keskiviikko 18. lokakuuta 2017

We have Oona part IV

Ompsukka oli meillä käymässä siis perjantaista lauantaihin 13.-14.10.2017! Kakkua. Ketusti kakkua. Ostimme Oonan kanssa prinsessakakun, jonka söimme puoliksi yhdeltä istumalta, syötyämme ensin tortilloita. Ensikerralla Oona suostuu taas ostamaan jäätelöä. (Oona, tää oli sitten lupaus!!) Illalla jutustelimme, herkuttelimme ja katsoimme leffaa ja aamulla heräsimme koomaisina. Ei muuta kun autoihin ja tallille. Matkalla kävin nappaamassa kyytiini Olivian ja Linnean ja Annika, Noora ja Kiia tulivat omalla kyydillään. Sitten olikin porukka kasassa: kuvaaja, assistentit, kuvattavat jne. Kaikkien ponien jalat ja hännät pestiin. Tuhton ja Vilben kanssa oli hieman hankaluutta, mutta niidenkin kanssa onnistuttiin!
     Kuvaukset aloitettiin Tuhtosta. Ensin otettiin rakennekuvat, sitten pääkuvat ja tietysti minun ja Tuhton kaverikuvat, sekä Viltsun ja Tuhton kaverikuva. Aiemmin olin pyytänyt Oliviaa ravaamaan Tuhton kanssa taluttaen, jotta näkisin sen liikkeet. Poni koitti kääntyä ja pukata, jollon rääkäisin sille hurjana. Herranjesta, ei voi ihmistä päin potkaista, eikä varsinkaan lasta!! Yritin itsekin taluttaa, mutta poni vain ryntäili ja pukkaili. Lopulta sain sen ravaamaan, mutta kun kuvat oli otettu, irtojuoksutin sitä hetken nähdäkseni liikkeet kunnolla. En voinut antaa ponia kenenkään talutettavaksi, tällä energiamäärällä se olisi ollut vaarallinen alaikäisille. Irtona se riekkui kuin hullu, pukkaili ja ryntäili. Tarhassa ei pysty kuin juuri ja juuri kävellä ja saikkulainen oli kentästä onnessaan. Hyvä uutinen on se, että vertyessään se tuntui liikkuvan jo ihan hyvin. Se antaa minulle toivoa siitä, ettei tilanne ehkä olisi paha. Kovin kipeä se ei ainakaan ollut, sillä se riehui ihan onnesta soikeana.
     Seuraavaksi otimme Viltsun kentälle ja se sai hetken juosta Tuhton kanssa. (Tuhto ei siis juossut yhteensä kauaa, vaikka tässä siltä kuullostaakin.) Otimme tuhton kuitenkin pian pois, sillä en halunnut sen loukkaavan itseään. Se pääsi pihattoon syömään. Viltsusta otettiin irtojuoksutuskuvat, rakennekuvat, pääkuvat ja kaverikuvat minun kanssani. Sitten V meni parkkiin ja kuvattavaksi kentälle tuli B. Brankun jälkeen Ossi. Kummastakin otettiin rakenne-, pää-, ja pystyynhyppykyvat, sekä kaverikuva kanssani. Lisäksi Ossista otettiin pari irtojuoksukuvaa. Penan rakenne- ja pääkuviin esitti Annika ja minusta ja Penastakin otettiin kaverikuva. Koko lauman kuva jätettiin väliin Tuhton villiyden takia.
     Ennen kentältä lähtöä Viltsun kanssa otettiin vielä kuvat kun se tuli ensimmäistä kertaa elämässään meidän kippaavan agilitylautamme. Halusin sellaisia kuvia innostuneena niistä agikuvista, joita Oona otti viimeksi meillä ollessaan. Vilbe nousi laudalle ilman ongelmia ja palkkasin namilla. Se ei säikähtänyt keikkausta eikä sillä ollut mitään ongelmaa. "Normi hommia!" Neljä kertaa talutin sen keikkulaudalta yhteensä ja voi että olin taas ylpeä! On mulla ihan mahtavan hieno ja super hyväluonteinen varsa!
      Viltsun keikkulautailujen ajan tytöt olivat valjastaneet Ossin, Brankun ja Penan, joiden kanssa lähdettiin viiskymppiselle kun V oli palautettu pihattoon Tuhtiksen kaveriksi. Viiskymppisen hiekkasuoralla otettiin kuvia ravissa ja laukassa ajaen. Ossilla on kyllä upean näköinen laukka silloin, kun se painelee täyttä kiitoa! Ajokuvien ottamisen jälkeen palasimme pihaan ja poneiltä otettiin kärryt ja valjaat pois. Seuraavaksi Pena sai satulan ja siitä otettiin Olivian kanssa ratsain ravissa ja laukassa ratsastuskuvat kentällä, jonka jälkeen Annika kävelytti Penan ja Pena palasi pihattoon.
     Braamer ja Ossi satuloitiin, jonka jälkeen otettiin pari tunnelmakuvaa ylälenkillä, ratsastajina tietysti Noora ja Olivia. Sen jälkeen siirryttiin kentälle, jossa ensin hieman verkattiin ja sitten kumpikin ratsukko tuli erikseen pari kertaa ristikon. Tämän jälkeen kumpikin ratsukko tuli kerran pystyn, ja sitten muutaman kerran samaan aikaan pystyn niin, että ratsukot olivat vierekkäin! On muuten yllättävän hankalaa ajoittaa hyppy samaan aikaan! Kerran B kielsi ja Noora tuli osittain alas, osittain roikkui vielä ponissa. Poni siis paikallaan. Ei sattunut, lähinnä oli koominen tilanne. Braamer oli ihan innoissaan hyppäämisestä ja Noora tuli vielä yksinään 60 cm pystyn. Siitä B kuitenkin meni muutaman kerran ohi/kielsi. Yhden onnistuneen ylityksen jälkeen paino jäi vähän eteen ja B otti kuskin alas, mutta kun laskettiin estettä yhdellä tuli hyvä ylitys johon oli hyvä lopettaa. Loppuverkat ja poneille ansaittu pihattoon paluu ja päiväheinät.
     Lisäksi Oona otti tänään kaverikuvan Noorasta ja Oliviasta, sekä ravitiimin yhteiskuvan. Paljon turhaa selostusta tässä postauksessa, sori, innostuin! Iso kiitos Oonalle kun kävit ja kuvasit! Iso kiitos myös meidän huippu tytöille sekä puunauksesta, kuvausavusta että mallina olemisesta! Kuvat tulevat blogiin myöhemmin, jahka Oona kerkiää niitä laittelemaan, mutta sain jo vähän maistiaisia. <3


Youtube on lakkauttanut videonmuokkausohjelmansa eikä koneelleni pysty lataamaan mitään, joten enää en saa yhdisteltyä leikkeitä ja tehtyä videopostauksia. :( Tässä kuitenkin kaksi klippiä © Annika.






Ps. Meidän pihattokoppiin tulee väliseinä, niin että pihatto jaetaan kahteen osaan. Jee! Vaikka Braamer olisi sisällä, mahtuu muita poneja silti toiselle puolelle. Ossi pystyy olla Brankun tai muiden kanssa, sillä sille B ei ryttyile, eikä Ossi aja ketään pois. Toinen koppi kun olisi vielä saatu, olisi ollut 3 sisätilaa. Penastakaan en ole varma päästääkö se Tuhtoa samaan tilaan kanssaan (sitten kun tila on pieni, isossa tilassa ei ongelmaa), joten kolme tilaa olisi hyvä olla.  Tai katsoo nyt kun saadaan koppi jaettua, voihan se olla että Pena laskee Tuhton! Ne ovat kyllä ystävystyneet tosi paljon lähiaikoina, syövät usein samalta kasalta ja hengailevat yhdessä. Toista koppia en kuitenkaan voikkaan ehkä hankkia, kun perustusten teko on ongelma. Tätä taas pyörittelin päässäni useamman tunnin miettien erilaisia ratkaisuja. Jos Pena ja Tuhtis eivät mahdu samaan sisätilaan, saisinko Tuhton jonnekin muualle asumaan (ensin kysyisin tietty Katilta) kunnes saan ongelmani ratkaistua? Ja Viltsu kasvattajalleen, jonka luona varsa saisi muutenkin ikäistään leikkiseuraa?
     Sitten ehkä keksin: Voisivatkohan Pena ja Viltsu mennä issikkapihattoon? Ainakin siksi aikaa kunnes sinne tulee muita hevosia issikoiden kanssa, kun siellä on kaksi pihattopaikkaa auki. Silloin Viltsukin voisi jäädä meille. Sitten kun sinne joitakin tulisi, niin mietittäisiin toki uudestaan. Tuhto tietysti menisi muuten, mutta siellä on vapaat heinät enkä Tuhtoa haluaisi vapaille kun se on jo aika tukevassa kunnossa, varsinkin nyt kun se saikkuilee. Pena puolestaan voisi vapaat kestääkkin ja Viltsu kestää varmasti. Nuorempi issikka saattaisi Viltsun kanssa jopa leikkiäkkin. Yksin en siis Viltsua uskalla isojen kanssa laittaa, mutta toisen shettiksen kanssa voisin. Suunnitelma kaatui kuitenkin myöhemmin siihen, että jos ponini muuttaisivat sinne, minun pitäisi joka päivä siivota siellä. Aikani ei vain yksinkertaisesti riitä siivoamaan päivittäin, sillä en pääse joka päivä edes tallille. Toki aina kun ehdin siivoan nytkin ponien pihattoa, mutta päivittäin en siihen pysty.
     Toivon nyt sitten kuitenkin, että kun koppi on jaettu, B ja Ossi viihtyisivät toisella, Pena ja Tuhto toisella puolella. Mikäli tarvitsee, voisin kysyä myös jos pihattotarhan saisi jaettua kahteen osaan: B ja O toiselle puolelle, P ja T toiselle. Toki itse maksan aitatarvikkeet ja teen aidan jne. Vilbe menee näillä näkymin Virojoelle ja tulee viimeistään vuoden päästä takaisin kun ajo-opetus alkaa. Jokin ratkaisu on siihen mennessä varmasti löytynyt. Viltsunhan piti muutenkin mennä kesäksi Joelle orivarsalaitumelle, joten mikäs siinä vaikka olisi talvenkin, jos siellä on sille tilaa. Sitäpaitsi, saan sen takaisin koska tahansa halutessani ja hyvää tekee päästä leikkimään. Varsojen olisi hyvä kasvaa ikätoverien kanssa laumassa. Viltsulla on aika vähän lihaksiakin nyt, joten muutto Virojoelle on varmasti paras ratkaisu tähän kohtaan. Vaikka mua surettaakin.

Pps. Helpointahan olisi vaan uudelleensijoittaa Braamer, jolloin ongelma olisi ohi. Nuohan kyllä mahtuisivat sisälle, mutta Braamerin ego vaan ei anna tilaa. B kuitenkin on mun elämänponi ja se lähtee kyllä varmaan viimeisenä niin kauan, kun asia on minusta kiinni. Harmi kun se on jo ruuna, muuten ruunaisin sen heti ja uskoisin parempaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

HUOM. KOMMENTIT

Kommentteja voi laittaa sekä anonyymisti, että kirjautuneena. Kaikki kommentit tulevat ensin minulle hyväksyttäviksi, eli ne näkyvät vasta kun olen hyväksynyt ne. Kommentoikaahan asiallisesti, kiitos! :)