tiistai 25. heinäkuuta 2017

Toiveleiri 2017

Sunnuntaina 16.7.2017 saavuimme tallille Annikan, Kiian, Linnean, Hannen ja Olivian kanssa tallille. Majoituimme ja suoritimme suursiivouksen, ja illalla kävimme tyttöjen kanssa ajamassa poneilla vanhaa Pirelintietä ladolle ja takaisin. Minulla oli B ja hiittarit, Olivialla Ossi, Annikalla Pena ja Kiialla ja Linnealla Tuhto. Ajon jälkeen laitoimme shettislaumani pihattoon, jonne ne luultavasti siirtyvät nyt asustamaan. (Lihoneet, kaviokuumeriski, kesäihottumavarusteet jne.)



LEIRI ALKOI
Kaikki postauksen kuvat © minä, Annika tai Kiia!

Maanantaina 17.7. kauan odotettu leiri vihdoin alkoi! Avustajina leirillä toimivat Annika, Kiia ja Olivia, joista jälkimmäinen soluttautui leiriläisten joukkoon ollen kuin yksi leiriläisistä, mutta autellen silti kaikkia. Ruokapuolesta vastasi Hanne ja tilat tarjosi Minna, joka pääsi ansaitulle mökkilomalle. Leiriläisinä meillä oli kaksi Siiriä, yksi Hanna ja yksi Sanni. Aloitimme leirin majoittumisella ja tutustumisleikeillä, jonka jälkeen kävimme ensimmäisellä ratsastuksella. Aloitimme kentältä ja kävimme sen jälkeen autiotalon lenkin. Ratsuina olivat kaikki leiriponit, eli Odin, B, Ossi, Pena ja Tuhto. Välissä söimme ja huilailimme, sitten kävimme ajamassa peruslenkin Odinilla, Braamerilla, Tuhtolla ja Penalla. Illalla vuorossa oli vielä Annikan ja Kiian suunnittelema leirikaste, jossa leiriläiset suorittivat seikkailurataa. (Taisivat tykätä vaikka kastuivatkin, olisivat halunneet toisenkin leirikasteen loppuleiristä.)



Tiistaina 18.7. oli aamusta Braamerin kengitys ja Viltsun vuolu. Ennen sitä otimme B:n ja V:n talliin ja leiriläiset saivat harjata niitä. Arvatkaapa vain oliko Viltsulle jonoa, kun vain yksi sai tulla kerrallaan kanssani karsinaan, ettei pienen ympärillä ole liikaa hälinää... Se on oikea hurmurisöpöläinen! Vuolussakin se käyttöytyi oikein mallikkaasti, vaikka tietysti vähän pitää mietiskellä, kun onhan se vasta varsa. Päiväruuan jälkeen kävimme ajaen kaupassa! Poneista mukaan lähtivät Ossi, Pena ja Braamer. Kaupasta ostettiin herkkuja ja ponit herättivät paljon kiinnostusta kylällä. Olen aiemmin kysynyt kauppiaalta lupaa käydä poneilla kaupan pihassa ja sain vastaukseksi iloisen hymyn ja luvan. K-market Siltis on kyllä ihana lähikauppa, jossa on hyvä valikoima ja ystävällinen henkilökunta. Kotiinpäin ajellessamme alkoi kauempaa kuulua ukkosen jyrinää. Tulimme loppumatkan vauhdikkaammin kotiin, ja juuri ennen tallin pihaa taivas repesi. Vettä tuli kuin sanonko mistä. Ajoimme ponit suoraan vintille, jossa saimme sateen suojassa purettua varusteet pois. Osa leiriläisistä halusi jäädä kanssani kentälle kävelyttämään poneja taluttaen, muut lähtivät sisälle kuivattelemaan. Lopun yllätyssateesta huolimatta loistava reissu, hauskaa oli! Illalla meillä oli kaksi halukasta ratsastajaa, jotka pääsivät ratsastamaan Tuhtolla ja Ouskalla kentälle. Mentiin kolmikaarista kiemurauraa ja Tuhtollakin meni hyvin, vaikkakaan se ei vielä koko tehtävää onnistunut ravaamaan, ei vielä tasapaino riitä.



Keskiviikkona 19.7. satoi. Eipä siinä, sadevaatteet niskaan ja maastakäsittelemään kentälle. Maastakäsittely tapahtui kahdessa ryhmässä ja poneina meillä olivat Ossi, B ja Pena. Maastakäsittely on hyvää harjoitusta, joka luo pohjaa kaikelle muulle ponien kanssa tekemiselle. Maastakäsittelyn jälkeen Ossi, Brankku ja Pena jäivät talliin huilimaan päiväksi. Ne harjattiin ensin hyvin, jonka jälkeen ne linimentattiin ja loimitettiin kevyillä hengittävillä loimilla. Leikimme sisällä paljon sisäleikkejä, juttelimme ja hengailimme. Kävin välissä tarkistamassa ettei poneilla ollut kuuma, mutta ne eivät olleet loimien alta kuumia, kevyesti lämpimiä vain. Varsinkin Braamer pötkötteli pitkään. Sateesta huolimatta kävimme kiertämässä viiskymppisen ilman satuloita Ouskalla ja Tuhtolla niiden leiriläisten kanssa, jotka eivät eilen illalla ratsastaneet. Oli oikein mukavaa.
     Illalla sade oli laantunut ja ilma kirkastui. Loistavaa, sillä lähdimme yhdentoista aikoihin yömaastoon! Oli hämärää, jännittävää ja hauskaa. Vähän ennen keltaista taloa näimme rypsipellossa jonkun tuijottavan meitä: hirvilehmä! Se katseli meitä korvat hörössä ja kun aloimme laulella, se lähti jolkottelemaan pois. Silloin näimme, että sitä seurasi kaksi vasaa, vau! Keltaisella talolla Annika, Kiia ja Braamer ratsastajineen kääntyivät kotiin päin. Muut halusivat vielä jatkaa matkaa ja heidän kanssaan kävimme ensin laukkaamassa vanhan sikalan mäen, jonka jälkeen seikkailimme pimeillä metsäpoluilla. Tuhto oli laukassa aikamoinen villipeto, mutta kyydissä istuva Olivia pärjäsi sen kanssa hienosti pukeista huolimatta. Metsässä tyttöjä hirvitti, mutta samalla heillä oli kuplivan hauskaa. Laulelimme Antti Tuiskua ja Sannia, että metsässä mahdollisesti majailevat hirvet ja muut lähtisivät hyvissä ajoin meitä karkuun. Kotiin palasimme keltaisen talon pihan kautta ja loppukäynneissä saimme ihailla tienreunoilla silloin tällöin hohtavia kiiltomatoja.



Torstaina 20.7.
aloitimme agilityllä. Ensimmäisessä ryhmässä olivat poneista Tuhto, Ossi ja B, toisessa B ja Pena. Tuhto ei olekkaan agilityyn aiemmin kunnolla osallistunut, mutta sen kanssa oli Olivia, joka neuvoi ja kehui sitä hienosti. Keikkulavaa kokeilin kerran alkuun, mutta totesimme että jätämme sen vielä tänään pois, minun pitää opettaa se Tuhtolle itse. Jalat renkaaseen, jalat lavalle, hulavanne jne. onnistui kuitenkin hienosti Olivialta ja Tuhtolta! Leiriläiset taisivat tykätä agilitystä ja kaikilla meni hyvin. Myöhemmin meillä oli kentällä ratsastusleikkejä (Ouska, B, Ossi, Pena, Tuhto) ja sen jälkeen otimme poseerauskuvia, jotka löytyvät alempaa.



Perjantai 21.7., leirin viimeinen päivä, tuli yllättävän nopeasti. Minne aika häviää? Se kulkee aina hurjan nopsaan silloin kun on kivaa. Vuorossa olivat leirikisat, jotka olivat leiriläisten toiveesta maastotaitokilpailut. Annika ja Kiia sunnittelivat kivan temppuradan kentälle ja kentän yhteyteen, jonka jokainen tuli alkuverryttelyn jälkeen yksi kerrallaan läpi. Poneina meillä olivat Ouska, Braamer ja Pena, sekä kaksi rataa suorittava Ossi, jonka kuskit ratsastivat ponin puoliksi niin, että toinen sai ratsastaa alku- ja toinen loppuverryttelyt. Kisat voitti Ouskalla ratsastanut Hanna, ja muut tulivat yhdessä jaetulle toiselle sijalle. Onnea! Kaikille oli oma ruusuke. Nyt jäljellä oli enää pakkausta,  ruoka, herkuttelua ja kotiinlähtö.

Kiitos kaikille ihanasta leiristä! <3 Ihanaa kun olitte meillä leiriläisinä Hanna, Siiri, Sanni ja Siiri, ootte ihan loistavaa porukkaa! Kiitos Olivialle, joka olit super reipas ja kiitos Annika ja Kiia, jotka autoitte niin paljon kaikessa ettei tämä olisi toiminut ilman teitä! Kiitos Linnealle sunnuntaista, oot super! Kiitos Minnalle ja Lasselle tiloista ja Odinista, toivottavasti teillä oli rentouttava mökkireissu! Viimeisimpänä, vaan ei vähäisinpänä, kiitos äiti ihan superherkullisista ruuista ja upeasti suoritetusta leiriemännän virasta!

Tosiaan, tarkkailin ponien heinänsyöntiä tarkasti siksi, kun nyt niille ruvetaan taas mittaamaan heinät. On tärkeää, että jokainen ja tarpeeksi, ja varsalle annetaankin aina omaa ekstraa silloin kun muut lähtevät töihin. Varsalla voisi hyvin olla vapaat heinät, mutta muiden pitäisi kyllä laihtua.


JÄRKKÄRIKUVIA LEIRILTÄ:
Ratsastus, agi, kuvaukset + leirikisat.
Penalla testissä uusi satula, Beauty. On muuten julmetun pieni istuinosa.













 







perjantai 14. heinäkuuta 2017

Kesäelämää

Perjantaina 7.7.2017 tapasin tallilla Fannin ja päädyimme ex tempore siihen, että Fanni kokeili Tuhtoa kentällä. Fanni oli järkyttynyt ponin pienuudesta kun on tottunut isompiin ratsuihin, ja poni käytti sitä hyväkseen. Hauskaa oli, minä nauroin! Tuhton palattua laitumelle, otimme ajoponit hoitoon. Fanni kokeili myös Brankkua ihan lyhyesti, jonka jälkeen lähdin ravitiimiläisten kanssa naapurin peltoon ottamaan taas vähän kuvia. Kaipaan reilusti lisää harjoitusta kuvaamisessa, mutta kyllä nää ihan hyvin täällä blogissa menee. Kuvailujen jälkeen ajettiin vanhaa Pirelintietä, moottoritien ali ja asfaltin alkaessa tytöt kääntyivät ajamaan peruslenkin kautta kotiin. Minun kyytisuunnitelmani olivat kariutuneet ja kävelisin kotiin, näin pääsin kätevästi hyvän matkaa kärrien kyydissä. 
     Kesken oman kotimatkani äitini tulikin hakemaan minut autolla, mutta juuri kun olin pääsemässä kotiin, tuli tytöiltä soitto. Penalla on haava jalassa ja verta tulee aika paljon. Sain kuvan ja siitä säikähtäneenä lainasin äidin autoa ja tykitin takaisin tallille. Matkalla mietin soittoa eläinlääkärille. Haava oli tullut lähellä kotia ja poni oli talutettu pihaan. Ravissa Pena oli arkonut, mutta käynnissä ollut normaali. Verta oli suhteellisen paljon ja suojakin oli veressä, mutta tilanne ei näyttänyt niin hurjalta kuin kuvassa. Aina kannattaa silti ottaa vakavasti ja olla ennemmin liian varovainen kuin varomaton.  Poni ei innostunut kun koskin, muttei näyttänyt mitenkään kipeältä. Huuhdoin ja kylmäsin jalkaa, jonka jälkeen tutkin: enkä löytänyt mitään. En yhtään mitään. Poni antoi tutkia ja kaivella kaikessa rauhassa. Tutkin, painelin, ei mitään. Ei siinä eikä muissa jaloissa. Luultavasti on siis joku ihan pieni pintahaava, josta on nyt vain sattunut tulemaan enemmän verta. Poni on varmaan omalla jalallaan kolauttanut, ei keksitty mitään muuta mistä olisi voinut tulla. Veren tulokohta ei ollut suojan alla, vaan selvästikin alempana, vaikkei mitään reikää lopulta löytnytkään. Jännä. Vähän vapaata ja tarkkailua. Katsoimme vielä Penan liikkeet, ei mitään normaalista poikkeavaa, onneksi, ihanaa!




Vilppu kävi tallin pihalla myös.







Lauantaina 8.7. kävin Pikantissa hakemassa Braamerille lisää Solhedsin rasvaa, ötökkämyrkkyä, sekä Ossille magnesiumia. Mukaan tarttui vahingossa myös yksi tähtikuvioinen fleeceloimi, jota sitten innoissani sovittelin tallilla. Siitä on kuva kollaasissa, jonka lisäksi siinä on myös yksi kuva Ellulle hankitusta fleecestä, joka on Tuhtolle aavistuksen pieni. Sovitusten jälkeen kävin Viltsun kanssa talutuslenkillä. Kävelimme rauhaksiin viiskymppistä pitkin laitumen ohi, olin rennon rauhallinen, nautin olemassaolosta, poni oli kivalla tuulella, taisin rapsuttaa joko sitä tai jotain omaa hyönteisenpuremaani ja pidin narusta vain yhdellä kädellä... sitten se tapahtui. Se tuli täysin yllätyksenä, kuin salama kirkkaalta taivaalta... Viltsu otti ja lähti. Se vain yht'äkkiä ampaisi hirmuiseen pikkulaukkaan lähti kohti kotia. Katsoin hölmistyneenä perään ja totesin, ettei se tällaisessa paikassa auton alle jää ja lähdin rauhassa perään. Varsa pysähtyi "tammalaitumen" (noh, 2 tammaa, 2 ruunaa) portille ja antoi siitä kiltisti kiinni. Aika moinen epeli! Jatkoimme matkaa, takaisin sinne minne olimme alunperin menossakin. Ellun haudalle. Sieltä nappasimme yhden tyhjän hautakynttiläpurkin ja haimme sillä uittokuopasta vettä haudalla olevalle ruusulle. Joku päivä kun kasaisin itseni, pitäisi hauta käydä laittamassa kauniiksi. Ellu lähti tasan 1kk sitten, siitä laitoinkin jo erillisen postauksen. Ikävä on kova. <3
     Annika ja Kiia olivat jo käyneet ajamassa Braamerin, joka oli kuulemma ollut reipas ja mukava. Muistan whatsapista maininnan maantiekiitäjästä. Ajettu lenkki oli ollut autiotalon lenkki, ja sen saman kävimme Linnean kanssa Tuhtolla. Mukaan tuli myös Olivia Ilmarilla, ponin ensimmäinen maasto ratsain ja upeasti meni, kaikki askellajit!

Brankkukuva nyysitty Annikalta tai Kiialta. 


Sunnuntaina 9.7. lenkkeilimme myös autiotalolla, Tuhtoa tulivat ajamaan ystäväni Anni ja Allu, Braameria ratsasti Olivia. Lisäksi minä nappasin talutukseen Viltsun. Se ei ole ennen käynyt noin kaukana tallilta, mutta kipsutteli oikein hienosti. Juostiin sen kanssa jonkin verran ja varsa niin ravasi kuin laukkasikin. Harjoiteltiin myös nätisti kävelemistä vaikka kaverit hävisivätkin mutkan taakse. Viltsu ei koittanut lähteä, mutta tepasteli, pikakäveli ja hirnui. Pian se kyllä oppii, että vaikka kaverit katoisivatkin, ne tulevat silti aina takaisin. Voi että se on söpö. B ja Tuhto olivat hienoja myös, Olivia ja B jopa loikkasivat pienen maastoesteen, eli autiotalon lenkin varrella olevan kaatuneen puunrungon! B on kyllä tuolla satulalla kuin eri poni, tarvitaan muillekin "kunnon satulat" joissa on kunnon selkärangan tila. Vinkkejä, mitä satuloita kannattaisi tilata testiin? Viljarista ja Börjesiltä katselin ainakin paria vaihtoehtoa kokeiluun.

Ps. Ei siinä Penan jalassa ole mitään, tarkkailtu on. Onneksi. Bootseja käytetään varmuuden vuoksi nyt etusissa.





Maanantaina 10.7. käytiin vanha peruslenkki niin, että Anski ajoi Ossilla, Olivia ratsasit Penalla, Hanna ajoi Tuhtolla ja minä olin Hannan ja Tuhtiksen kyydissä. Ihana ilma ja mukava lenkki, eikä ollut juurikaan ötököitäkään. On tässä ns. huonossa kesässä puolensakin, kun ötöjä on näin vähän! B on ollut nyt viikon ilman takkia ja pärjännyt hyvin.






Tiistaina 11.7. tapasimme tallilla Fannin, Miisan ja Meten kanssa. Kun kävelimme laitumelle, näin ihanan näyn: Braamer ja Vilppu rapsuttelivat! Eikä, ihanaa, kärttysedänkin on Viltsu viimein voittanut puolelleen! Kävimme ystävien kanssa liikuttamassa ponit maastossa, käyden lampaiden ohi rautasillalla ja takaisin. Minä ajoin Braamerilla, Miisa Ossilla, Mette Penalla ja Fanni ratsasti Tuhtolla. Tuhtis pukkasi muutaman kerran laukassa, pitää sillekin etsiä uutta satulaa, vaikkakin se kyllä pukkailee joskus ajaessakin. Mukava lenkki, Braamer oli ihan super reipas!

Ps. Kiva kun kävit pitkästä aikaa Miisa! :)

Penakuva © Mette.


Keskiviikkona 12.7. satoi, satoi ja ropisi. Yhh, mutta pitää ajatella positiivisesti. Laitumet ja pellot saa vettä. Mentiin ratsastajien kanssa tallille jo aamusta ja varusteltiin poneja. Igua ei näkynyt ja pian selvisikin, että hän oli vahingossa nukkunut pommiin. Sellaista sattuu joskus, Ossi sai vapaapäivän, tekee ihan hyvääkin välillä lomailla. Muiden kanssa mentiin alkuverkkojen jälkeen kentällä pientä ristikkoa ravilähestymisillä. Olivia ratsasti Tuhtolla, Silja Penalla ja Noora Braamerilla. Olivia tuli Tuhton kanssa vain muutaman kerran. Tuhtis harppasi yli, mutta sen ei tarvitsekaan muuta vielä, kuin vähän tutustua ajatukseen. Uralla laukatessa se pukitti Olivian alas, pitää koittaa nyt löytää toisenlainen satula testiin, sillä ponin huono käytös voi johtua huonosta satulasta, eikä vain siitä että olisi kuriton. Penalla ja Siljalla meni hienosti, joskin alkaa näyttää siltä, että Siljalle voisi Penaa parempi olla kokonsa puolesta tuo Tuhto. Samoin Nooralle. Miten noita saisi kasvamaan vielä vähän isommiksi noita poneja? Tai kutistettua tyttöjä... Braamerilla ja Nooralla meni upeasti! Ai että olen ylpeä molemmista, ja onnellinen tuosta satulasta, vaikka onkin ihan himpun verran turhan pitkä. Noora ja B tulivat muutaman kerran myös laukkalähestymisellä ja vain kerran tuli iso hassu hyppy, mutta silloinkin Noora pysyi kyydissä, eikä B koittanut tiputtaa esteen jälkeen. 

Satulavinkkejä kehiin, kiitos! Pituutta satulalla saisi olla max. 13", hinnalla ei väliä. Kunnon satulat etsinnässä, hyvällä selkärangantilalla. Näitä olen miettinyt tilaavani, että pääsee sovittamaan, mielipiteitä ko satuloista saa kertoa:

Sielä se Ossi kiltisti tallustaa jonossa kohti kenttää.


Torstaina 13.7. kävimme Annikan ja Linnean kanssa Loviisan poniraveissa hakemassa Hevarin autolta uudet pyörät ja akselit Braamerin kärreihin! Edelliset menivät Tuhton kärreihin, nyt voidaan vihdoin ajaa neljää ponia kerrallaan, kun on kolmet koppikset ja yhdet hiittarit. Jes! Ennen leiriä olikin tärkeä saada hommat kuntoon, sehän on jo ensiviikolla! Jännityksellä odotan, tulee loistava leiri! Kävimme kiinnittelemässä renkaat, sekä kurkkaamassa poneja. B rasvattiin ja myrkytettiin, se on kyllä loistokunnossa. Arvostan tätä kesää. Poneilla on nyt ennen leiriä huilivapaapäivät to-la, eli 13.7.-14.7. Sunnuntaina ajamme niiltä ylimääräistä virtaa pois, ja sitten ne ovatkin valmiita leiriä varten.

No nyt on renkaat! Kuvasta kiitos Annikalle.

HUOM. KOMMENTIT

Kommentteja voi laittaa sekä anonyymisti, että kirjautuneena. Kaikki kommentit tulevat ensin minulle hyväksyttäviksi, eli ne näkyvät vasta kun olen hyväksynyt ne. Kommentoikaahan asiallisesti, kiitos! :)