torstai 18. heinäkuuta 2019

Rallia, kyy, vihreään totutusta ja hyvän mielen keikka

Maanantaina 6.5.2019 minun oli tarkoitus ohjasajaa useampi poni, mutta en lopulta ehtinytkään. Otin ensiksi Tuhton tallin pihaan ja harjailin sitä odotellen, että kenttä vapautuisi. Varmaan tunnin odotuksen jälkeen se vihdoin vapautui, mutta koska en heti ehtinyt heittämään ponia sisään, ehti juuri paikalle tullut tallilainen ennen minua. Pitäisi aina varata kenttä etukäteen, jos sinne tahtoo. Noh, lähdimme Tuhton kanssa viiskymppiselle ja kävimme vähän uittokuopalla kahlaamassa. Poni oli RAIVOSTUTTAVA. Se halusi van syödä vihreitä ja pyytäessäni sitä eteenpäin se pukkaili kohti. Onneksi minulla oli ohjina liina, eli pituutta riitti. Kiidätin pientä ronttiani hetken pellon puolella ravissa ja laukassa ja innokas poni vetelikin kunnon pukkikiitolaukkarodeot. Palattuamme kotitallin pihaan koitin pyörittää Tuhtoa ympyrällä tallin pihalla, mutta siinä ei millään riittänyt tila. Päästyämme vihdoin kentälle takapäätyyn kentällä olijan armosta, Tuhto ei ensin suostunut liikkumaan ollenkaan. "Ei kiinnosta" t. Tuhto. Hain juoksutusraipan, jonka jälkeen poni ottikin niin paljon kipinää, että se juoksi aivan jäätävää pierupukkilaukkaa singahdellen ihan miten sattuu, vaihtaen itse suuntaa ja vetäen samaa hullua rallia myös toiseen kierrokseen.
      Ärsytti aivan jäätävästi. Ai että Tuhto osaa olla juntti ja taas kerran mietin, että miksi ihmeessä minulla on tuollainen poni, josta minulle tulee vain huono mieli. Eivätkö nuo kivat ja yhteistyökykyiset ponit riittäisi? Päivään sopii hyvin teksti, jonka kirjoitin huhtikuun lopulla eräänä iltana: "Voi Tuhto Tuhto, miten kauas me ollaan toisistamme kasvettu. Mun on vaikea hyväksyä sitä, ettet sä ole enää koskaan se varsa jonka hyvästelin keväällä 2012. Ei susta koskaan enää tule sitä, koska me kasvettiin eri suuntiin niin pitkään. Sä oot rasittava enkä mä osaa läheskään aina puhua sun kieltä, anna anteeksi etten mä ymmärrä sua enää niin hyvin. Kyllä mä sua silti rakastan, enkä mä sua pois vaihtaisi. Ja voi että poni kulta, kuinka onnelliseksi voitkaan tehdä lisäkseni erään tytön. Kyllä me löydetään vielä yhteinen suunta ja kyllä meillä on edessä ihan loistava tulevaisuus! Sulla, mulla ja niillä lapsilla ja nuorilla, jotka meidän kanssa harrastavat."
     Kotiin lähtiessäni ajelin normaalisti tallin hiekkatietä. Yht'äkkiä tien yli luikersi hirveää kyytiä kyykäärme. Ehdin sekunnin sadasosan aikana tajuta, ettei takanani ole autoa. Moni aina kehuu tappaneensa kyyn siellä ja täällä ja olisi varmaan ajanut tahallaan tuonkin kyyn yli. Mitä tekee Tuuli? Jarruttaa niin lujaa, että auto sammuu, koska ei halunnut vahingoittaa käärmettä. Sitten tietysti loikkasin autosta ulos katsomaan oliko pieni ystäväni kunnossa ja saisinko hänestä kuvan. Hän oli täysin ehjä ja mennyt karkuun metsähallituksen puolelle. Kyyt kun eivät tarkoituksella vaani ihmisiä, hevosia tai koiria, vaan pyrkivät aina mahdollisuuksien mukaan pakenemaan. Ne purevat vain, jos ne kokevat olevansa uhattuja eivätkä koe pystyvänsä pakenemaan. Hän oli kaunis ja hieno. Toivon, että hän saa jatkaa elämäänsä onnellisena, eikä jää auton alle. Tallin tie on aina kesäisin täynnä yliajettuja vaskitsoja (jotka todellisuudessa ovat jalattomia liskoja). Se tuntuu joka kerta pahalta. Annetaan kaikkien matosten olla rauhassa, tai jos et anna, älä ainakaan kehu minulle kuinka olet niitä tappanut.

Tiistaina 7.5.2019 menimme tallille Olivian kanssa vähän normaalia aiemmin ja haimme isot pojat pihatolta vihreiden syöttelyyn. Veimme samalla varsoille lusernaa. Annan, Oona ja pienen perjantaitytön (tästä eteenpäin PP) saavuttua varustetiin ponit ja lähdettiin ratsuilulenkille. Suuntasimme mallun pellolle ja sieltä metsään, sillä Fanni oli käynyt siellä ja paikka näytti kuvissa kivalle. Metsää oli kaadettu ja paikka näytti hyvin erilaiselta, kuin ennen. Satumetsä täynnä suuria kuusia oli poissa ja alue oli paljon pienemmän näköinen parturoituna. Alkuun Olivia ratsasti Tuhtolla, Anna Ossilla, Oona Brankulla ja PP Penalla. Alkulenkistä kuitenkin vaihdettiin Olivian ja PP:n ratsut, sillä PP on ollut tauolla pitkään ja Pena halusi vain syödä, eikä yhteistyö oikein sujunut. Vaihdon jälkeen kaikki meni hyvin. Reittivalinta oli siitä ongelmallinen, että silta oli tuhoutunut ja jouduimme hyppäämään ojan yli. Se tuotti hankaluuksia, vaikka osa kuskeista tulikin hypyn ajaksi pois selästä ja talutti. Ylhäällä raiviolla oli kuitenkin hauskaa ja tuli hyvää mäkirteeniä. Etenimme käynnissä ja ravissa, pohjien mukaan. Löysin lenkin varrelta myös korvasieniä, jotka nappasin mukaan ja vein myöhemmin äidilleni.

MAANANTAI:

TIISTAI:


Keskiviikkona 8.5.2019 menimme Olivian ja Nooran kanssa taas etuajassa tallille ja aloimme varustamaan Ossia, Brankkua ja Penkkua. Ensin itseasiassa hetken syöttelimme vihreää ja veimme varsoille lusernaa, mutta kuitenskin. Hennan ja Axelin saavuttua lähdimme viiskymppiselle, jossa Noora ratsasti Penalla, Henna Brankulla ja Axel Ossilla. Me keräilimme Hennan äidin ja Olivian kanssa vihreitä varsojen puolelle pihattoa ja ratsukot menivät viiskymppisellä ohjeideni mukaan. (Tällä hetkellä pihatolla toisella puolella Ville, Jere ja Pena, toisella Ossi, B ja Tuhto. Ilmari tarhassa. Järjestelyt vaihtuvat yllättävän usein ja haen parasta ratkaisua.) Kaikki meni viiskymppisellä hienosti ja koska ponit olivat energisiä ja ratsastajat innokkaita, saivat he mennä kahteen kertaan kunnon kiitolaukkaa ottaen kisaa! Oli super hauskaa, Axel ja Ossi olivat nopeimmat.
      Ratsukoiden jäädessä loppuhölkkäilemään, me lähdimme jo heinänkerääjien kanssa varustamaan Tuhtoa ja Ilmaria. Sitten Noora teki läpsystä vaihdon hypäten Ilmarin kyytiin ja Olivia Tuhton. Axel ja Henna kävelyttivät vielä edelliset ponit niin, että Henna piti Penaa käsihevosena. Tuhton ja Ilmarin kanssa vuorossa oli Emilia Reingoldtin pitämä valmennus. Ratsukot tekivät pysähdyksiä ja liikkellelähtöjä, sekä käynti-ravi siirtymiä uran sisäpuolella. Hyvää harjoitusta, kun ei saakkaan kentän laidasta tukea. Tuhto oli alkuun laiska, mutta Olivia sai sen hienosti heräteltyä Emilian ohjeilla. Ilmari puolestaan oli kiireinen, mutta rauhoittui loppua kohti. Kumpikin poni vähän jurnutteli välillä, mutta kaikenkaikkiaan meni hienosti! Lopuksi kokeiltiin vähän laukkoja. Tuhto meni ihan kivasti, Ilmari puolestaan ylitti odotukset olemalla tosi hyvä. Kiitos oivallisesta valkusta Emilia, toivottavasti saadaan sinut uudelleenkin! Ps. Hyvä vakkarit ja ponit!

Torstaina 9.5.2019 kurvailin tallille suoraan töistä ja kipitin hurjaa kyytiä hakemaan Jeren ja Ilmarin rokotukseen. Kerkesin! Pojat saivat kolmannen tehosterokotteen ja Jereltä palpoitiin polvet. Hyvät ja jämäkät polvet on pojalla ja nyt kaikkien ponieni polvet on tutkittu. Tai noh, Ilmarilla kuulemma on tutkittu varsana, voisihan ne itse vielä käpälöityttää kun en tiedä mitä tarkalleen on sanottu ja minkä ikäisenä on katsottu. Palautin ponit pihalle ja Jere sai hetken syödä vihreitä samalla kun keräilin vihreää pihattolaisille. Seuraavaksi oli aika hakea Noora ja käydä samalla hakemassa kaupasta evästä. Pysähdyimme tallille tullessa myös hyvään kohtaan ja keräsimme poneille muovikassillisen syötävää. Pihattolaiset saivat vihreää pihatolle, Ilmari otettiin hetkeksi tarhasta karsinaan syömään.
     Muiden vakkareiden saavuttua pohdimme yhdessä mitä haluaisimme tällä kertaa tehdä. Sara ei päässyt tällä kertaa paikalle, mutta kanssani tallilla olivat Noora, Olivia ja Hanna. Tyttöjen vastaus oli perus "en tiedä, ihan sama". Luettelin vaihtoehdot ja laskin kolmeen. "Jos ette kolmosella sano mitä haluutte, niin siivotaan pihattoa". Tulihan sieltä sitten vastauskin ja päädyimme irtojuoksuttamaan. Niinpä B, Ossi, Pena ja Tuhto haettiin tallin pihalle harjaukseen ja Penalta lyhentelin vähän kavioitakin. Villeä emme ottaneet mukaan siksi, kun sitä ei kannata laskea Tuhton kanssa samaan tilaan.
     Kun oltiin talutettu hyvät alkukäynnit, päästettiin ponit irti. Tytöt irtojuoksuttivat ja minä neuvoin, seurasin ja otin videoita. Ponit olivat innokkaalla tuulella ja innostuivat vetämään hurjaa rallia pukkaillen ja loikkien. Työt vaan seisoivat keskellä kenttää ja ponit rallittivat innoissaan. Se oli super söpöä! Otusten hieman rauhoituttua kasasimme pienen esteen, jota ponit hyppäsivät muutaman kerran. Loppukäynneissä kävimme uittokuopalla ja takaisin ja montulla ponit saivat kahlailla. Ne olivat aika hikisiä ja osa meni onnessaan ihan uintisyvyyteen asti. Kotimatkalla Tuhto oli rasittava ja koitti vain syödä, jonka vuoksi Noora ratsasti sen. Näin se on helpompi pitää liikkeessä ja pää pois ruohoista. Hauska päivä oli, kiitos tytöille ja poneille!
     Illalla sain yhdeksän aikoihin kuulla, että Ilmarin ja sen tarhakamujen kanssa samaan tarhaan on tulossa uusi hevonen. Huomenna. Noh, minulla ei ollut mitään mahdollisuutta päästä varsinkaan tällä varoitusajalla paikalle aamulla. Toivoin vain, että kaikki menisi hyvin ja uusi hevonen olisi kiltti, eivätkä otukset riehuisi hurjasti kun Ilmari oli vasta rokotettu. Jos kyseessä olisi ollut mikä tahansa muu poneistani, en olisi missään nimessä suostunut.

KESKIVIIKKO/TORSTAI:



Perjantaina 10.5.2019 minulla oli menoa aamusta ja päivällä. Illalla juhlimme syntymäpäiviäni ja samalla etukäteen äitienpäivää vanhempieni luona syöden pizzaa ja kakkua. Mukavaa oli ja kuulemma tallillakin meni kaikki ihan hyvin. Postissa tuli muutes Hevarilta kolme Wintec kids 12" satulaa, eli kaikilla isoilla poneilla on nyt oma. Lisäksi tuli kahdet uudet ulko- ja sisäkumit koppiksiin.

Lauantaina 11.5.2019 olimme Suulisniemen veneseuran kevättapahtumassa pitämässä talutusratsastusta ja ajoa. Mukana olivat ratsuna Braamer ja kärriponina Ossi, sekä ihmisistä minä, äiti, Annika ja Noora. Tapahtuma oli jälleen ihana, olemme olleet mukana aiemminkin ja aina on yhtä positiivinen tunnelma. Sääkin oli mukava, vain ihan lopussa vähän satoi. Ossi pääsi päivän aikana moikkaamaan alpakoita ja nuuhkimaan ihan nenät vastakkain. Poni oli innoissaan ja minä myös!
     Kotona Linnea ja Olivia kävivät molemmat itsekseen ponistelemassa, Omppu Tuhton kanssa ja Linnea Penan. Tässä Olivian raportti: "Ajoin Tuhton kanssa tänään viiskymppisellä. Mentiin noin neljä kierrosta. Ravailin pitkillä sivuilla ja muuten kävelin. Tuhto oli tosi mukava ja reipas, vaikka välillä se kuitenkin vähän kyttäili jotain. Ennen liikutusta laitoin Tuhtolle tossut ja liikutuksen jälkeen kuivasin sen varusteet ja pesin tossut." Sitten Linnean raportti: "Hain penan ja sit varustin sen. Kävin rautasillalla ja käännyin ympäri ja takasin. Siinä missä aletaan alkukäyntien jälkeen ravaamaan Pena vähä kyttäili ympärille, mutta ei kuitenkaan säikkynyt. Pena oli aika energinen ja niinkuin sanoit niin otin siinä yhdessä kohtaa vähän reippaampaa ravia ja sit sen jälkeen hölkkää ja loppukäynnit ja takasin tallille. Ajossa meni varmaan joku 45-50 min ja Pena oli kiva ja reipas."

Sunnuntaina 12.5.2019 kävin siivoamassa Ilmarin karsinan, kun sunnuntaisin karsinat pitää siivota itse. Harmillista ajaa 40 km yhden karsinan takia, mutta tallissa tallin tavalla ja syksyllä Ilmari muuttaa pihatolle. (Siis toki ihan ymmärretävä käytäntö, mutta voisipa se olla jo pihatolla.) Annika ja Noora kävivät ajamassa pari ponia yhdessä äitinsä kanssa, tässä Nooralta raportti: "Tänään käytiin ajamassa rautasillalle ja takaisin. Mä ja äiti ajettiin Penalla ja Annika Tuhtolla. Ponit oli kivoja ja reippaita. Aluks Pena vähä kyttäili jotain, mutta lopetti sen loppua kohden. Käytiin viel lopuksi yksi kierros viiskymppistä loppukäynneillä. Sitten purettiin ponit ja vietiin ne pihattoon. Lopuksi vielä pestiin tossut." Ihanaa kun joskus vanhemmatkin innostuvat mukaan!

 PERJANTAI/LAUANTAI:

keskiviikko 17. heinäkuuta 2019

Vappuviikko, Jeren ekat ohjasajot ja virallisia mittauksia

Maanantaina 29.4.2019 livahdin illansuussa tallille. Maanantait olen pitänyt tallittomina muun muassa kyytinongelmien ja taloudellisten syiden (bensa) vuoksi, mutta nyt kun minulla on auto ja olin iltapäivällä saanut opiskelutoverini kanssa isomman koulutehtävän palautettua, oli sellainen fiilis että poneilemaan on päästävä. Tallilla hain Jermun tallin pihaan tarkoituksenani aloittaa pikkumiehen ohjasajo-opetus, mutta nähtyäni tallinomistajan suunnitelmiin tuli muutos. Huikkasin hänelle, että päästetäänkö varsat kentälle painimaan ja hän oli innolla mukana. Niinpä kipitimme Jeren kanssa hakemaan Villen ja varsat pääsivät kentälle tallinomistajan pikkusuokkivarsan kanssa. Pikkusuokki 1v oli alkuun kauhuissaan ja kiisi kenttää ympäri shettiksiä karkuun. Sitten se koitti langoista läpi ulos kentän takaportista, mutta onneksi siellä oli ihmisiä vastassa. Suokkivarsa naksutteli poneille ja ponit olivat pian ihan hämillään. Ne päättivät painia keskenään ja syödä kentän aitojen ali. Pikkuhiljaa suokki uskaltautui lähemmäs. Jermusta aloittaen se uskaltautui tutustumaan ja lopulta painimaan. Oli ihana nähdä kuinka varsa suli, kun se tajusi että shettikset ovat kavereita ja ymmärsi että ja miten niiden kanssa voi leikkiä.
     Kenttärallien jälkeen kävelimme Villen ja Jeren kanssa uittokuopalle ja takaisin. Varsat eivät huolineet kahlaamaan, vaikka se olisi voinut olla loppuunsa ihan mukavaa ainakin hyvin hikiselle Jerelle. Jermu oli ollut suokkivarsan painikaverina pääosassa ja sen huomasi. Varsani eivät kuitenkaan ennen ole kahlanneet uittokuopassa, eivätkä tosiaankaan suostuneet nyt koittamaan. Jos minulla olisi ollut saappaat olisin voinut näyttää mallia, mutta lenkkareilla en halunnut itsekään lätäkköön astua. Noh, ei se mitään. Kävelimme rauhaksiin takaisin kotia kohti ja matkalla varsat saivat maistella vihreää.
     Varsojen palattua pihatolle juoksutin Ilmarin lyhyehkösti liinassa kentällä. Kävimme ponin kanssa läpi kaikki askellajit kumpaankin suuntaan suurella keskiympyrällä. Vähän poni vastusteli laukassa ja koitti poistua paikalta, mutta se on ymmärrettävää kun sillä on vielä kehno tasapaino ympyrällä laukkaamiseen. Tarvitaan lisää harjoitusta ja ponista tulee hyvä. Ravi Ilmarilla näytti hyvältä, se astuu hyvin takasillaan alleen. Loppukäynnit kävelimme ylälenkillä.

Tiistaina 30.4.2019 ystäväni Miisa kävi aamupäivällä itsekseen ratsastamassa Ossin. Hänen saapuessaan tallille poneilla oli aamu-unihetki, mutta Ossi lähti kiltisti mukaan töihin. Kysyin Miisalta myöhemmin miten Ossin kanssa meni, tässä vastaus: "Tosi hyvin meni, hän oli oikein reipas ja innokas. Tarjos lähes joka lävistäjällä melkoset lisäykset ja oli ihan menossa. Muuten tein jonkun verran samoja juttuja kun viimeeks ja koitin taivutella aika paljon. Poni meni tosi superisti ja oli koko ajan tosi kevyt ja pehmee kädelle. Siinä aika alussa kun olin saanut lämpöseks ja kun se oli ite niin hyvin menossa ja hyvin tuntumalla niin rupes pyöristymään jo aika kivasti niskasta ihan itestään. Sit käynnissä rupesin työstämään vähän avoa, et saisin taipumaan vielä vähän paremmin ja sekin sujui tosi hyvin kun sain sen tajuamaan mitä halusin. Sen jälkeen se rentoutui tosi kivasti ja ravi tuntui tosi hyvältä. Sit välikäyntien jälkeen laukassa se oli taas ihan menossa, olis halunnut vaan tykittää täysiä. Hetken työstämisen jälkeen sain sen rennoksi ja sen jälkeen en enää muuta kun ravannut. Kokonaisuudessaan meni siis ihan tosi superisti!" Kiitos Miisa, ihan super ihanaa että kävit ratsastamassa Ossin! Toivottavasti saadaan sut jatkossakin poneilemaan ja seuraavalla kerralla haluan olla järkkärin kanssa kentän reunalla!
     Normi vakkaripäivä oli tältä erää peruttu, sillä minulla oli muita suunnitelmia vappuaatolle. Olivia kävi kuitenkin ajelemassa ja Hanna lähti hänen kaverikseen. Tässä raportti Olivialta: "Ajettiin tänään 50:sellä niin, että mä ja Hanna molemmat ajettiin Tuhtolla ja Brankku oli peräponina. Mentiin noin viisi kierrosta ja ponit olivat tosi energisiä ja mukavia. Ravailtiin hyvissä kohdissa ja muuten käveltiin. Otettiin myös jossain kohtaa vähän reippaampaa ravia. Lenkin jälkeen pyyhittiin poneilta hiet ja myrkytettiin Brankku." (Eli laittoivat ötökkämyrkkyä.)
     Harmikseni omat suunnitelmani lopulta kariutuivat, mutta suuntasinkin sitten kuitenkin tallille. Aurinko oli jo laskussa kun kurvailin pihaan, mutta eikai se ole niin justiinsa. Hain Penan tallin pihaan ja aloitin lyhentämällä sen hännän ja siistimällä partakarvat. Juttelin ponille paljon ja silittelin sitä hellästi. Harjatessa siitä lähti hurjat määrät vaaleaa karvaa, nyt on hyvä raaputella oikein huolella irtokarvoja poneista pois. Huolittelujen jälkeen valjastin Penan ja ohjasajoin sen kentällä. Käytössä olivat kaikki askellajit ja sujui hienosti! Teimme paljon erilaisia kiemurruksia, eli ympyröitä, voltteja, kiemurauria, lävistäjiä ja täyskaartoja. Tämän jälkeen hoidin ponin ja annoin sen syödä vihreää, sekä pidin tunnin instagram-livevideon.

Keskiviikkona 1.5.2019 olin hurja ja kokeilin Jermun kanssa ohjasajoa ensimmäistä kertaa. Olen opettanut sille riimulla myötäämistä, johtavan otteen seuraamista ja sitä on käsitelty paljon maasta. Varsa toimi hienosti! Se pysähtyi nätisti, lähti liikkeelle nätisti ja hoksasi nopeasti kääntymisen. Menimme vain ihan lyhyesti, sillä tarkoitus on aloittaa tietysti hissukseen. Fanni otti videota. Kokeilin pienen pätkän raviakin (jälkeenpäin ajateltuna liian iso askel yhdellä kertaa) ja Jermu meni hienosti. Toinen lyhyt ravipätkä ja sitten tein virheen. Tarkoitus oli että itse kävelen ja Jere ravaa, mutta jännittynyt varsa otti reippaampia askelija jolloin minun oli pakko lisätä omaa tahtiani. Otin yhden juoksuaskeleen kaltaisen askeleen tasapainoni horjahtaessa ja se riitti ponille. Se lähti kuin kenguru, tehden kunnon loikat, kunnes sain sen rauhoitettua. Voi poni pieni, anteeksi! Tarkoitus ei ollut säikytellä. Tilanne oli koominen ja ponin rauhoituttua oli helppo nauraa. Onneksi Fanni sai koko homman nauhalle! Jermu on herkkä pieni mies.
     Seuraavaksi vuorossa oli Villen ajo. Kurvailin varsan kanssa mukavasti viiskymppisellä ja koska varsalla oli virtaa, annoin sen edetä kaikissa askellajeissa. Toiselle kierrokselle käännyttäessä poni oli vähän rauhaton, sillä naapuri teki koneella klapeja pihassaan. En antanut ponin laukata, mutta ravailimme. Sitten melkein kuolin. Poni lähti kuin naton ohjus pitkää suoraa. Se kiisi hirveää laukkaa eikä reagoinut mitenkään jarrutusyrityksiini. Se juoksi säikähtäneenä eikä ryöstänyt ilkeyttään. Tajusin, että vedän sitä suusta yrittäessäni kauhuissani jarruttaa. Annoin ohjaa, otin, annoin. Tasainen kova veto oli kauhistuttanut sitä vain entisestään, mutta se oli minulta ihmisenä vaistomainen reaktio. Kiidimme kohti päätyä ja kurvia. Tiesin, että metsäkoneet olivat tuhonneet pohjan tehden siitä hyvin eätasaisen. Tällä vauhdilla emme selviäsi viiskymppisen takapäädystä. Toinen vaihtehto oli kääntää vasemmalle ja pellolle, ja sitä lähdin yrittämään. Kolmas vaihtoehto oli pahin. suoraan jatkui kohta, johon on traktorilla ajettu lantaa ja vanhoja alusia. Se näyttää vähän tieltä ja melko tasaiselta, muttei ole sitä. Sen jälkeen on lisäksi syvä ja pitkä oja. Kaikki taito kääntämiseen ja onnistuin. Meinasin lentää kärreistä epätasaisella pohjalla kärrien hypätessä metsäkoneen jäljissä, mutta pysyin kyydissä. Pellolle Ville rauhoittui ja hölkkäsimme vielä ympyrän. Sitten ajoin käynnissä kotia kohti jonkin matkaa. Traumoja ei oteta ajosta, kiitos. Lopun matkaa kotiin kävelin kädet ja jalat täristen.
     Kehuin ponia hirveästi heti sen pellolle hidastamisesta alkaen. Ei ole sen vika että se pelästyi ja oli mahtavaa miten hienosti lopulta selvisimme yhdessä hyvin potentiaalisesta vaaratilanteesta. Hyvällä tiellä tuo ei olisi ollut paha, mutta koska viiskymppinen on siinä kunnossa kuin on... olen onnellinen että selvisimme ehjinä! Ja onneksi se olin minä, joka oli kärreillä. En tarkoita etteikö kukaan muu olisi pärjännyt, mutta onneksi alaikäiset eivät joutuneet tähän tilanteeseen. Vaikka noh, näitähän sattuu. Hevonen on saaliseläin. Tosin en ymmärrä, miksen koittanut kääntää ponia suoralta peltoon. Kyllä, se on viljelty. Ei, siellä ei saa ajaa. Hätätilanteessa olisi kuitenkin voinut kääntää ja ensikerralla tajuan tehdä niin. Nyt kaikki kävi vain niin nopeasti. Harvoin pelästyn näin paljon, mutta välillä näinkin voi käydä.
     Aloin hoitamaan ja varustamaan isoja poikia jo ennen vakkareiden tuloa, jotta ehtisimme pidemmälle maastoreissulle. Kävimme aivan iiihanan ja rentouttavan lenkin keltaisen talon takaisessa metsässä, kiipeillen kallioreiteillä ja kipsutellen pieniä metsäpolkuja. Ponit ovat tosi taitavia ja varmajalkaisia otuksia, ja pääsevät yllättävänkin haastavista paikoista. Olivia ratsasti Tuhtolla, Noora Ilmarilla, Henna Ossilla, Kristina Penalla ja Axel Braamerilla. Meillä on siis taas pari uutta vakkaria, siistiä! Me kävelimme mukana Hennan äidin kanssa ja siinä olikin hyvää lenkkeilyä meille myös.  Braamer oli ihan liekeissä innosta ja tiputti Axelin ekassa laukassa. Reipas herra kiipesi heti takaisin kyytiin ja matka jatkui sen jälkeen ongelmitta. Kaikilla oli hauskaa, ihana lenkki! Näitä lisää.

Ps. Hyvää matkaa Melli ja Wick, sekä kiitos kaikesta. Levätkää rauhassa vanhat "työkaverit". <3

MAANANTAI:

TIISTAI:

KESKIVIIKKO:
Joku hassu patti Villellä ikenessä. Seuraillaan! Jermulta lähtee hurjasti karvaa.




Torstaina 2.5.2019 ohjasajoin Jermun uudelleen ja varsa toimi hienosti. Teimme käynnissä pysähdyksiä, liikkeellelähtöjä ja helppoja käännöksiä. Olivia ratsasti samalla lyhyesti Penan käynnissä ja ravissa. Jostain syystä se oli taas kovin jännittynyt ja pyrki kentältä portin kohdalta ulos. Pitää koittaa keksiä jotain kivaa poneille, että ne taas viihtyisivät myös kentällä.
     Muiden saavuttua lähdimme maastoon. Hanna ei päässyt tällä kertaa paikalle, mutta Henna tuli hänen tilalleen. Hennan ratsuna oli Braamer, Nooralla Ilmari, Olivialla Tuhto ja Saralla Ossi. Ratsuilimme autiotalon metsän poluilla ja käytössä lenkin aikana olivat kaikki askellajit. Tuhto kerran maastoutti ilman satulaa ratsastaneen Olivian laukassa, mutta neitiä ei onneksi sattunut. Braamer oli nopsakka poika mutta kiltti, Ossi puolestaan harmillisesti hieman vaisu.

Perjantaina 3.5.2019 olin töissä iltavuorossa enkä ehtinyt tallille ja lauantainakin (4.5.2019) olin tuli hännän alla ressaten ehtisinkö tallilta ajoissa töihin. Ihana työpaikka jossa tein pari tuurausta, mutta olen aivan surkea iltavuoroja ennen erityisesti nyt kun en ole tottunut. Ajelimme ravitiimin ja ponien kanssa viiskymppisellä käynnissä ja ravissa, ottaen myös kilpailuvauhtista pätkää ja tehden ohitusharjoituksia. Minulla oli ajossa Ilmari, Olivialla Tuhto, Linnealla Ossi ja Annikalla ja Nooralla Braamer ja peräponina Pena. Tämä siksi, kun meillä ei ole tarpeeksi kärrejä kaikille. Yksistä koppareista on rengas rikki ja kotikilpureiden renkaat tarvitsisivat ilmaa tai/ja kumien vaihdon. Muutoin ajo meni hyvin, mutta ohitusharjoituksissa Ilmari lähti käpälästä Ossin mennessä ohi. Se sinkosi peltoon laukalla, muttei onneksi niin pahasti kuin Ville eilen. Se ei ollut paniikissa, vaan hermostunut ja enemmänkin energinen ja hyvän tekosyyn keksinyt. Seuraavat ohitukset sujuivat jo hyvin ja harjoittelemme näitä jatkossakin.

Sunnuntaina 5.5.2019 kävimme hiitillä Loviisassa, sillä olin järjestellyt sinne ponien mittaus- ja hiittimiitin. Mukaan lähtivät Ville, Pena ja Ilmari. Ponit lastautuivat ja matkustivat hienosti ja ongelmitta. Ensiksi otukset mitattiin ja Villen paperiin kirjattiin 101,0 cm. Olisin olettanut sen olevan korkeampi, mutta olen tyytyväinen tähänkin tulokseen. Penan loppumittauksessa papereihin kirjattiin hyvät 102,0 cm, Ilmari yllätti. Olin veikannut sen olevan lähemmäs 115 cm, mutta se olikin lopulta mitassa "vain" 109,5 cm. B-ponit, täältä tullaan!
     Viltsu ei osallistunut hiitille, sillä se ei ole vielä valmis. Minä kuitenkin hyppäsin Ilmarin kärreille ja Annika Penan. Ilmari oli vähän hermostunut, ja niinpä aloitimme radalla niin, että Olivia tuli pitkällä narulla taluttaen vasmistamaan. Aloitimme käynnissä ja tarkoitus oli hölkätä, sitten päästää Ilmari irti ja jatkaa verkkaa. Toisin kuitenkin kävi. Ilmari hyppi hurjana pystyyn joka kerta, kun joku meni siitä ohi. Ei siis mitään pieniä hyppyjä, vaan sellaisia että mietin mahtaako selkäni kohta osua maahan tai poni kaatua. Tilannetta ei auttanut lainkaan se, etteivät muut verkkaajat yhtään halunneet ottaa ongelmiamme huomioon. Eräs esimerkiksi painatti ihan vierestä ohi täyttä laukkaa, koska hänen poniaan pitää kuulemma verkata laukalla. Laukalla verkkaaminen on täysin ymmärrettävää, mutta se ei mene minulle jakeluun, ettei voi ongelmahevosta ohittaessa mennä kauempaa eikä edes hidastaa. Iso harmi. Tulin kärreiltä alas ja saimme yhdessä Olivian kanssa Ilmarin ulos radalta. Sitten nopeasti kaikki varusteet pois, sillä on turvallisempaa riehua ilman niitä. Lopulta Ilmari onneksi rauhoittui ja pääsi syömään. Täytyy reenailla rauhaksiin omalla porukalla lisää. En olisi uskonut, että poniparka hermostuu noin kovasti. Noh, hiljaa hyvä tulee.
     Penan hiitti meni kivasti ja ajaksi kellotin noin 3.24. Tästä on hyvä lähteä hakemaan nopeampia vauhteja kesää kohti. Kotimatka sujui hienosti ja kotona ponit hoidettiin, tavarat purettiin ja poneja hetki vielä syöteltiin vihreällä.

 TORSTAI:

SUNNUNTAI:

maanantai 8. heinäkuuta 2019

Puomirataharjoituksia, ajoa, evakko ja hauska kisareissu

Tiistaina 23.4.2019 siirsimme Tuhton ja Penan asumaan sairastarhaan, sillä Tuhto piti saada erilleen Villestä nyt, eikä jäädä odottelemaan että pihattokoppiin rakennetaan väliseinä. Jahka väliseinä tulee, pistän väliaidan kuntoon ja Tuhto ja Pena pääsevät takaisin pihatolle omalle puolelleen. Kävin jo Pikantista ostamassa eristimiä kevyttolppiin rikkoutuneiden tilalle. Puhdistelin Tuhton haavat laimennetulla betadinella. Poni ei tykännyt, huiski vähän, mutta antoi kuitenkin hoitaa kun juttelin rauhallisesti ja olin hellä. Poni saa nyt taas olla hetken liikutuksesta pois, jospa se tästä nyt tulisi kuntoon kun ei ole enää varsaa kiusimassa. Villeä ei tietenkään voi syyttää, se on ori ja eläin, eikä se tee asioita ilkeyttään. Hellu oli myöskin nähnyt kun molemmat varsat olivat roikkuneet Tuhton jaloissa, eli Jere on rikostoveri ja osasyyllinen.
     Päivän ratsuilut mentiin kentällä harjoitellen taas hiukan puomien kanssa. Varsinaisia puomitreenejä ei kannattaisi tehdä näin usein, mutta meillä kun on vain yksittäisiä puomeja ripoteltu ympäri kenttää ja harjoittelemme pääasiassa kääntämisiä ja ratsastusradan teitä, ei homma ole niin justiinsa. Annan ratsuna toimi Ossi, Oonan Braamer, Olivian Ilmari ja mukana oli myös Sara Penan kanssa. Ilmarille tehtiin lisäreikiä Tuhton kuolaimettomiin, jotta päästiin kokeilemaan miten Ilmari toimisi niillä. Ei ongelmia. Sillä on aikanaan käytetty toisenlaisia kuolaimettomia. Ilmarilla oli alkuun Wintec kids -satula, samoin Ossilla. Braamer ja Oona kipsuttelivat ilman satulaa ja Penalla ja Saralla oli lampaankarvasatula. Vaihdoimme kuitenkin Ilmarin ja Penan satulat päittäin, sillä Ilmari vähän temppuili. Myöhemmin tajusin, ponin tultua syliini kertomaan, että suitset menevät välillä aivan liian lähelle silmää. Anteeksi Ilmari, pitää lisätä niihin alas lisäremmi jotta ne pysyvät jatkossa hyvin.
     Alkuun ratsukot treenailivat jarrujaan tehden käynnistä pysähdyksiä ja liikkeellelähtöjä, jonka jälkeen siirryttiin ravitehtävään jossa tultiin keskiympyrää. Ympyrän kummassakin lakipisteessä oli puomi, joka ylitettiin. Välikäyntejä on hyvä ottaa usein, varsinkin jos ponit ovat vähän puskatasoisia ja ratsastusjutuissa aika ruosteessa. Sitten ratsukot saivat tulla kaikki oman halunsa mukaan joko kerran tai kaksi puomiradan ravissa. Radalla oli ensin suoralla linjalla pitkällä sivulla uran sisäpuolella puomin ylitys, sitten ratsastettiin päädyn läpi, kokorataleikkaalla puomin ylitys, päädyn läpi, uusi lävistäjä ja puomin ylitys ja lopuksi vielä toinen suora linja uran sisäpuolella pitkällä sivulla. Olivia ja Ilmari kokeilivat samaa myös osittain laukassa ja Ilmari hoiti homman ihan super hyvin! Tokavikalla puomilla se kuitenkin sai kohtauksen ja hyppi miten sattuu, pysähtyen kuitenkin pian ja rauhoittuen. Olivia oli kaulalla ja livahti äkkiä takaisin satulaan. Hänellä on hitsin hyvä tasapaino, olin jo varma että hän tippuu. Kehuimme ponia hurjasti rauhoittumisesta, sillä se olisi kyllä halutessaan saanut tytön alas. Nyt se selvästi reagoi johonkin epämukavuuteen, eikä sitä voinyt syyttää. Ilmari on todella herkkä poni. Luultavasti siis suitset liian lähellä silmää, jonka tajusimme lopputunnista. Kuten sanottu, ei näitä enää ilman lisävirityksiä, jotka tarvitsee tehdä kyllä myös Tuhtolle.
     Ennen loppuverryttelyjä Oona ja Anna laukkasivat uraa pitkin. Brankkurontti tiputti Oonan. Häntä ei onneksi sattunut ja hän kiipesi reippaana uudelleen kyytiin. Talutin häntä laukassa yhden kierroksen ja se meni hienosti! Braamer ei kestä juuri virheitä ratsastajalta vaan on aika armoton. Näistä tulee kuitenkin vielä hieno pari! Sara ei huolinut tällä kertaa laukata, mutta ai että olin ylpeä hänestä! Häntä oli jännittänyt kovasti ratsastaa Penalla, sillä hän tippui Penalta pellolla viimevuoden lopulla Penan säikähdettyä jotain. Pena on myös herkkä ja siksi kentällä toisinaan hankala, sillä se stressaantuu jos ratsastaja jännittää. Pena ei pukittele tai riehu, mutta kipittää karkuun jännittyessään. Nyt Saran ilme loisti kuin aurinko. Ratsukolla oli mennyt todella hienosti ohjeideni avulla ja Saran päätettyä että nyt onnistutaan. Siinä oli itsensä ylittämisen paikka onnistunein tuloksin, hyvä Sara ja Pena! Kaikilla muillakin meni tosi hyvin, hyvä kaikki!

Keskiviikkona 24.4.2019 menin tallille aamupäivästä, sillä koko laumallani oli kavioiden vuolupäivä. Siinä oli vähän sumplimista kun raahailin kahdeksan poniinia ulos ja takaisin, sillä myös yhden ystävän poni oli vuoluissa mukana. Kaikki ponit käyttäytyivät hyvin, eikä ollut mitään ihmeempiä. Ossin toisen puolen kaviot olivat kasvaneet vähän hassusti, mutta ne korjattiin. Villen toinen takanen on jännä, se on vino jostain kaviota ylempää ja sen vuohisnivel naksuu. Saadessaan lisää lihasta se varmasti saa tukea paremmin. Ilmarilla ei ollut juuri otettavaa kun sen on toinen kengittäjä alkukuusta vuollut, mutta siltä otettiin vähän kantoja alas kun se on ratsutyylillä laiteltu aiemmin vähän pystyyn. Vuolujen jälkeen palauttelin ponit pihalle, bongasin kevääni ensimmäisen suloisen kyykäärmeen ja siivoilin tallista vuolun jäljet ja karsinat joissa olin säilönyt poneja.
     Olivia saapui tallille normaalia aikaisemmin ja muita vakkareita ei tällä kertaa paikalle tullutkaan. Sovitimme Tuhtolle 11-kokoista Equine Fusionin tossua. Se oli etuseen hyvä, takaseen ehkä aavistuksen iso. 10-koko ei kuitenkaan mahdu vaan on selvästi pieni, joten nämä 11-kokoiset saavat luvan kelvata. Sitten Olivia hetken lastausharjoitteli Tuhton kanssa trailerilla. Tuhto antoi minun jopa laittaa takaluukkua "kiinni" (ei hakaan, pidin kädellä) ollessaan kopissa. Mahtavaa! Se sai lahjuksena paljon herkkuja ja kehuja. Kyllä siitä vielä kilpaponi tulee ja lastausongelmasta päästään pikkuhiljaa.
      Tuhton palattua Penan luokse sairastarhaan nappasimme pihaan Villen, Jermun ja kärryt. Olivia valjasteli Viltsun kärrien eteen ja minä sovitin Jermulle ensimmäistä kertaa valjaita. Alkuun laitoin sille selkään Villen silat, mutta sitten innostuin nappaamaan sille toiset. Voisin kiinnittää mahavyön ja häntäremmin hellästi ja pitää varsalla valjaita samalla kun talutuslenkittäisin sitä. Mahavyötä kiristäessä Jermu hyppäsi hurjan loikan, vaikka yritin olla tosi hellä ja kiristää hitaasti. En edes kiristänyt oikeasti tiukalle. Kukaan aiemmista poneistani ei ole reagoinut näin, enkä muista yhdenkään opettamani ponin reagoineen näin vahvasti. Jermu on herkkä pieni mies, mutta se on kyllä tiedetty alusta asti. Säpsähdyksen jälkeen ongelmaa ei enää ollut. Poni tutki uteliaana valjaita ja yritti repiä niitä. Kaikki pitää tällä hetkellä saada hampaiden väliin, oli se sitten seinä, harja, kaverin riimunnaru, oma riimunnaru, tai minun käteni. Kuolaimetkin se nappasi oikein hyökäten, vaikka ne eivät sitten olleetkaan ihan ykkösjuttu vaan niitä piti hetki mukellella ennekö ne hyväksyttiin. Toinen kerta kuolaimet suussa. Jerellä oli suorat kuolaimet, Villellä ravinivelet. Villellekin kokeillaan kuitenkin seuraavaksi suoria tai sylinterejä, sillä se oli melko rauhaton suustaan nivelten kanssa ja heitteli kieltään päälle, alle, päälle, alle. 
     Kiersimme kaksi kierrosta viiskymppistä ympäri, toisen toiseen ja toisen toiseen suuntaan. Olivia siis ajoi Villellä ja minä talutin Jermua, jonka lisäksi mukaan lähtivät ratsain Fanni ja poninsa Dali. Etenimme rauhaksiin ja mukavasti käynnissä, nauttien aivan ihanasta ilmasta. Kyllä kelpaa olla olemassa, ihana kevät! Hyttysiä tosin alkaa olla ja varsinkin jaloissani olevat pistot kutiavat, mutta ei se mitään. Brankkua on alettu suojaamaan ötökkäkarkotteilla ja sille pitää tilata uusia ihottumaloimia. Braamer raukan osalta en odota kesää, muutoin olen valmis!
     Saapuessamme tallin pihaan, meitä odotti yllätys. Viimeviikkoinen ratsastaja oli saapunut paikalle, vaikka olin luullut ettei hän ole tulossa. Meille oli sattunut harmillinen väärinymmärrys, mutta hän tulee uudelleen seuraavalla viikolla. Etsin siis tori.fi:n kautta ratsastajaa käymään toistaiseksi tiistaisin ilmaiseksi ja hän on tullut sitä kautta. Tiistai hänelle ei kuitenkaan käykkään, joten hän käy nyt hetken keskiviikkoisin.
     Loppuun mainittakoon, että koko pihattolaumani on tällä hetkellä vähän hukassa. Ville hirnuu ja kutsuu Tuhtoa ja muutkin hirnahtelevat. Niitä hämmentää kun ne ovat pitkästä aikaa erossa. Toivottavasti tallinomistaja kerkeää loppuviikosta laittamaan pihatolle sen väliseinän, jotta saan Penan ja Tuhton takaisin pihatolle saikkutarhalta.

Torstaina 25.4.2019 Tuhton takareidet näyttivät jo hyviltä. Liikutukseen se ei vielä tullut, mutta lauantaina viimeistään olisi suunnitelmana palautella se kohti normaalia rytmiä. Sunnuntaina on Pyölillä pikkukisat, saa nyt nähdä lähteekö se sinne vai ei. Kunto Tuhtolta ei ole kadonnut minnekkään, mutta katsomme lauantaina vielä onko sen liikkuminen helppoa vai vielä jäykähköä. Iloinen se on ja yritti tulla saikkutarhasta ulos kun hain Penaa.
     Minä ajoin tänään Penalla, Olivia ja Noora Ossilla ja Hanna ja Sara Braamerilla. Omppu ja Nokka ottivat peräponikseen Ilmarin, jonka hoitajat olivat juuri talutuslenkittäneet sitä. Se jaksaa hyvin, lenkitys oli sille varmasti hyvä alkuverryttely. Ajoimme viiskymppisellä ensin kaksi kierrosta toiseen, sitten kansi kierrosta toiseen suuntaan. Pena oli aivan liekeissä ja sen ehdotuksesta otimme reippaampaakin laukkaa. Kaikilla poneilla oli virtaa ja Ilmarikin yritti päästä Ossista ohi. Oli ihan mahtava keli ja super hauska ajo kaikissa askellajeissa! Bongasin matkalta hiirenkorvia ja valkovuokkoja ja on jo niin lämmin, että minulla oli koko päivän ollut lyhythihainen paita. Loppukäynneillä kävimme vielä kahluuttamassa poneja uittokuopalla. Selvisin Penan kahluuttamisesta ajaen ilman että kastuin ja kahluutin taluttaen vähän myös Ilmaria.

Perjantai 26.4.2019 oli kaikkien ponien vapaapäivä ja minä tein kouluhommia ja vaihdoin isäni kanssa autooni kesärenkaat. Maininnan arvoinen asia, koska se oli niin hauskaa ja olin ylpeä kun oon remppamies.

TIISTAI:

KESKIVIIKKO:

 TORSTAI:

LUONTOBONGAUKSET:


Lauantaina 27.4.2019 vain yksi normaalisti lauantaisin käyvistä pääsi paikalle kanssani, ja hän oli Noora. Mukaamme tuli kuitenkin myös Oona ja kävimme neitien kanssa maastossa. Noora ratsasti Ilmarilla, Oona Penalla ja minä talutin Villeä. Kaikilla poneilla oli tossut ja reipas pieni Ville kantoi kiltisti huppariani, jonka asensin sen selkään loimivyöllä. Homman pointti oli, että saan sen päälleni jos tulee kylmä. Ponit olivat reippaita ja tarkoitus oli käydä normaalia pidempi maasto, muttemme lopulta ehtineetkään. Hauskaa oli joka tapauksessa! Kipsuttelimme kotitietä, kävimme kallion päällä ja jatkoimme Pirelintielle. Sieltä menimme autiotalolle vievälle tielle. Siellä ratsukot menivät ihan hurjaa laukkaa ja niin ponit kuin tytötkin olivat ihan innoissaan! Samoilimme myös autiotalon metsässä, vaikkakin sukelsimme metsikköön vähän eri kohdasta kun normaalisti. Villellä oli suussaan sylinterikuolain, johon poni oli paljon tyytyväisempi kun niveleen. Kuolain varsalla oli siksi, että se innostuessaankin pysyisi käpälässä ja jotta se tottuisi kuolaimeen hyvin.
     Maastoiluiden jälkeen Oona lähti kotiin ja kaverini saapui paikalle. Kaverini on  täysi-ikäinen ratsastuksenohjaaja, mutta kätevästi yhtä shettiskokoinen! Pitkä, muttei liian! Hän ratsasti ensin Ossin kentällä kaikissa askellajeissa ja Noora ratsasti Tuhton. Minä seurailin, kuvasin kännykällä ja varustin Braamerin valmiiksi. Kävelytin Brankkua myös alkuun, ja ratsastettuaan Ossin kaverini siirtyi Braamerille. Noora ratsasti sen aikaa Tuhtolla pitkät loppukäynnit ja piti Ossia käsihevosena. Kaikkien ponien kanssa meni hyvin! Erityisesti Ossin meno näytti hyvältä, joskin mitenkään notkea O ei ole. Oli ihanaa miten Ossin suu pysyi koko ajan kiinni. Se on suusta todella herkkä ja aukoo suuta pienestäkin, mutta nyt suu pysyi kiinni. Kiitos kaverilleni, kun tulit ratsastamaan! En ole varma saiko sun nimeäsi mainita, joten jätin sen pois. Voin myös lisätä sen jos haluat! Noora ja Tuhto laukkasivat ilman satulaa kentällä. Eivät pitkään, mutta kuiteskin hienosti! Hyvä Noora ja Tuhto!

Sunnuntaina 28.4.2019 suuntasimme ajaen kohti Hempyölin tallia ja STARA:n järjestämiä kisoja! Ensin kilpailtaisiin pukuratsastuksessa ja sitten puomiluokassa. Ponit vietiin paikan päällä siis ajellen metsää pitkin. Hanna ja Olivia ajoivat Ossilla peräponinaan Tuhto. Minä ajoin Braamerilla ja kyydissäni tuli Fanni, pitäen peräponina omaa connemaraansa Dalia. Matka sujui hyvin, joskin hitaasti kun jouduimme menemään vähän pidempää reittiä. Olimme perillä vähän myöhässä, mutta kerkesimme vielä mukaan karkeloihin!
     Pukuratsastukseen meiltä osallistuivat Sara ja Braamer, sekä Hanna, Olivia ja Tuhto. Sara oli poliisi ja Braamer hänen poliisiponinsa taluttaen. Hanna, Olivia ja Tuhto puolestaan olivat piruja, Omppu ratsasti ja Hanna talutti. Voittoa ei tällä kertaa tullut, mutta hauskaa oli ja tiimiläisemme olivat hienoja! Hyvä tytöt!
     Seuraavaksi vuorossa olivat estekisat. Meiltä tuli kolme ratsukkoa puomiluokkaan ja myös Fanni osallistui siihen. Muita siinä luokassa ei sitten ollutkaan, eli se oli oikeastaan meidän tallin oma luokka! Ensimmäisenä suorittivat Oona ja Braamer. Kävelin mukana vähän matkan päässä varmistamassa ja neuvomassa. Kyseessä olivat harjoituskilpailut ja se oli täysin sallittua. Ratsukko eteni ravissa, sillä ei kannattanut ottaa turhia riskejä laukkaamalla. Yhdelle esteelle tuli yllättäen ihan huima loikka, mutta Oona pysyi kuin pysyikin kyydissä ja B kilttinä poikana oli riehumatta! Matka jopa jatkui laukalla, mutta huusin ohjeena että takaisin raville. Varmuuden vuoksi. Rata sujui loppuun hienosti ja tuloksena puhdas rata! Sitten Tuhto ja Olivia radalle. Ajattelin ensin pysyä poissa radalta, mutta Tuhtopa yllätti. Kielto heti ensimmäiselle esteelle niin puskista, että Olivia tuli alas. Hylky tuli, mutta radan sai suorittaa loppuun. Toisella yrittämällä koko rata sujui hyvin, olin varmuudeksi vähän mukana. 
     Kolmantena luokassa lähtivät Fanni ja Dali, joita olin varmistamassa taluttaen. Etenimme käynnissä ja hieno pieni Dallu suoriutui hienosti, vaikka jännitti! Fanni siis ratsasti täysin itse, minä vain varmistin. Minua nauratti lähes hysteerisesti. Olimme niin huvittava luokka ja tunnen tuomarin muutaman vuoden takaa. Ilme hänen kasvoillaan oli kertakaikkisen loistava, kun me suoritimme kaikki avustajan kanssa, yksi lensi, yksi meni käynnissä jne. Mutta ei siinä mitään! Harjoituskisat ja tämä kaikki oli täysin hyväksyttävää. Hauskaa oli ja saatiin hyvää kokemusta, se on tärkeintä. Ja siis vilpittömästi nauroinkin, oli ihan super hauskaa! Ilmakin oli mahtava. Puhdas rata myös Fannille ja Dallulle ja viimeiseinä starttasivat Anna ja Ossi. Ossi ei turhaan jalkojaan puomeilla nostele, mutta ei kaatanut yhtään puomikasaa ja eteni Annan kanssa tasaisen varmasti. Puhdas rata. Hyvä tytöt, hyvä meidän ihana tiimi!
     Kotimatka suoritettiin samalla kokoonpanolla kuin tulomatkakin. Samoilimme rauhassa, otimme myös reippaampaa vauhtia ja metsätiellä ponit pysähtyivät juomaan lätäköstä kuin mitkäkin villiponiinit. Kotona ponit hoidettiin hyvin ja palautettiin pihalle.

Kotona Annika ajoi Penan kanssa viiskymppisellä. He kipsuttelivat noin tunnin ja meni kuulemma tosi hyvin. Pena oli energinen ja halusi koko ajan mennä kovaa, joten Annika otti parissa kohtaa nopeita pätkiä. Meni kuulemma tosi hyvin! Koska Annika sattui olemaan sopivasti tallilla, yllytin hänet ajamaan myös Viltsun. Pihatolle oli tehty väliseinä, joten itse siirryin ahertamaan väliaidan rakentamisen kanssa. Tässä raportti Annikalta Viltsun ajosta: "Hain Viltsun, valjastin sen ja laitoin tossut. Viltsun kanssa menin ensin kierroksen viiskymppistä, sitten käännyin ja menin vielä toisen kierroksen. Viltsukin meni tosi hyvin ja otin sen kanssa myös pari lyhyttä ravipätkää ja meni silloinki tosi hienosti! Olivia, Hanna ja Ilmarikin tulivat yhdessä kohtaa vastaan, mutta Viltsu ohitti hienosti eikä oikeestaa ollu mitää ongelmia! Sitten tallilla otin valjaat pois ja putsasin tossut ja vein Viltsun takasin pihatolle." Iso kiitos Annika! En kelleen muulle olisi uskaltanut Viltsua vielä antaa ajoon ilman minua, mutta Annika on taitava, rauhallinen ja hän on toiminut hienosti myös Ellun kanssa aikanaan, eli on kokemusta nuorista oreista.
     Ilmarin hoitaja koitti lähteä talutuslenkille, mutta se jäi lyhyeksi kun he eivät käsittääkseni kuulemma oikein saaneet ponia pideltyä. Niinpä Hanna ja Olivia kävivät ajelemassa viiskymppisellä käynnissä ja ravissa. Kaikki meni hyvin. Kumpikin poni oli siis tänään ensimmäistä kertaa ajossa ilman minua! Hyvä ponit ja tytöt! Viiskymppinen on kyllä hirveän kätevä lenkki, koska se on turvallinen eikä sen varrella ole juurikaan liikennettä.
     Sain väliaidan tehtyä ja Tuhto ja Pena palasivat pihatolle. Nyt Pena on varsojen kanssa toisella puolella ja Tuhto, Ossi ja B toisella. Katsotaan miten homma alkaa sujua. Varsoilla olisi hyvä olla joku aikuinen poni, joka pitäisi niille kuria. Ville päivysti aidalla Tuhtoa ja illemmalla kuulemma olivatkin jo hajottaneet väliaidan kertaalleen. Sarkastinen jee. Ennen kotiinlähtöä irtojuoksutimme vielä Hannan ja Olivian kanssa Jermun. Varsalle tehtiin myös pieni este, jota se hyppäsi muutaman kerran söpösesti.

LAUANTAI:


SUNNUNTAI:



Sunnuntain kisakuvia © Suvi Tirronen / https://saippua.kuvat.fi
Poliisiparimme Sara ja Braamer!
Pikkupirut, Hanna, Olivia ja Tuhto.
Oona ja Braamer, valtava loikka! Oona pysyi kyydissä, wuhuu! Hyvä B ja Oona!
Hauskaa oli Fannin ja Dallun radalla! Hitaasti, mutta varmasti!
Yllätyskielto ekalle esteelle! Whoaaa!
Matka jatkui ja hauskaa oli!
Anna ja Ossi. Ossi ei turhaan jalkojaan nostele, mutta tasaisen hienosti meni!

sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Vakkarien pääsiäisleiri

Perjantaista 19.4.2019 maanantaihin 22.4.2019 meillä oli vakkareiden pääsiäisleiri! Leirille osallistuivat erilaisilla järjestelyillä Noora, Olivia, Hanna, Henna, Anna ja Sara, sekä vierailevana tähtenä Selma Tampereelta. Osa suurin osa porukasta oli yötä, osa päiväleirimuotoisesti. Blogini on tällä hetkellä jälleen ärsyttävän paljon jäljessä ja jostain syystä minulla ei ole muistiinpanoja tältä leiriltä. Kirjoittelen kuitenkin sen verran, kun muistan tai löytyy todisteita. Tallin omistajat olivat koko pääsiäisen reissussa ja me teimme tietysti kaikki tallihommat. Lisäksi poneilimme, herkuttelimme ja vietimme aikaa yhdessä. Poneilla oli vilkas viikonloppu ja lämpimän aurinkoisilla keleillä niillä alkoi olla jo lämmin. Niinpä innoissani klippailin isoille pojille viikonlopun aikana hauskat tuuletusraidat kylkiin koiratrimmerilläni. Niistä tuli huvittavat! Ilmarille en uskaltanut, sillä sen edellinen omistaja ei arvosta klippaamista. Myös pihatolla siivoilimme ahkerasti, kiitos tytöt!

Perjantaina (19.) aloitimme leirin majoittumalla sitä mukaa kun porukkaa ripotteli paikalle. Ensimmäisiä tulijoita olivat Henna ja Anna, joille pidin ratsastustunnin kentällä. Menimme "esterataa" jossa esteet olivat puomeja. Ihanaa kun kenttä on vihdoin sula, kuiva ja loistavassa kunnossa! Anna ratsasti Ossilla ja Henna Braamerilla. Tehtäviä tultiin pääasiassa ravissa, mutta Henna ja B kokeilivat myös laukassa. Henna tuli vahingossa alas 3 kertaa, muttei onneksi sattunut. Hänellä ei ollut satulaa ja B oli jekkutuulella laukatessa. Hennan äiti toimitti kaksi kakkua myöhemmin, ihana, omnomnom!
     Illemmalla, kun kaikki sen päiväiset tulijat olivat saapuneet, kävimme mukavasti ja rauhakseen kiertämässä viiskymppisen. Luulisin että vain kävelimme, mutta olemme saattaneet vähän myös ravata. Olivia ajoi Penan kanssa, Hanna ja Henna Braamerin kanssa, minä Villen kanssa. Noora ratsasti Ilmarilla ilman satulaa, Selma Tuhtolla. Mukana oli myös käymässä piipahtanut Eve joka talutti Ossia. Anna oli lähtenyt kotiin palatakseen jälleen seuraavana päivänä.

Lauantaina (20.) oli poneilla työntäyteinen päivä. Alkuun meillä oli vuorossa ratsastustunti ja pientä puomiharjoitusta. Alkukäynnit ja muutamat ensimmäiset ravipätkät mentiin taluttaen ja vasta sitten ratsastajat nousivat selkään. Henna sai ratsukseen Braamerin, Anna Ossin, Olivia Penan, Noora Ilmarin ja Selma Tuhton. Ilmarilla oli lampaankarvasatula, Ossilla ja Tuhtolla Wintec kidsit ja muut menivät ilman satulaa. Meillä oli hauska tunti kaikissa askellajeissa. Ajohommat ovat vissiin tehneet Ilmarille hyvää, otus oli tänään ratsastuksessakin aivan kuin eri poni mitä aiemmin. Kaikki askellajit menivät hienosti ja muutamaa jurnutusta ja pukkia lukuunottamatta poni työskenteli reippaana ja mielellään. Kaikilla muillakin meni ihan tosi hyvin!
     Iltapäivällä vesiä vietiin Penan avustuksella pihatoille. Kyllä on kätevää, kun reipas pieni poni vetää vesikanisterit kärryillä perille ja saa palkaksi syödä kun vesiä vaihdetaan tai täytetään. Linnea kävi itsekseen ajelemassa Ossin. Iltapäivällä piti myös olla Ilmarin jäsenkorjaus, mutta vaihdoimme tilalle Tuhton. Se on jotenkin vähän kankea ja arvelin sen olevan jostain jumissa. Siltä löytyikin jumeja oikeelta lanneselästä sekä ja si-nivelestä ja se hoidettiin kuntoon. Muutoin se oli hyvässä kunnossa ja nyt taas jaksaa.
     Illemmalla meillä oli agilityä, jossa mukana olivat kaikki ponit. Kuvien perusteella Nooralla oli Ilmari, Hannalla Pena, Selmalla Tuhto, Olivialla Ville, Hennalla Jermu, Annalla Ossi ja minulla ehkä Braamer. Sen tiedän, että kaikki ponit osallistuivat ja välillä vaihdeltiin. Olivia sai hienosti suostuteltua Villen jalat renkaaseen ja Henna Jermun jalat lavalle! Hanna puolestaan opetti Tuhtoa keikkumaan keinulaudalla, se on kätevää kokovartalo- ja kehonhallintatreeniä ponille! Super tytöt ja ponit! 
     Iltatallin jälkeen illalla tytöt innostuivat puunaamaan tallikaverin suomenhevosen kiiltävän puhtaaksi. Kiitokseksi siitä Hanna pääsi hevosen kyytiin. Ihanaa että saatiin Hannallekin ratsu, iso kiitos hevosen omistajalle! Ohjasin Hannaa ja etenimme kaikissa askellajeissa. Meni oikein hienosti, hyvä Hanna!

Ps. Nerolla oli tänään 14v synttärit, onnea maailman parhaalle pienelle Nero-koirallemme! <3

PERJANTAI:

LAUANTAI:



Sununtaina (21.) Braamer oli mukana vesien viennissä pihatoille, hieno pieni työponi. Vielä kun saataisiin länget ja setolkka, työvaljaiden osiahan meillä olisi jo! Aamutallin jälkeen aamuvillityksenä  otimme haravat ja talikot käsiin ja kunnostimme kenttää. Raavimme reunoille noussutta hiekkaa takaisin kentän puolelle siistien reunat ja hävittäen uran. Siinä oli hommaa, mutta tätä kannattaisi välillä tehdä. Kenttä oli upea sen jälkeen! Siinä kelpasikin sitten pitää neideille tuntia. Noora ratsasti Ilmarilla, johon hän on tykästynyt nyt kovasti. Olivian ratsuna oli Tuhto, Hennalla Ossi ja Selmalla Braamer. Käytössä olivat kaikki askellajit ja meni hyvin. Satuloita meillä ei vielä kaikille ole, joten osa meni taas ilman. Ratsuiluiden jälkeen kävimme uittokuopalla kahlailemassa Braamerin, Ossin ja Ilmarin kanssa ja vein samalla Elmerin haudalle punaisen ruusun.
     Iltapäivällä mentiin kentällä niin, että Hanna ajoi Penan kanssa jatkaen kentän huoltoa. Valjakko veti perässään rengasta, joka toimi lanana! Samaan aikaan kentällä kipsuttelivat ajaen Braamer ja Sara, sekä Olivia, Selma ja Ville. Olivia ja Selma vuorottelivat niin, että toinen oli aluksi kärreillä ja toinen käveli ja hölkkäsi Villen vierellä tukena ja puolessa välissä oli vaihto. Villeä ajoi nyt ensimmäistä kertaa joku muu kuin minä. Meni tosi hienosti! Sara näytti ihan valjakkokuskilta ja heillä meni Braamerin kanssa söpösesti. Hanna ja Pena tekivät hyvää jälkeä ja minäkin pääsin vähän testaamaan Penan kanssa.
     Illalla Jermu vielä irtojuoksutettiin, pikkumies oli reipas ja hienoliikkeinen. Leiriläisistä sunnuntai-iltana olivat jäljellä enää Hanna, Olivia ja Selma, ja nämä sankarit kävivät "yömaastona" puolitaöin kiertämässä ajaen viiskymppisen Ossin ja Penan kanssa. Minä olin niin naatti etten jaksanut lähteä mukaan, ja toisaalta pelkään pimeääkin... Valvoin hetken ja koska tytöillä meni hyvin, kävin nukkumaan. He pärjäisivät kyllä hyvin ja heräisin jos he soittaisivat. Oli kuulemma jännää ja hauskaa!

Maanantaina (22.) olimme ihan väsymyskoomassa jo. Niinpä poneilla oli vapaata, lukuunottamatta pieniä lastausharjoituksia joita teimme Selman ja Tuhton kanssa kun muut olivat jo lähteneet. Tuhto lastautui suorastaan hyvin ja tarkoitus on nyt hissukseen hyvillä mielin ja ilman mitään pakkoa treenailla. Huomasimme harjoituksissa Tuhton takareisissä haavat. Luultavasti Villen tekosia, se päivystää Tuhtoa ja hyökkää aina kun vie Tuhton liikutuksen jälkeen takaisin. Ei ole näyttänyt vielä pahalta, mutta nyt ei enää näytä hyvältäkään. Hmm...

SUNNUNTAI:

MAANANTAI:
(Tiistain kaksi kuvaa vahingossa täällä, pahoittelut.)

Sekalaisia klippejä leiriltä sekalaisessa järjestyksessä:

Kypäräkameravideota lauantailta:

Kuvia sunnuntailta:
Selma ja Braamer.
Henna ja Ossi.
Olivia ja Tuhto.

Noora ja Ilmari.
Hanna ja Pena lanahommissa.
Sara ja Braamer.
Selma, Olivia ja Ville.
Irtojuoksu-Jermu.
Hienoa ravia pieneltä.

tiistai 4. kesäkuuta 2019

Kahluutusta, ratsuilua, ajoa ja tossuja

Maanantaina 15.4.2019 ajelin tallille hoitamaan Tuhtoa, suunnitelmanani käydä uittokuopalla kahluuttamassa ja ovelasti samalla tavallaan kylmäämässä jalkoja. Bongasin sopivasti Fannin, jonka sain yllytettyä oman poninsa kanssa mukaan seuraksi. Kävimme matkalla kurkkaamassa poniemme hautoja. Samalle alueelle on haudattu minun Elmerini, sekä Fannin Nepa. Jossain kaukana avaruuden tuolla puolen ne toivottavasti kirmailevat iloisina keskenään. Uittokoupalla kahluuttelimme yhä keskuudessamme olevia ponejamme. Tuhtoa olisi tosin huvittanut lähinnä vain syödä.

Tiistaina 16.4.2019 hain postista paketin, josta kuorin ulos kuusi 10-koon tossua ja neljä 11-koon tossua. Wihii! Tallille päästyäni siivoilin pihatolla ja odottelin vakkareiden tuloa. Anna ratsasti Ossilla ja Oona Braamerilla. Lisäksi mukaan lähti Ilmaria ajamaan Ilmarin sunnuntaihoitaja ja minä olin hänen kyydissään ohjaamassa ja neuvomassa. Lisäksi pidin peräponina Penaa. (Kiitos hoitajan äidille, joka siivoili pihatolla ollessamme lenkillä!) Kävimme rautasillalla ja takaisin. Tarkoitus oli edetä käynnissä ja ravissa, mutta Ilmari laukkasi kahteen kertaan vahingossa ja sanoin, että antaa laukata kun laukkaa niin nätisti. B veti kerran päätä alas, mutta Oona pysyi hienosti kyydissä!
     Illalla ennen kotiinlähtöä katselin tallin pihalta kentän suuntaan. Siellä tanssi ilta-auringossa hurjat määrät ötököitä. Vastavaloon ne näyttivät kauniilta ja suorastaan hypnoottisilta. Nyt alkaa olla niiden aika. Kesä lähestyy vääjäämättä ja se tekee minut samalla onnelliseksi ja haikeaksi.

Keskiviikkona 17.4.2019 menin taas ajoissa tallille ja kävin ajamassa Ilmarin ennen vakkareiden saapumista. Kiersimme ponin kanssa kaksi kierrosta viiskymppisellä ja etenimme pääasiassa käynnissä ja ravissa. Muutoin meni oikein hyvin, mutta muutama pukki tuli. Laukkasimme myös pienen pätkän pieneen mäkeen toisen suoran päädyssä. Se meni oikein hienosti. Vakkareiden kanssa kiersimme autiotalon lenkin kaikissa askellajeissa. Minä kävelin, Noora ratsasti Braamerilla, Henna Ossilla ja eräs uusi ratsastuskokeilija Penalla. Penalla oli satula, muut menivät ilman. Ossi veti ekassa laukassa päätään alas, mutta Henna pysyi hyvin kyydissä. Muutoin Ossikin meni nätisti. Sillä on niin herkkä selkä, että se reagoi herkästi jos esim. istuu vähän vinossa ja toinen istuinluu aiheuttaa kovan paineen. Ilma oli aivan ihana ja meillä meni oikein mukavasti. Kaikilla poneilla oli tossut jaloissaan. Niissä on hommaa pukea sekä hirvee homma pestä, mutta muuten tykkään niistä kovasti.

Torstaina 18.4.2019 kävin tallimatkalla Pikantissa hakemassa Tuhton punaiset Freejump-jalustimet. Jäin siellä vähän suustani kiinni ja saavuinkin tallille hieman myöhässä. Noora ja Hanna olivat hakeneet jo ponit tallin pihaan ja harjailivat niitä. Harjoittelimme tossujen laittoa poneille, se pitää pikkuhiljaa opettaa kaikille vakkareille. Se on alkuun hankalaa, mutta kun sen oppii siitä tulee helppoa. Otin tänään taas Jermun peräponiksi ja sain kuin sainkin jopa sille tossut jalkoihin, kun Noora samalla lahjoi ja harhautti varsaa herkuilla. Ei Jermu sanonut tossuista lopulta mitään.
     Ajelimme rautasillalle ja takaisin. Noora ja Hanna ajoivat Braamerilla peräponinaan Ossi, minä ajoin Penalla perässä Jermu. Etenimme kaikissa askellajeissa ja Jermu tuli hienosti perässä. Sillä on hienot liikkeet ja odotan että pääsen näyttämään sitä jossain sopivassa kohdassa näyttelyihin. Vielä se ei ole koskaan näyttelyissä käynyt. Tänään varsa ei edes purrut minua, mitä nyt vähän taas penkkiä raateli. Ilmarin hoitajat ilmeisesti kävivät taluttamassa Ilmaria, ei mitään hajua sillä eivät ole mitään kertoneet.

MAANANTAI/TIISTAI:

KESKIVIIKKO:

TORSTAI:

maanantai 3. kesäkuuta 2019

Kouluprojektin toteutus, ajoa ja talkoot

Maanantaina 8.4.2019 oli poneihin liittyvän kouluprojektin toteutuksen vuoro ja löysimme Jonnan kanssa itsemme aamulla tallilta raappaamassa Braameria ja Penaa esiin kurakerroksien alta. Ponien valmistelun jälkeen lastasimme otukset ja kiikutimme ne Pyhtään Attendo Hoivahoville. Projektin vuoksi paikalla oli päiväkotiryhmä sekä ikäihmisiä, jotka rapsuttelivat ja ihailivat poneja. Reippaat päiväkotilaiset saivat myös harjailla poneja ja kokeilla avustuksellani kavioiden puhdistamista. Poneilla oli rento fiilis, lapsia huvitti kun Braamer venytteli oikein antaumuksella. Projektin toteutuksen jälkeen lastasimme Penan traileriin odottelemaan ja syömään. Se hirnui hetken, mutta keskittyi sitten heiniinsä. Braamerille asensin tossut ja kävimme sen kanssa kahdestaan vielä hoivakodin sisäpuolella tervehtimässä asukkaita. Tossut olivat oikein ovelat, niiden kanssa mikään lattiapinta ei ollut liukas. Televisio ja matto olivat Braamerin mielestä hieman epäilyttäviä, mutta muuten sillä ei ollut ongelmia. Se pönötti olohuoneessa rapsuteltavana, kiersi toiseen olohuoneeseen, ihmetteli vähän hevostaulua ja tervehti erästä ikäihmistä hänen huoneessaan. Tällä kertaa tuli yksi kakkakasa sisälle, mutta se oli nopeasti ja kätevästi siivottu pois. Kiitos yhteistyöstä Hoivahoville sekä päiväkodille! Iso kiitos myös opiskelijaryhmällemme, sekä tietysti poneille.
     Kotitallille palattuani peruutin trailerin kentälle. Purkasin Braamerin ja Penan, hoidin ne ja palautin ne pihatolle. Seuraavaksi vuorossa oli Tuhton lastaustreeniä. Olin asentanut yhdistelmän niin ovelasti, että Auto jäi kentän porttilankojen ulkopuolelle ja traileri sisäpuolelle. Päästin Tuhton vapaaksi kentälle ja menin traileriin syömään eväitäni. Poni sai vapaasti tulla kanssani sisälle ja syödä heinää, ja vapaasti peruuttaa halutessaan ulos. Trailerista oli otettu toinen väliseinä pois niin, että tila oli leveä. Tuhto oli jännittynyt, mutta hieno! Syötin sille myös väkirehut trailerissa. Tuhton palattua pihatolle törmäsin ongelmaan. En saa lastaussiltaa yksin kiinni, sillä se on ihan hirveän painava. Onneksi pitkä odotukseni palkittiin ja sain lopulta apua tallikaverilta.
     Ajoin vielä Ilmarin kanssa ennen kotiinlähtöä. Kipsuttelimme käynnissä ja ravissa kotietien päähän ja takaisin ja kotimatkalla poni ehdotti kääntymistä viiskymppiselle vastapäivään. Se kävi minulle oikein hyvin, joten annoin ponin mennä. Yhdessä kohtaa tulin alas ja talutin henkisenä tukena kun poni kyttäsi jotain, mutta muutoin matka meni oikein hyvin. Poni on taitava, reipas ja motivoitunut! Kotona Ilmari sai hetkeksi selkäänsä BOT-peiton ja oman enkkuvilttinsä. En alkuun tykännyt tuosta enkkuvilttimallista, mutta nyt aloin lämpenemään sille. Ennen karsinaan viemistä juotin Ilmarin. Se juo hyvin kun lämpimän veden seassa on vähän pellavaa.

MAANANTAI:


Tiistaina 9.4.2019 Tuhton satulansovittaja oli myöhässä ja puolet vakkareista joiden piti tulla perui. Ponien liikutussuunnitelmani menivät uusiksi, mutta eivätpä otukset vapaapäivistä kärsi. Harjailin Tuhtoa tallissa ja kuivailin sitä lämpölampun alla. Sovitettavana meillä oli siis Tekna yleissatula A junior, mutta harmillisesti siitä ei saanut meille sopivaa penkkiä. Nyyhkis. Tuhtosta otettiin mitat, jonka jälkeen se pääsi pihatolle. Ponistelemaan kanssani saapuivat tällä kertaa Olivia ja Oona ja tällä kertaa ajoimme. Olivia ja Oona nappasivat ajokikseen Braamerin ja minä Ilmarin. Ajelimme käynnissä ja ravissa vanhaa Pirelintietä levikkeelle ja takaisin. Vaihtelimme sitä kumpi valjakko oli edellä ja Pirelintiellä kotiinpäin tullessamme menimme Ilmarin kanssa ravilla onnistuneesti ohi. Braamerin vuorostaan lähtiessä ohittamaan Ilmari kiristi tahtia. Kun B alkoi päästä rinnalle, Ilmari pukitti ja rikkoi parille laukka-askeleelle. Siinä kohtaa himmasimme, ettei Ilmari lähde. Se oli jännittynyt ohituksessa, mutta siitä tulee varmasti vielä oikein hauska raviponikin! Kotona poneilla oli hetken BOT-peitot selässä.

Keskiviikkona 10.4.2019 minulla oli opiskelijamenoja ja Noora, Henna ja Olivia kävivät ponistelemassa. Tässä on raportti Nooralta: "Tänään käytiin rautasillalla ja takasin. Mä menin Penalla, Henna Ossilla ja Olivia Tuhtolla. Ponit oli kivoja ja mentii kaikissa askellajeissa. Ratsastuksen jälkeen purettiin ja ruokittiin ponit sekä vietiin ne pihattoon."

Torstaina 11.4.2019 menin etukäteen tallille fiksailemaan raspin kanssa ponien kavioita. Aloitin Villestä. 9 tossut eivät mene sen etusiin, mutten nyt oikein uskalla niitä muotoillakkaan kun kavio on huonona. Ville ei tällä kertaa siis lähtenyt liikutukseen, vaan otin sen sijaan Jeren. Penan kavioita lyhensin ja muotoilin ja myös Ossin ja Braamerin kavioita vähän viilailin. Braamerille, Ossille ja Jerrelle laitettiin tossut kaikkiin jalkoihin ja Penalle etusiin. Tossuja ei ole vielä kaikille, mutta postissa on tulossa lisää. 
      Kävimme kipsuttelemassa peruslenkin. Minulla oli ajossa Pena ja perässä Jere, Olivian kaverina oli Ossi, Noora ratsasti Tuhtolla ja Hanna ja Sara ajoivat Braamerin kanssa. Ponit olivat energisiä ja tosi reippaita! Jarrut olivat melkein vähän hukassa. Jermu haluaa ottaa kaiken suuhunsa. Se puri minua kolmesti ja repi kärrien penkistä palan irti. Ilkeä se ei ole, kuriton kakara vain. Orivarsa. Meinasi kyllä vähän ärsyttää..! Kotiin päin otimme hiittisuoralla ohituksia ja voi hyvänen aika kuinka kovaa ponit menivät, eivätkä meinanneet hidastaa! Nyt kun radalle pääsisi hiittailemaan joku päivä. Ilma oli kylmä, mutta kaunis. Lenkin jälkeen kastelimme ponien jalat, jos yhtään kylmäisi tällä kelillä kun märät jalat. Olisipa kunnon kylmäysmahdollisuus. Saa antaa vinkkejä miten hoitaa 7 ponin jalkojen kylmäys kesällä, kun ei saa käyttää vesiletkua eikä ole pakastinta.
     Ilmarikin liikkui tänään jotenkin, kun sen hoitajat taluttelivat ponia. En tiedä asiasta sen enempää, kun Ilmarin hoitajilta ei saa mitään tietoja. Kai niillä varmaan ihan hyvin meni.

TIISTAI:

TORSTAI:


Perjantaina 12.4.2019 irtojuoksutin ihan koko laumani Fannin kanssa ja mukana oli myös Fannin poni Dallu. Vähän jännitti mitä Ilmari sanoo muista ja onko se yhtä hurja kuin viimesyksynä (kun repi Penalta kaulasta karvat kolmesta kohtaa veks), mutta se meni ihan super hyvin! Ville oli ihan onnessaan Ilmarista, uusi hauska leikkisä kaveri! Ponit rallattivat innolla ja rauhoittuivat lopulta niittämään kentän reunoja. Irtoilujen jälkeen Fanni ampui jousella ylätarhan luona, jotta näkisimme mitä ponit sanovat jousella ampumiseen. Ne eivät reagoineet mitenkään. Kyllä niistä ihan hyviä jousiammuntaratsuja saa halutessaan! Lahjoin niitä myös vähän kivennäispaloilla, joita sain näytteinä Tampereen Hevoset-messuilta. Ponit olivat niistä ihan innoissaan ja niitä voisi hankkia kesäksi.

Lauantaina 13.4.2019 osa vakkareista ei päässyt paikalle, mutta ajelimme Nooran ja Linnean (ja ponien) kanssa. Noora ajoi Braamerilla, Linnea Ilmarilla ja minulla oli kärrien edessä Ossi ja perässä Pena. Menimme peruslenkin, teimme ohitusharjoituksia ja kaikki meni hyvin. Takaisin tullessamme Pirelintiellä Ossi päätti yhtäkkiä lähteä laukalle ja kiepsauttaa peltolenkin. Mikäs siinä, ihanaa kun poni on innokas ja hyväntuulinen! Saa sekin välillä kertoa mitä haluaisi.

Sunnuntaina 14.4.2019 oli vuorossa kakkatalkoopäivä! Kaksi talkoilijaa jäi viimetipassa pois, mutta meitä oli kuitenkin ihan hyvä joukko. Minä, Annika, Noora, Hanna, Olivia, sekä Sanni. Sanni (@teamkeurulainen) on meidän instagramseuraaja, joka reippaana ilmoittautui mukaan kun kyselin kakkatalkoolaisia. Keskityimme siivoilussa puhdistamaan ylätarhaa ja kujaa, sillä alatarha oli vielä niin lössöä ettei sinne kannattanut juuri yrittää. Saimme ylätarhalta pois kaiken mikä irti lähti. Osittain maa on vielä jäässä ja työtä pitää jatkaa kun vähän sulaa. Pihattokoppiin veimme olkipaalin ja levittelimme kuivikkeet tasaisesti. Ponit kävivät tarkastamassa laadun ja pissimässä olkiin. Ilmeisesti hyväksytty siis. Ylätarhalle heittelimme aidan takaa maasta keräämiemmä tippuneita kuusenkerkkiä ja ponit söivät niitä innolla.
     Siivoilujen jälkeen otimme ponit hoidettaviksi ulkotallin eteen. Hanna huomasi, että Tuhton oikea takakavio oli kuuma. Poni potki jalalla taakse kun koitin tutkia jalkaa. Joku vika jossakin. Tallikaveri auttoi ottamalla vuolupuukollaan säteesta kuolleen osan irti, jotta näimme sen alle. Kavio oli kaikin puolin ok, ei reikiä tai muuta vastaavaa. Jalka on jostain kipeä, mutta emme saaneet paikannettua mistä. Niinpä Tuhto jäi tällä kertaa pihatolle ja katsoisimme sitä lisää katsaus lenkin jälkeen. Ajossa Olivialla oli ajossa Ossi, Sannilla Pena ja Hannalla ja Nooralla Braamer. Minä olin Sannin kyydissä ja tarkoitukseni oli ollut pitää Villeä peräponina. Huomasin kuitenkin lenkin alussa unohtaneeni hanskani tallille, ottivat Noora ja Hanna Villen peräponikseen. Ville on kuulemma perämoottori ja Braamer mursu... selvä peli. Kipsuttelimme rautasillalle ja takaisin kaikissa askellajeissa ja oli oikein kivaa. Minulla oli eväänä kuivia nuudeleita, jotka olivat jotenkin outoja. Päätin kokeilla tarjota niitä muurahaisille, mutta nekään eivät niistä ilmeisesti oikein innostuneet.
     Lenkin jälkeen ajoponit hoidettiin ja Sanni hieroi vähän Penaa, sillä sen takapää oli vähän jäykän oloinen. Noora lisäksi venytteli Penan. Hanna ja Olivia kylmäsivät Tuhton jalkaa letkulla ja minä ruokin varsat pihatolle. Muut ponit saivat ruuat tallin pihalla. Tuhto ei vaikuta akuutilta, se on saattanut nitkauttaa itsensä vähän jonnekkin. Jospa se tulisi kuntoon kylmäämisellä, kävelytyksellä ja vapailla. Iso kiitos kaikille talkoolaisille kivasta päivästä, ootte ihania!

Ps. Ilmarin hoitaja kävi talutuslenkillä lampaille ja takaisin. Tiistaina hän pääsee ekaa kertaa Ilmarin kärreille, kun hän tulee kanssamme ajamaan.

PERJANTAI:



Epämääräinen videokooste:

LAUANTAI:

SUNNUNTAI:

HUOM. KOMMENTIT

Kommentteja voi laittaa sekä anonyymisti, että kirjautuneena. Kaikki kommentit tulevat ensin minulle hyväksyttäviksi, eli ne näkyvät vasta kun olen hyväksynyt ne. Kommentoikaahan asiallisesti, kiitos! :)