa! Nappasimme kaikki isot ponit tallin pihalle laittoon ja annoimme Viltsulle reilun kasan heinää. Ilma oli ollut pilvinen mutta sateeton ja olin jo ehtinyt kehua keliä. Voitte varmaan arvata mitä kävi heti kun ponit olivat valjaissa ja olimme valmiita lähtemään liikkeelle... taivas repesi. Vettä tuli ja kovaa.
     Kävimme ajaen vihaisen mummon mäen alla, mutta jouduimme kääntymään takaisin. Tiellä oli niin terävää soraa, että ponit arkoivat. Takaisin ajelimme viiskymppisen kautta ja viiskymppisellä oli hyvä kipsutella. Minulla oli ajossa Pena, Annikalla Tuhto, Kiialla Braamer ja Linnealla Ossi. Alkukäynneissä Tuhtooli ollut ensimmäisenä jonossa, mutta sen temppuillessa me siirryimme Penan kanssa eteen. Harmaalla otuksellani oli virtaa. Se oli aivan fiiliksissä ja jätti muut jälkeen niin käynnissä kuin ravissakin. Toppuuttelin sitä kyllä, ettei nyt aloiteta liian kovaa saikun jälkeen, mutta on kiva huomata että se on iloinen ja motivaatiota löytyy.
     Viedessämme poneja takaisin pihatolle huomasimme, että Viltsu oli tullut väliaidasta läp toiselle puolelle. Se oli varmaan joko säikähtänyt kun juuri kaksi hevosta oli karannut ja juossut pihaton ohi, tai sitten se oli saattanut säikähtää hirvestäjiä, jotka kulkevat lähimetsissä ja pelloilla huudellen ja puhallellen kovaan ääneen jotain hirvitorvea tms. Ajossakin olimme varautuneet hirvestäjiin, mutta ajoponit eivät olleet ääniä onneksi pelänneet ja liikuimme selkeillä reiteillä joihin päin ei varmasti ammuta tai tarkoituksella ajeta hirviä. Kun ponit olivat ulkona ja väliaita korjattu, Annika ja Kiia menivät puhdistamaan ja huoltamaan valjaat ja minä ja Linnea siivosimme pihattokopin. Kun Annika ja Kiia olivat valmiita, he raahasivat pihatolle monta kärrillistä turvetta. Nyt on poneilla taas pehmoinen ja puhdas peti (vessa). Ravitiimille kiitos avusta ja mukavasta seurasta huonosta säästä huolimatta!

Sunnuntai 19.11. oli jälleen pyhitetty koulutehtäville. Miksi jätän kaiken aina viimetippaan..? Olen liian usein koulutöiden kanssa vähän sellaisella asenteella liikkeellä, että "kyllä myöhemminkin on hyvin aikaa". Kunnes ei sitten olekkaan. Yritän tsempata. Viimehetken paniikki on paras motivaattori, mutta parempaa jälkeä tulee kun on enemmän aikaa miettiä.

Ps. Note to myself from saturday: älä aja itse niillä masterin kotikilpakärreillä. Sun selkä tulee kipeäksi, niissä on jalkarampit ihan liian lähellä. Ne kärrit on tästä eteenpäin junnuille. Koita muistaa.

Pps. Ois mukavaa jos laittaisitte ehdotuksia tulevaan blogijoulukalenteriin! Kysymyspostaus tulee ainakin, laittakaa toki kysymyksiä! :)

12 kommenttia:

  1. En tiiä onko jo ehdotettu, mutta olisi kiva lukea vielä tarkemmin jokaisen ponin tarina, miten ja miksi sinulle päätyivät. Tuhton tie sinulle onkin hyvin kerrottu, muista samaan tyyliin �� t. Ponitäti-Ansku, jolla ei vielä ole blogia mutta instagram- ja Facebook- sivut poneille on työn alla. Oon muuten omistanut Johannan kasvattaman Pikkuvirran Atlaksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ehdotuksestasi! :) Braamerin, Ossin, Ellun ja Penan tulosta on ollut postaus jo vuoden 2015 kalenterissa (http://pieniakavioita.blogspot.fi/2015/12/luukku-24-miten-ponini-tulivat-minulle.html), mutta voisin harkita jotain samantyylistä. Oii, okei! :) Jos päätät perustaa blogin, niin tule ihmeessä linkkaamaan tänne! Millä nimellä teidät löytää instagramista?

      Poista
    2. Ahaa, tuollaista postausta olenkin etsinyt mutten päässyt niin pitkälle! Kiitos linkistä. Instagramissa Littlefield Ponies on joitain kuvia. Tällä hetkellä omistan ponit Aarteen Renesanssi, Ramona v.d. Bloemhof ja sen tämän kesäinen orivarsa Promisehill Royal Blend. Tarkoitus ja toive on astuttaa Ramona keväällä Birchhill Evolutionilla.

      Poista
    3. Ollos hyvä, muitakin tuollaisia erikoispostauksia löytyy jos valitsee tuolta (internetversiossa näkyvästä) tagipilvestä "Joulukalenteri 2015" tai "Joulukalenteri 2016". :) Ja kiitos, menenkin seuraamaan teitä! :)

      Poista
    4. Ai niin, ja olen myös (tai itse asiassa poikani on) Uuwen emän Lissun kasvattaja :-)

      Poista
    5. Meinasin juuri kysyäkkin, että oletko kasvattanut Lissun! Aivan ihana poni, kiltti, yhteistyökykyinen ja oikein reipas. <3 Opetimme Lissun Sinin ja Merin kanssa ratsastukseen ja ajolle ennenkö Johanna myi sen.

      Poista
    6. Ihanaa kuulla! Se oli varsana vähän sellainen kokeilija, mutta se käytös jäi kyllä johdonmukaisella käsittelyllä nopeasti pois. Myin Leenun ja Lissun Johannalle muistaakseni 2008.

      Poista
    7. Hehee, uskon! Oli sillä pilkettä silmäkulmassa, mutta juuri sopivasti. Aivan ihana tapaus. Okei! 2008 ei kuullosta kovin kaukaiselta, mutta hurjaa että siitä on ihan kohta jo 10-vuotta..!

      Poista
    8. 2008 oli ihan äsken! Myin ne kun tuli ero ja jäin kolmen alle 5 veen yksinhuoltajaksi, kadutti kyllä vähän jälkeenpäin, koska periaatteessa mikään pakko-pakko ei olisi ollut.

      Luulen muuten, että ollaan jotkut ponioripäivät yövytty samassa kommuunissa Tainan, Johannan, osan heidän lapsiaan ja Rogerin yms. kanssa! Siis joskus ainakin 10 v sitten.

      Poista
    9. Voi että. :( Mie oon miettinyt, että jos on joskus paha tilanne, niin annan omani ylläpitoon. Pakko olisi kyllä saada nämä myöhemmin takaisin, kun ovat niin tärkeitä. Ymmärrän kyllä myynnin, harmi että on kaduttanut. Onneksi pääsivät kuitenkin hyviin koteihin.

      Okei! Mie oon ollut oripäivillä Tainan mukana muistaakseni 2010 ja 2011. On ollut kyllä ihan loistavia reissuja! :D

      Poista
  2. Oli unohtunut kokonaan käydä lukemassa nämä uusimmat postaukset :O Tsemppiä kaikkiin koitoksiin, niin koulussa että muissakin jutuissa! ♡ Joulukalenteriehdotuksena vakkarihaastattelu jollekin uudelle vakkarille (jos on viime joulun jälkeen tullut?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, kiitos! <3 Ja vakkarihaastatteluja voisi kyllä harkita, jos tytöt suostuisivat.

      Poista

HUOM. KOMMENTIT

Kommentteja voi laittaa sekä anonyymisti, että kirjautuneena. Kaikki kommentit tulevat ensin minulle hyväksyttäviksi, eli ne näkyvät vasta kun olen hyväksynyt ne. Kommentoikaahan asiallisesti, kiitos! :)