tiistai 1. maaliskuuta 2016

Ponitunnit

Sain Olivian äidiltä hänen
tekemiään ihania pinssejä!
Vautsi, kiiton paljon!! :)
Maanantaina 15.2 rentouduin tallilla siivoillen ja järjestellen varustekoppiani ja vinttikaappiani. Nyt kun ei ole hetkeen töitä, ei ole kiire minnekkään. Tein havaintoja... minulla on ihan hirveästi ponitavaroita, varsinkin Braamerille. Ainakaan riimunnaruja ei tarvitsisi ostaa moneen vuoteen lisää..! Joku päivä täytyy ottaa kuvia ylimääräisistä tai epäsopivista varusteista ja tavaroista ja laittaa niitä myyntiin blogikirpparille, sekä fb-ryhmiin.
     Illemmalla pääsin harjoittelemaan tunninpitoa, kun suloiset tytöt Olivia ja Leeni tulivat ponitunnille. Olivia ratsasti Riinan Tutilla, jota hän ratsastaa säännöllisesti äitinsä avustuksella, ja Olivian ystävänsä Leeni ratsasti Braamerilla. (Leeni onkin juuri se tyttö, joka on hoitanut Braameria aina välillä.) Tunti meni molemmilla ratsukoilla tosi hyvin ja innostuin ihan hirveästi tuntien pidosta. Voikun saisin koulussa ohjausnäytön läpi hyvällä arvosanalla ja voisin saada hevosharrasteohjaajan paperit. Ensimmäisen tunnin jälkeen Olivia sai ratsastaa vielä puolituntia Braamerilla. Voi että olen Braamerista ylpeä, se toimi molemmissa ratsastuksissa moitteettomasti.
     Kesken ensimmäisen tunnin olin saanut puhelun: Pena ontuu. Sitä ja Elmeriä olivat hoitamassa ja talutuslenkittämässä Aada ja Iiris, jotka nyt palasivat pihaan tuoden Penan tutkittavaksi. Ponin haavaton takajalka oli hieman turvonnut ja arka. Voihan kökkö taas. Se on luultavasti liukastunut tai jotain vastaavaa, on tuo poni kyllä taitava satuttamaan itsensä. Aada ja Iiris jatkoivat Ellun taluttelua, Pena sijoitettiin sairastarhaan odottamaan.
     Kun Braamer ja Tutti oli hoidettu ja palautettu pihattoon ja talliin, katsoin Penan liikkumisen kentällä. Oikeaa takasta siis ontuu, ei pahasti, mutta kuitenkin selvästi. Kun jäin kentän reunalle juttelemaan Leenin, Olivian ja Olivian äidin kanssa, Pena seisoi vierelläni odottelemassa. Tytöt havahtuivat tajuamaan, että siinä se Pentti seisoi vieressämme irtona. Se herätti tytöissä suurta ihmetystä: "miten se pysyy tuossa?". "Sillä ei ole kiire mihinkään". Kun lähdin kävelemään puomille, käveli poni perässäni. Tytöt olivat haltioissaan. Ponia rapsutellen kiinnitin narun sen riimuun ja aloin valmistella ponin turvassa olevan haavan pesua. Kun kaikki oli valmista, olimme Penan kanssa pihassa enää kahden. Irrotin ponin ja lähdin kävelemään varustekopille. Se käveli vierelläni, seuraten minua irtona. Haimme yhdessä heppanamin kopista, samalla kun vein vesiruiskun takaisin paikalleen. Sitten kävimme tervehtimässä ulkotallista kurkistelevaa Pokua ja palasimme pihatolle. Voi että Pena on hieno, rakas ja ihana! Nyt huomaa, että välillemme on pikkuhiljaa rakentunut luottamussuhde. <3 (Kurkatkaapa muuten Penan oma sivu, jos ette ole vielä katsoneet.)

Ps. Simo ratsasti tänään Ossin kentällä kaikissa askellajeissa jossain siinä tuntiemme kanssa samoihin aikoihin. Tarkkailin menoa sivusilmällä, eikä voi muuta sanoa, kuin että hyvältä näytti!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

HUOM. KOMMENTIT

Kommentteja voi laittaa sekä anonyymisti, että kirjautuneena. Kaikki kommentit tulevat ensin minulle hyväksyttäviksi, eli ne näkyvät vasta kun olen hyväksynyt ne. Kommentoikaahan asiallisesti, kiitos! :)