maanantai 29. toukokuuta 2017

Klippailua, poneilua, hyviä tekoja ja päätetty päivä

Sunnuntaina 14.5. Braamer, Ossi ja Pena kengitettiin ja Tuhtolla oli vuolu. Kaikilla muilla meni hyvin, mutta Penan kanssa oli hankaluuksia. Sillä on niin kovat kaviot, etteivät naulat meinanneet mennä läpi, jonka lisäksi Penasta tuntui ikävältä ja se laittoi vastaan. Etupää saatiin kenkään, takapää jätettiin toiseen kertaan. Kokeillaan vaikka domon kanssa, niin ei turhaan tarvitse tapella. Tulee taistelusta vaan paha mieli kaikille ja halutaan tietysti hyviä kokemuksia niin poneille kuin muillekkin! Kengitysten jälkeen aloin klipata Penaa. Kesken kaiken kone kuitenkin lopetti leikkaamasta, enkä saanut sitä enää leikkaamaan... se kyllä surisi, mutta ei vaan katkonut karvaa. Liekkö terät tylsyneet... noh, onneksi kaverini lupasi tulla joku päivä klippaamaan Penan ja Ossin!

Maanantaina 15.5. Anski ei päässyt poneilemaan, joten saavuin tallille itsekseni. Olin juuri aikeissa lähteä nappaamaan ensimmäistä erää poneja ajoon, kun huomasin tallin pihassa kyyn. Hain äkkiä ison saavin sekä haravan ja säikyttelin käärmeen varovasti haravalla saaviin. Sitten vaan saavi pystyyn, kansi päälle ja saavi kantoon. Kannoin kyyn vähän vajaan viidensadan metrin päähän tallista, viiskymppisen metsäpäätyyn syrjäiseen, aurinkoiseen ja muurahaisettomaan kohtaan. Sinne sitten vapautin sen varovasti. Se sihisi hurjasti peloissaan, mutta varmasti rauhoittui pikkuhiljaa jätettyäni sen rauhaan. Itse en hyväksy käärmeiden tappamista, vaikka monet niin tekevätkin. Sen verran on hyvä olla empatiakykyä ja aikaa, että ennemmin kuljettaa käärmeet kauemmas. Eivät ne tahallaan väijyksi ja pure mitään saaliikseen liian isoa, puolustautuvat vain säikähtäessään. Ennemmin kuitenkin aina koettavat paeta.
     Kyykyydin jälkeen otin ajoon ensiksi Braamerin ja peräponiksi Penan. Kävimme peruslenkin, jonka aikana kuvasin pitkän instaliven. Braamer oli aika laukkailevainen, mutta lenkki meni ihan hyvin. Seuraavana ajovuorossa oli Ossi ja peräponina Tuhto. Kiersimme viiskymppistä, mutta Tuhto ei ihan innostunut. En tiedä onko se koskaan aiemmin ollut peräponina, mutta varsinkin ravissa se jurnutti vastaan. Päätin viedä sen takaisin pihatolle, jottei turhaan kiusaa pientä ja aiheuta huonoja kokemuksia. Täytyy harjoitella peräponina oloa kun on joku toinen ihminen apuna mukana ja lisäksi Tuhtolle varmaan täytyy laittaa kengät. Ossi kuitenkin oli tosi vauhdikas ja ihan super hyvä! Ei muuta kun starttiin vaan! Ellua hoiti ja syötteli taas Annika. Ensin Annika oli ajatellut mennä viiskymppiselle syöttelemään, mutta Ellun pysähdellessä jatkuvasti matkalla hän päätti jäädä lähemmäs tallin pihaa.

Tiistaina 16.5. lähdimme vanhalle peruslenkille niin, että minä ajoin Ossia, Annika Penaa, Henna Braameria ja Kiia ratsasti Tuhtolla. Matkasimme osan matkasta isompien hepsujen perässä, kun muitakin meidän tallilaisia oli maastoilemassa. Heidän perässään kävimme tsekkaamassa yhden uuden kivan pistotien. Ajoponeilla mentiin useassa kohtaa kovaa ravia, Kiia ja Tuhto laukkailivat. Tuhtis pukitti kerran tai pari, mutta Kiiaa eivät pukit juuri haittaa. Kengät tuolle Tuhtolle pitää kyllä saada ennenkö enempää mennään muuta kuin käyntiä soratiellä, ettei tule mitään ongelmia.

Keskiviikkona 17.5. Noora ajoi Braamerilla, Silja Penalla, Ansela Ossilla ja Olivia ratsasti Tuhtolla. Koska päädyimme vasta tallilla siihen että Olivia ratsastaa Tuhtolla eikä aja Anskin kanssa Ossilla, Olivialla oli tasapohjaiset kengät. Tästä syystä hän ratsasti ilman jalustimia. Kävimme autiotalon lenkin. Osan matkasta olin Nooran ja B:n kyydissä, mutta suurimman osan kävelin. Ajoponit olivat kilttejä ja reippaita ja Tuhtokin toimi loistavasti! Ravata Tuhtolla ei voi tuolla soratiepätkillä, tarvitaan kengät. Käynti menee ihan hyvin. Metsäpoluilla ja paremman pohjan kohdilla Olivia ravasi ja laukkasikin sen kanssa ja se toimi tosi hyvin!

Torstai 18.5.2017. Miksi juuri tänä vuonna kesän pitää olla myöhässä? Miksi juuri Elmerin viimeisenä keväänä laitumet eivät kasva ja se ei pääse ajoissa laitumelle? Laitumellelaskua on siirretty viikolla ja näillä näkymin pojat pääsevät vihreälle 4.6. Päätin nyt myös Ellun lähtöpäivän. Se siirtyy ajasta ikuisuuteen 8.6.2017 ja Minna löysi meille hyvän hirvimiehen. Palaset alkavat loksahdella kohdilleen, niin pahalta kuin se tuntuukin. Saimme sellaisen hirvimiehen, joka ymmärtää miten pahalta tuntuu. Se merkitsee minulle paljon. Elmeri ehtii muutamaksi päiväksi vielä laitumelle ja ehtii syödä itsensä ihan täyteen vihreää. Sitten se siirtyy sinne, missä on aina vihreää ja missä ei koskaan ole enää kipua.
     Huoh. Kävimme ratsuilijoiden kanssa kipsuttelemassa viiskymppisellä ja kahluuttamassa poneja uittokuopalla. Jokainen tytöistä ratsasti omallaan ja minä talutin Ellua. (Olivia&Ossi, Noora&B, Silja&Pena.) Kahlailut menivät muutoin hyvin, mutta tuo hitsin Pena koitti taas piehtaroida vedessä! Ei käy päinsä, ratsastaja selässä ei piehtaroida! Hölmö poni! Laukat ja kovempaa mennyt ravit puolestaan menivät tosi hyvin. Elmeri on oikea rasitusvamma, mutta rakas. Se vetää hulluna vihreälle ja on ihan mahdoton. Kun palasimme kotiin, Ellu päätyi juoksemaan Nepan kanssa kentälle! Voi sitä villiä vauhtia, video alempana. Eletään täysillä loppuun asti, ei tarvitse säästellä, tärkeintä on että on kivaa! Luontohavainto: Peuroja pellolla.



Perjantaina 19.5. oli vihdoin oikeesti kesäinen päivä. Minä olin tallilla lyhythihanen paita päällä, kyllä se kesä tulee. Irtojuoksutin Tuhton ja Ellun lyhyesti, jonka jälkeen oli Penan ja Ossin klippauksen vuoro. Ystäväni tuli klippaamaan ne, kun itseltäni jäi Pentin klippaus aiemmin kesken. Kumpikaan orheista ei sanonut klipperistä mitään ja nyt on kyllä pätevän näköistä porukkaa! Kirjaimia ei näille klippailtu, kun se oli nyt vähän turhan haastavaa ja aikaavievää. Myös Braamer päätettiin siistiä ja lopulta klipata kokonaan uudestaan, sillä minä olin klipannut sen yhden ystäväni ohjeen mukaan myötäkarvaan, vaikka nyt muut oli klipattu vastakarvaan. Lähti tosi paljon vielä Braameristakin karvaa lisää, kun vedettiin vastakarvaan. (Kumpaan suuntaan te olette klipanneet? Harjussa opetetaan vastakarvaan, joten se varmastikin oikea, tai ainakin yleisempi.) Nyt on pojat ihan nakuna, enää ei tule niin kuuma juostessa. Ravit, täältä tullaan!

Ps. Tallissa näimme kärpäsen ja pääskysiä! Kesä on täällä!

Lauantaista sunnuntaihin, 20.-21.5., olin Mikkelissä luokkalaisteni kanssa. Ravitiimiläiset kävivät lauantaina ajamassa ponit. He ajoivat peruslenkin, ponit olivat oikein reippaita ja lenkissä meni  vähän yli tunti. Kiian ajama Braamer oli tosi reipas, mutta yritti laukkailla aika paljon kovemmissa vauhdeissa. Annika ajoi Penalla ja Pena oli ollut tosi reipas ja energinen. Ensimmäisellä kovemman ravin pätkällä se oli mennyt tosi hyvin, toisella laukannut ja kolmannella taas hyvin. Linnean ajama Ossi oli energinen ja tosi kiva. Aluksi se oli kovasta ravista tarjonnut laukkaa, mutta ravannut sittemmin tosi hyvin. Ajon jälkeen tytöt olivat vielä syötelleet ja harjailleet vähän Ellua. Sunnuntaina kaikilla poneilla oli vapaapäivä.


 SUNNUNTAI:
Hakea nyt toisia talliin, kun on unoset kesken... Jäi muuten tosi kivan näköseksi toi Pena..!

 MAANANTAI:


TIISTAI:

KESKIVIIKKO:

TORSTAI:
Laukkaa

Kovaa ravia




PERJANTAI:

Pena pääsi karvoistaan.
Ossin klippailut, kärpänen ja pääskyt.
Braamerista lähti vielä paljon!

LAUANTAI:
© Annika, Linnea ja Kiia.
Linnealla testissä uudet hiittarit, taisi tykätä!

4 kommenttia:

  1. Vastakarvaan ollaan aina klipattu, ei kukaan edes ikinä ole puhunut myötäkarvaan klippaamisesta :o

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Se onkin vissiin se oikea tapa, mutta eipä siitä paha tullut myötäkarvankaan. Oli vähän pidempi, ei ihan niin klani kun nyt.

      Poista
  2. Mie klippaan Rossun aina myötäkarvaan, koska en halua karvasta niin lyhyttä, mut vastakarvaan on minustakin se "oikea" tapa :D

    VastaaPoista

HUOM. KOMMENTIT

Kommentteja voi laittaa sekä anonyymisti, että kirjautuneena. Kaikki kommentit tulevat ensin minulle hyväksyttäviksi, eli ne näkyvät vasta kun olen hyväksynyt ne. Kommentoikaahan asiallisesti, kiitos! :)